Työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittäminen

Työnhakijalle järjestetään alkuhaastattelu viiden arkipäivän sisällä työnhaun käynnistymisestä.

Työnhakijalle järjestetään alkuhaastattelua seuraavan kolmen kuukauden aikana viisi täydentävää työnhakukeskustelua lähtökohtaisesti kahden viikon välein.

Työnhakijalle järjestetään työnhakukeskustelu kolme kuukautta alkuhaastattelun jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.

Keskusteluissa selvitetään työnhakijan palvelutarvetta, tuetaan työnhakua, laaditaan tai päivitetään työllistymissuunnitelma sekä ohjataan työnhakija tarvittaessa palvelutarpeen mukaisiin työvoimapalveluihin.

Työnhakijalle järjestettäisiin alkuhaastattelu kymmenen arkipäivän sisällä työnhaun käynnistymisestä.

Työnhakijalle järjestettäisiin täydentäviä työnhakukeskusteluja hänen palvelutarpeensa perusteella nykyisen kaavamaisen palveluprosessin sijaan.

Työvoimapalveluiden lakisääteistä työnhakijan palveluprosessia kevennettäisiin, jotta rajallisia resursseja voitaisiin käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. 

Alkuhaastatteluun ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostettaisiin. Virkailijalle annettaisiin enemmän harkintavaltaa ja velvoitettaisiin yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.

Muutos olisi myös osa hallituksen isompaa tavoitetta sujuvoittaa ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa.

Jatkossakin palvelutarpeen arvioinnissa arvioidaan työnhakijan yksilöllinen tilanne. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi työnhakuun ja työllistymisen edellytyksiin vaikuttavat työ- ja toimintakyky.

Palvelutarpeen selvittämiseksi työnhakijaa voidaan muutosten jälkeenkin ohjata muihin asiantuntija-arviointeihin, jolloin työnhakijan tilannetta voidaan selvittää monialaisesti.

Työnhakijalle tehtävään työllistymissuunnitelmaan sisältyy myös jatkossa työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia, mutta siihen voidaan sisällyttää lisäksi monipuolisesti työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisia palveluita, kuten työmarkkinavalmiuksia ja työ- ja toimintakykyä lisääviä palveluja.

Täydentävien työnhakukeskustelujen järjestämisessä huomioidaan työnhakijan yksilöllinen palvelutarve.

Nykyisin osa-aikatyötä tekevien tulee hakea yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvollisuutta muutettaisiin niin, että heillä olisi lähtökohtaisesti sama työnhakuvelvollisuus kuin muille työttömillä työnhakijoilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että heidän tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana, ellei työnhakuvelvollisuutta ole alennettu tai jätetty asettamatta.

Osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvollisuus voitaisiin jättää asettamatta, jos muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ei olisi mahdollista työkyky huomioon ottaen. Toisin sanoen työkyky voitaisiin huomioida nykyistä paremmin.

Työvoimaviranomainen osoittaa työnhakijan haettavaksi työpaikkoja. Nykyisin velvollisuus alkaa kuuden kuukauden kuluttua alkuhaastattelusta.

Näiden työvoimaviranomaisen yksilöimien työpaikkojen hakemisen velvoittavuutta lisättäisiin. Jatkossa velvollisuus alkaisi työttömyyden alkamisesta.
 

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädetään muun muassa työnhakuvelvollisuudesta ja siitä, millä perusteilla määrällistä hakuvelvollisuutta alennetaan tai hakuvelvollisuus jätetään kokonaan asettamatta.

Ensisijainen harkinta siitä, mihin työnhakija kykenee ja mitä häneltä edellytetään, tehdään palveluprosessissa. Tässä harkinnassa otetaan huomioon myös työkyky.

Työttömyysturvalain mukaista harkintaa työttömyysturvaseuraamuksen asettamisesta tulee tehtäväksi vasta, jos työnhakija on laiminlyönyt häneltä edellytetyt toimet. Työttömyysturvalain säännöksiin, jotka koskevat muun muassa työkyvyn huomioon ottamista, ei ole esitetty muutoksia.

Työnhakuprofiili on Työmarkkinatorin henkilöasiakkaille tarjoama palvelu, jossa henkilö voi laatia ja julkaista itsestään työnhakuprofiilin. Sen avulla hän voi löytää osaamistaan vastaavia työpaikkoja.

Työnhakuprofiili voi sisältää tietoja laatijan koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Lisäksi se voi sisältää vapaamuotoisen esittelyn profiilin laatineesta työnhakijasta ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin.

