- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Matkailu
- Avaruuspolitiikka
- Terveysalan kasvustrategia
- Kasvuyritykset
- Aineeton arvonluonti
- Mineraalipolitiikka
- Biotalous ja puhtaat ratkaisut
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Alueiden välinen verkostoyhteistyö
- Määrärahajaot
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
Maahanmuuttajien kotouttamisen SIB-hanke
Maahanmuuttajien nopea työllistyminen auttaa heitä kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan, helpottaa suomalaisten työnantajien työvoimapulaa ja säästää julkisia varoja lisäämällä verotuloja.
Kotouttamisen SIB -hankkeen tavoitteena oli työllistää 2000–2500 maahanmuuttajaa vuosina 2016–2019.
Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Siinä hyödynnetään vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond). Varat toimintaan kerätään sijoittajilta, jotka kantavat myös hankkeen taloudellisen riskin. Valtio maksaa vain tuloksista eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä.
Kotouttamisen SIB -hanke nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä yhdistämällä yritykset ja työntekijät sekä räätälöimällä kotoutumiskoulutuksen työpaikan tarpeiden mukaan.
Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, esimerkiksi teollisuudesta, rakennus-, kauppa- ja palvelualoilta. Myös akateemisia työpaikkoja löytyy SIBin kautta. Kokeilu toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Tampereen seudulla, Oulun seudulla sekä Joensuussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut kotouttamisen SIB- kokeilun hankehallinnoijaksi FIMin (ent. Epiqus Oy). Sen tehtävänä on etsiä työpaikat, kouluttaa maahanmuuttajat ja kerätä rahoitus toiminnalle. TE- toimisto ohjaa asiakkaat kokeiluun.
Kotouttamisen SIB -hankkeen mallissa kaikki osapuolet hyötyvät: työnantajat, maahanmuuttajat, yksityiset sijoittajat ja yhteiskunta.
Tavoitteet
- Työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana ja auttaa työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.
- Auttaa koulutuksen ja työllistymisen kautta maahanmuuttajia integroitumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
- Tarjota maahanmuuttajille ammattiin suuntaavaa kieli- ja muuta koulutusta, joka tukee heidän työllistymistään.
- Rahoittaa maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä työ vaikuttavuussijoittamisen (Social Impact Bond) avulla, keräämällä varat yksityisiltä ja institutionaalisilta sijoittajilta.
Mikä SIB?
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tuonut Social Impact Bond -mallin Suomeen osana vaikuttavuusinvestoimista. SIB-hankkeessa määritellään tarkat tulostavoitteet sekä tavoitellulle hyvinvoinnille että taloudelliselle tulokselle. Tavoitteiden toteutumista mitataan säännöllisesti, ja julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista – tässä hankkeessa siitä, että maahanmuuttaja työllistyy.
Esitteet Kotouttamisen SIB -hankkeesta
Esite Kotouttamisen SIB-hankkeesta suomeksi
Esite Kotouttamisen SIB-hankkeesta englanniksi
Esite Kotouttamisen SIB-hankkeesta somaliksi
Esite Kotouttamisen SIB-hankkeesta dariksi
Esite Kotouttamisen SIB-hankkeesta arabiaksi
TEM:n tiedote 2.6.2017: Maahanmuuttajien työllistymistä nopeutetaan uusilla panostuksilla
Euroopan investointirahaston tiedote 2.6.2017:
Investment Plan for Europe: First social impact bond scheme in Europe supports integration in Finland
TEM:n ja Sitran tiedote 29.6.2016: Uuden kokeilun tavoitteena työllistää tuhansia maahanmuuttajia
Lisätietoja: Susanna Piepponen