Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittäminen

Työnhakijalle järjestettiin alkuhaastattelu viiden arkipäivän sisällä työnhaun käynnistymisestä.

Työnhakijalle järjestettiin alkuhaastattelua seuraavan kolmen kuukauden aikana viisi täydentävää työnhakukeskustelua lähtökohtaisesti kahden viikon välein.

Työnhakijalle järjestettiin työnhakukeskustelu kolme kuukautta alkuhaastattelun jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.

Työnhakijalle järjestetään alkuhaastattelu kymmenen arkipäivän sisällä työnhaun käynnistymisestä.

Työnhakijalle järjestetään täydentäviä työnhakukeskusteluja hänen palvelutarpeensa perusteella nykyisen kaavamaisen palveluprosessin sijaan.
 

Työvoimapalveluiden lakisääteistä työnhakijan palveluprosessia kevennettiin, jotta rajallisia resursseja voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. 

Alkuhaastatteluun ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostetaan. Virkailijalle annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.

Muutos on myös osa hallituksen isompaa tavoitetta sujuvoittaa ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa.

Aiemmin osa-aikatyötä tekevien tuli hakea yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvollisuus muuttui niin, että heillä on lähtökohtaisesti sama työnhakuvelvollisuus kuin muilla työttömillä työnhakijoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heidän tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana, ellei työnhakuvelvollisuutta ole alennettu tai jätetty asettamatta.

Osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvollisuus voidaan jättää asettamatta, jos muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ei ole mahdollista työkyky huomioon ottaen. Toisin sanoen työkyky voidaan huomioida nykyistä paremmin.

Työvoimaviranomainen osoittaa työnhakijan haettavaksi työpaikkoja. Aiemmin velvollisuus alkoi kuuden kuukauden kuluttua alkuhaastattelusta.

Näiden työvoimaviranomaisen yksilöimien työpaikkojen hakemisen velvoittavuutta lisättiin. Jatkossa velvollisuus alkaa työttömyyden alkamisesta.

Työnhakuprofiili on Työmarkkinatorin henkilöasiakkaille tarjoama palvelu, jossa henkilö voi laatia ja julkaista itsestään työnhakuprofiilin. Sen avulla hän voi löytää osaamistaan vastaavia työpaikkoja.

Työnhakuprofiili voi sisältää tietoja laatijan koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Lisäksi se voi sisältää vapaamuotoisen esittelyn profiilin laatineesta työnhakijasta ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin.

Työnhakuprofiilin voi laatia kuka tahansa palvelualustalle kirjautunut henkilö, eikä se edellytä työnhakijaksi rekisteröitymistä. Työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen on nykyisin täysin vapaaehtoista.

Työmarkkinatorilla julkaistuja työnhakuprofiileita voivat hakea ja tarkastella työmarkkinatorille kirjautuneet työnantajat. He voivat myös ottaa kiinnostavaan työnhakijan profiiliin yhteyttä palvelualustan kautta.

Nimettömän työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen on työnhakijan velvollisuus. Lisäksi työnhakijan tulisi pitää työnhakuprofiili julkaistuna työnhakunsa voimassaolon ajan.

Velvollisuuden laiminlyönnistä ei seuraa työnhaun voimassaolon päättymistä tai työttömyysturvaseuraamusta.

Työnhakijalla on 15 arkipäivää aika laatia ja julkaista työnhakuprofiili palvelualustalla (Työmarkkinatori) työnhaun käynnistymisestä. Jos työnhakija ei julkaise työnhakuprofiiliaan määräajassa, työvoimaviranomainen julkaisee työnhakijan työnhakuprofiilin.

Työnhakija ei ole velvollinen julkaisemaan työnhakuprofiilia eikä työvoimaviranomainen julkaise sitä, jos jokin laatimista ja julkaisemista koskevista poikkeuksista täyttyisi.

Laatimista ja julkaisemista koskevia poikkeuksia on esimerkiksi: 

1. Työnhakijalle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta;
2. Työnhakija työllistyy kokoaikatyössä, opiskelee päätoimisesti tai toimii päätoimisena yrittäjänä; 
3. Työvoimaviranomainen arvioi, ettei työnhakija voi itsenäisesti hyödyntää palvelualustaa työnhaun ja työllistymisen tukemiseksi. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi se, ettei työnhakijan kieli-, luku- tai kirjoitustaito mahdollistaisi palvelualustan käyttämistä tai työnhakijalla olisi muu työ- tai toimintakykyyn liittyvä este.
4. Työvoimaviranomainen arvioi, että työnhakuprofiilin julkaiseminen on muusta työnhakijaan liittyvästä syystä ilmeisen perusteetonta. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi, jos työnhakija ei käytä ollenkaan tietoteknisiä laitteita.

Työnhakijan työnhakuprofiilin tulee sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot työnhakijan työkokemuksesta, koulutuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista.