Työnhakuprofiilin voi laatia kuka tahansa palvelualustalle kirjautunut henkilö, eikä se edellytä työnhakijaksi rekisteröitymistä. Työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen on nykyisin täysin vapaaehtoista.

Työmarkkinatorilla julkaistuja työnhakuprofiileita voivat hakea ja tarkastella työmarkkinatorille kirjautuneet työnantajat. He voivat myös ottaa kiinnostavaan työnhakijan profiiliin yhteyttä palvelualustan kautta.

Nimettömän työnhakuprofiilin laatiminen ja julkaiseminen tulisi työnhakijan velvollisuudeksi. Lisäksi työnhakijan tulisi pitää työnhakuprofiili julkaistuna työnhakunsa voimassaolon ajan. 

Velvollisuuden laiminlyönnistä ei seuraisi työnhaun voimassaolon päättymistä tai työttömyysturvaseuraamusta.

Työnhakijalla olisi 15 arkipäivää aika laatia ja julkaista työnhakuprofiili palvelualustalla (Työmarkkinatori) työnhaun käynnistymisestä. Jos työnhakija ei julkaisisi työnhakuprofiiliaan määräajassa, työvoimaviranomainen julkaisisi työnhakijan työnhakuprofiilin.

Työnhakija ei olisi velvollinen julkaisemaan työnhakuprofiilia eikä työvoimaviranomainen julkaise sitä, jos jokin laatimista ja julkaisemista koskevista poikkeuksista täyttyisi.

Laatimista ja julkaisemista koskevia poikkeuksia olisivat esimerkiksi: 

1. Työnhakijalle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta;
2. Työnhakija työllistyy kokoaikatyössä, opiskelee päätoimisesti tai toimii päätoimisena yrittäjänä;
3. Työvoimaviranomainen arvioi, ettei työnhakija voi itsenäisesti hyödyntää palvelualustaa työnhaun ja työllistymisen tukemiseksi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi se, ettei työnhakijan kieli-, luku- tai kirjoitustaito mahdollistaisi palvelualustan käyttämistä tai työnhakijalla olisi muu työ- tai toimintakykyyn liittyvä este.
4. Työvoimaviranomainen arvioi, että työnhakuprofiilin julkaiseminen on muusta työnhakijaan liittyvästä syystä ilmeisen perusteetonta. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, jos työnhakija ei käytä ollenkaan tietoteknisiä laitteita.

Työnhakijan työnhakuprofiilin tulisi sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaiset tiedot työnhakijan työkokemuksesta, koulutuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista.

Profiilin nimettömyyden säilyttämiseksi työnhakija voisi sisällyttää työkokemuksensa profiiliinsa ilman työnantajaa yksilöiviä tietoja, eli esimerkiksi työ- tai toimialaa koskevana tietona ja työn kestona.

Työnhakuprofiili voisi lisäksi sisältää työnhakijan vapaamuotoisen esittelyn ja linkkejä palvelualustan ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi LinkedIn:iin. Näiden lisääminen kuitenkin lähtökohtaisesti poistaisi profiilin nimettömyyden ja siksi tällaisten tietojen sisällyttäminen profiiliin ei olisi välttämätöntä.

Työvoimaviranomainen laatisi ja julkaisisi työnhakijasta lähtökohtaisesti nimettömän työnhakuprofiilin.

Työvoimaviranomaisen työnhakijasta julkaisema profiili saisi sisältää ainoastaan seuraavia tietoja työnhakijasta:

1. Olennainen työkokemus, ilman työnantajaa yksilöivää tietoa;
2. Olennainen koulutus, ilman koulutuksen järjestäjää yksilöivää tietoa;
3. Tiedot voimassa olevista luvista ja pätevyyksistä, ilman myöntäjää yksilöivää tietoa;
4. Työtoiveet, työnhakualue ja kielitaito; ja
5. Työnhakijan itsensä työnhakuprofiilissa julkaisemat tai hänen julkaistaviksi pyytämänsä tiedot.

Henkilöt, jotka eivät olisi rekisteröityneet työnhakijoiksi voisivat laatia ja julkaista työnhakuprofiilin vapaaehtoisesti sekä päättää vapaasti työnhakuprofiilinsa tietosisällöstä, kuten nykyisin.

Profiilin mahdollinen tietosisältö olisi sama kuin nykyisen työnhakuprofiilin tietosisältö.

