Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
Työehtosopimukset
Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai työnantajien yhdistys tekee yhden tai useamman työntekijäin yhdistyksen kanssa. Se tehdään ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa tulee noudattaa. Ehtoihin kuuluvat muun muassa palkat, työajat, vuosilomat ja muut edut, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.
Työehtosopimuksilla on kaksi tärkeää tehtävää:
- Työehtosopimus turvaa työntekijöiden työehtojen vähimmäistason ja
- Työehtosopimukseen liittyy työrauhavelvollisuus.
Jos työsopimus on joiltakin osiltaan ristiriidassa työsuhteessa sovellettavan alan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön. Noudatettaviksi tulevat niiden sijaan työehtosopimuksen vastaavat määräykset.
Työehtosopimuksia sovelletaan joko työehtosopimuslakiin perustuvan normaalisitovuuden tai työsopimuslakiin perustuvan yleissitovuuden perusteella. Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat sopimuksen tehneitä osapuolia sekä näiden järjestöjen alayhdistyksiä ja henkilöjäseniä.
Yleissitova työehtosopimus velvoittaa järjestäytymätöntä eli työnantajaliittoon kuulumatonta työnantajaa, ja siinä määritellään alan vähimmäistyöehdot. Noudatettavaksi tulevat ne määräykset, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimiva Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään sen, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.
Työehtosopimuksen tehneiden osapuolien on toimitettava STM:lle työehtosopimus ja siihen liittyvät tiedot kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Työnantajaosapuolen on toimitettava sopimus sekä jäljennöksenä että sähköisenä, jotta yleissitovaksi vahvistettu sopimus voidaan julkaista Internetissä.
Työehtosopimusten noudattamisen valvonta kuuluu työehtosopimuksen tehneille osapuolille.
Työriitojen sovittelu
Työelämään liittyvien eturiitojen käsittelyä varten on työriitojen sovittelujärjestelmä. Sovittelujärjestelmä on tarkoitettu työmarkkinajärjestöjen käyttöön, jotta riidassa saavutettaisiin neuvotteluratkaisu.
Työriitasovitteluissa neuvottelukumppaneita avustavat valtakunnansovittelija ja sovittelijat. Työmarkkinakeskusjärjestöt voivat käyttää valtakunnansovittelijaa apunaan myös työehtosopimusneuvotteluissa.
Työehtosopimusten sisällöstä tai rikkomisesta syntyneet oikeusriidat voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat kysymykset työ- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä, laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin ratkaisee myös laittomasta työtaistelusta määrättävän hyvityssakon suuruuden. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen.
Ne työsuhdetta koskevat oikeudelliset riidat, jotka eivät liity työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovaan työehtosopimukseen, käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.
Käynnissä oleva lainsäädäntöhanke
Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisumekanismeihin liittyviä kysymyksiä selvittävä työryhmä
Julkaisuja
- Työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeja ja sovittelujärjestelmän toimivuutta koskeva selvitys: Loppuraportti, 2021
- Selvitys työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja
paikallista sopimista edistävistä toimenpiteistä, 2021 - Paikallisen sopimisen tila ja edistämisen edellytykset -selvitys, 2020
- Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018, 2019
- Palkansaajien järjestäytyminen vuonna 2017, 2019
- Paikallisen sopimisen laajuus ja ominaispiirteet eräissä Euroopan maissa, 2016
- Paikallista sopimista koskeva selvitys, 2015
- Selvitys työ- ja virkaehtosopimusten sitovuuspiirin rajoittamiseen liittyvistä oikeudellisista ongelmista, 2013
- Kollektiivisopimukset työehtojen turvaajana, 2013
- Selvitys eurooppalaisista työrauhajärjestelmistä, 2011
Lisätietoja:
Lainsäädännön valmistelu: Tarja Kröger, Katariina Tirri