Profiilin nimettömyyden säilyttämiseksi työnhakija voi sisällyttää työkokemuksensa profiiliinsa ilman työnantajaa yksilöiviä tietoja, eli esimerkiksi työ- tai toimialaa koskevana tietona ja työn kestona.

Työnhakuprofiili voi lisäksi sisältää työnhakijan vapaamuotoisen esittelyn ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi LinkedIn:iin. Näiden lisääminen kuitenkin lähtökohtaisesti poistaa profiilin nimettömyyden ja siksi tällaisten tietojen sisällyttäminen profiiliin ei ole välttämätöntä.

Työvoimaviranomainen laatii ja julkaisee työnhakijasta lähtökohtaisesti nimettömän työnhakuprofiilin.

Työvoimaviranomaisen työnhakijasta julkaisema profiili saa sisältää ainoastaan seuraavia tietoja työnhakijasta:

1. Olennainen työkokemus, ilman työnantajaa yksilöivää tietoa;
2. Olennainen koulutus, ilman koulutuksen järjestäjää yksilöivää tietoa;
3. Tiedot voimassa olevista luvista ja pätevyyksistä, ilman myöntäjää yksilöivää tietoa;
4. Työtoiveet, työnhakualue ja kielitaito; ja
5. Työnhakijan itsensä työnhakuprofiilissa julkaisemat tai hänen julkaistaviksi pyytämänsä tiedot.

Henkilöt, jotka eivät ole rekisteröityneet työnhakijoiksi voivat laatia ja julkaista työnhakuprofiilin vapaaehtoisesti sekä päättää vapaasti työnhakuprofiilinsa tietosisällöstä, kuten aiemmin.

Profiilin mahdollinen tietosisältö on sama kuin aiemman työnhakuprofiilin tietosisältö.
 

Palvelualustalle kirjautuneille yksityisille työnvälitysyrityksille on mahdollistettu julkaistujen työnhakuprofiilien hakeminen ja tarkasteleminen. He eivät kuitenkaan voi hakea ja löytää sellaisia työnhakuprofiileja, joita ei ole julkaistu.

Yksityisille työnvälitysyrityksille on mahdollistettu siis sama haku- ja tarkastelumahdollisuus julkaistuihin työnhakuprofiileihin, mikä aiemmin olityönantajilla. Lisäksi yksityiset työnvälitysyritykset voivat ottaa työnhakijoiden profiileihin yhteyttä palvelualustan kautta.

Julkaistujen työnhakuprofiilien kautta on mahdollistettu myös yksityisille työnvälitysyrityksille tietojen saaminen työttömistä työnhakijoista rekrytointi- tai työnvälitystarkoitukseen.

Uudistuksella on parannettu työnhakijoiden työllistymistä sekä työnantajien ja työnvälittäjien että työnhakijoiden kohtaantoa avoimilla työmarkkinoilla.

Julkaistuja työnhakuprofiileja voivat hakea palvelualustalle kirjautuneet työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset sekä työvoimaviranomaiset omien asiakkaidensa osalta.

Niin sanotulla suurella yleisöllä ei ole mahdollisuutta nähdä työnhakuprofiileja.
 

Palvelualustalle kirjautuneet työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset voivat ottaa työnhakijoiden profiileihin yhteyttä palvelualustan kautta.

Työnhakija saa yhteydenoton sähköpostilla.

Työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset eivät näe työnhakijan sähköpostiosoitetta.
 

Jotta työnhakija saa työttömyysetuutta, hänen tulee hakea työtä aktiivisesti ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Työnhakija menettää oikeuden työttömyysetuuteen määräaikaisesti tai toistaiseksi, jos hän aiheuttaa itse työttömyytensä tai työttömyyden pitkittymisen. Viimeksi mainitusta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun työnhakija kieltäytyy osallistumasta työvoimaviranomaisen palveluihin työllistymissuunnitelmassa sovitulla tavalla.

Esimerkki: Työvoimaviranomainen ja työnhakija ovat todenneet työnhakukeskustelussa, että ammatillisen osaamisen päivittäminen parantaisi työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Työnhakusuunnitelmaan on sisällytetty velvollisuus hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Lisäksi suunnitelmassa on sovittu hakeutumisesta tiettyyn työvoimakoulutukseen osaamisen päivittämiseksi.

Työnhakija hakee työmahdollisuuksia ja ilmoittaa niiden hakemisesta verkkopalvelussa. Tältä osin asia on kunnossa. Työvoimakoulutukseen työnhakija ei kuitenkaan hae, eikä hänellä ole hakematta jättämiseen työttömyysturvalaissa tarkoitettua pätevää syytä. Koska aiempia laiminlyöntejä ei ole, työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi.

Jos työnhakija käyttäytyy työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti eli ei hae työtä tai osallistu työvoimapalveluihin sovitusti, seurauksena voi olla korvauksettomia määräaikoja eli niin sanottuja karensseja ja työssäolovelvoitteita.

Karenssit tarkoittavat työttömyysetuuden menettämistä määräaikaisesti. Lainsäädännössä niistä käytetään termiä korvaukseton määräaika.

Työssäolovelvoite puolestaan tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä toistaiseksi. Työssäolovelvoitteen jälkeen oikeus etuuteen palautuu, kun henkilö on esimerkiksi osallistunut tiettyihin palveluihin tai ollut työssä vähintään kuusi viikkoa.

Työttömyysturvaseuraamusta ei aseteta, jos työnhakijalla on menettelyynsä työvoimapoliittisesti arvioituna pätevä syy. Pätevistä syistä säädetään työttömyysturvalaissa.

Seuraamukset eivät estä työttömyysetuuden saamista työttömyysturvalaissa lueteltujen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa seuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät ja tukevat työnhakua ja työllistymistä.

Aiemmin esiintyi paljon laiminlyöntejä, joista ei asetettu työttömyysturvaseuraamuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnhakijat laiminlöivät velvoitettaan osallistua palveluprosessiin kuuluviin tapaamisiin työvoimaviranomaisen kanssa tai he eivät täyttäneet asianmukaisesti työllistymissuunnitelmaan kirjattua velvollisuutta hakea työmahdollisuuksia.

Uudistus on osa kokonaisuutta, jolla pääministeri Petteri Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa kannustavammaksi ja velvoittavammaksi.

Tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvaseuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät työnhakua ja työllistymistä.

Työttömyysturvaseuraamuksia selkeyttää muutos neljäportaisesta kaksiportaiseen järjestelmään. Työttömyysetuuden menettämisen uhan aiempaa nopeammin arvioidaan vähentävän velvoitteiden laiminlyöntiä ja tehostavan näin työnhakua ja osallistumista palveluihin.

Porrastettua seuraamuskokonaisuutta on muutettu siten, että työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakijan palveluprosessiin, työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika on näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Muutos korostaa työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla oleviin palveluihin.

Seuraamuskokonaisuus on aiempien 28.2.2026 asti voimassa olevien työttömyysturvalain säännösten mukaisen neljän portaan sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaa työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyöntiä, toisesta laiminlyönnistä asetetaan kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen aiempaa nopeammin.

Samalla etuusoikeutensa menettäneellä työnhakijalla on kuitenkin mahdollisuus palauttaa oikeus työttömyysetuuteen aiempaa helpommin, koska työssäolovelvoitteen kestoa lyhennetään puoleen (12 kalenteriviikosta kuuteen kalenteriviikkoon).

Korvauksettomia määräaikoja ja työssäolovelvoitteita asetetaan, jos työnhakija laiminlyö velvollisuuksiaan. Työnhakija ei siis menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen, jos on hakenut asianmukaisesti työmahdollisuuksia mutta ei ole tullut valituksi niihin.

Työttömyysturvaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa pitkään, ja säännöksiä on muutettu useita kertoja. Aiempi, 28.2.2026 asti voimassa oleva neljäportainen seuraamuskokonaisuus tuli voimaan toukokuun alussa 2022. Tätä ennen työnhakijan ensimmäisestä laiminlyönnistä asetettiin tilanteen mukaan vähintään 15, vähintään 30 tai 60 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos työnhakijan laiminlyönnit toistuivat puolen vuoden tarkastelujakson kuluessa, työnhakijalle asetettiin 12 kalenteriviikon työssäolovelvoite.

Uusi kokonaisuus on etuusseuraamusten osalta olennaisesti lievempi verrattuna säännöksiin, jotka olivat voimassa toukokuun 2022 alkuun asti, vaikka työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi jo ensimmäisestä laiminlyönnistä.

Seuraamusten ankaruutta arvioitaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon myös se, millainen palvelukokonaisuus työnhakijoille on kulloinkin ollut tarjolla ja esimerkiksi se, kuinka paljon työvoimaviranomaiset osoittavat työnhakijan hakemaan tiettyjä työpaikkoja, koska näiden työpaikkojen hakeminen velvoittaa työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.

Lakimuutokset on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2026.

Työnhakuprofiileja koskevat lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2026.

Yleistukilain voimaantulon (1.5.2026) yhteydessä myös työnhakijan palveluprosessin järjestäminen muuttuu. Työnhaun pitkittyessä työnhakijalle järjestetään palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia lähtökohtaisesti paikan päällä työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tapaamisissa painotetaan työttömyyden pitkittymisen syiden selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin.

Työttömyysturvaseuraamusten 1.3.2026 voimaan tulevat muutokset koskevat 1.5.2026 alkaen myös yleistuen saajia.

Jos työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi tai työssäolovelvoite, Kansaneläkelaitos harkitsee 1.2.2026 alkaen, alennetaanko toimeentulotuen perusosan määrää.