Palvelualustalle kirjautuneille yksityisille työnvälitysyrityksille mahdollistettaisiin julkaistujen työnhakuprofiilien hakeminen ja tarkasteleminen. He eivät kuitenkaan voisi hakea ja löytää sellaisia työnhakuprofiileja, joita ei ole julkaistu.

Yksityisille työnvälitysyrityksille mahdollistettaisiin siis sama haku- ja tarkastelumahdollisuus julkaistuihin työnhakuprofiileihin, mikä nykyisin on työnantajilla. Lisäksi yksityiset työnvälitysyritykset voisivat ottaa työnhakijoiden profiileihin yhteyttä palvelualustan kautta.

Julkaistujen työnhakuprofiilien kautta mahdollistettaisiin myös yksityisille työnvälitysyrityksille tietojen saaminen työttömistä työnhakijoista rekrytointi- tai työnvälitystarkoitukseen.

Uudistuksella parannettaisiin työnhakijoiden työllistymistä sekä työnantajien ja työnvälittäjien että työnhakijoiden kohtaantoa avoimilla työmarkkinoilla.

Julkaistuja työnhakuprofiileja voisivat hakea palvelualustalle kirjautuneet työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset sekä työvoimaviranomaiset omien asiakkaidensa osalta.

Niin sanotulla suurella yleisöllä ei olisi mahdollisuutta nähdä työnhakuprofiileja.

Palvelualustalle kirjautuneet työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset voisivat ottaa työnhakijoiden profiileihin yhteyttä palvelualustan kautta.

Työnhakija saisi yhteydenoton sähköpostilla.

Työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset eivät näkisi työnhakijan sähköpostiosoitetta.

Jotta työnhakija saa työttömyysetuutta, hänen tulee hakea työtä aktiivisesti ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Työnhakija menettää oikeuden työttömyysetuuteen määräaikaisesti tai toistaiseksi, jos hän aiheuttaa itse työttömyytensä tai työttömyyden pitkittymisen. Viimeksi mainitusta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun työnhakija kieltäytyy osallistumasta työvoimaviranomaisen palveluihin työllistymissuunnitelmassa sovitulla tavalla.

Esimerkki: Työvoimaviranomainen ja työnhakija ovat todenneet työnhakukeskustelussa, että ammatillisen osaamisen päivittäminen parantaisi työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Työnhakusuunnitelmaan on sisällytetty velvollisuus hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Lisäksi suunnitelmassa on sovittu hakeutumisesta tiettyyn työvoimakoulutukseen osaamisen päivittämiseksi.

Työnhakija hakee työmahdollisuuksia ja ilmoittaa niiden hakemisesta verkkopalvelussa. Tältä osin asia on kunnossa. Työvoimakoulutukseen työnhakija ei kuitenkaan hae, eikä hänellä ole hakematta jättämiseen työttömyysturvalaissa tarkoitettua pätevää syytä. Koska aiempia laiminlyöntejä ei ole, työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi (jos eduskunta hyväksyy ehdotetut muutokset).

Jos työnhakija käyttäytyy työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti eli ei hae työtä tai osallistu työvoimapalveluihin sovitusti, seurauksena voi olla korvauksettomia määräaikoja eli niin sanottuja karensseja ja työssäolovelvoitteita.

Karenssit tarkoittavat työttömyysetuuden menettämistä määräaikaisesti. Lainsäädännössä niistä käytetään termiä korvaukseton määräaika.

Työssäolovelvoite puolestaan tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä toistaiseksi. Työssäolovelvoitteen jälkeen oikeus etuuteen palautuu, kun henkilö on esimerkiksi osallistunut tiettyihin palveluihin tai ollut työssä vähintään 12 viikkoa (eduskunnan hyväksyessä ehdotetut muutokset kuusi viikkoa).

Työttömyysturvaseuraamusta ei aseteta, jos työnhakijalla on menettelyynsä työvoimapoliittisesti arvioituna pätevä syy.

Seuraamukset eivät estä työttömyysetuuden saamista työttömyysturvalaissa lueteltujen työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Seuraamukset työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä on porrastettu:

• laiminlyönti: ei seuraamusta
• laiminlyönti: seitsemän päivän korvaukseton määräaika
• laiminlyönti: 14 päivän korvaukseton määräaika
• neljäs (tai useampi) laiminlyönti: 12 viikon työssäolovelvoite

Työnhakijan työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvää menettelyä tarkastellaan vuoden tarkastelujaksolla.

Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa seuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät ja tukevat työnhakua ja työllistymistä.

Nykyisin esiintyy paljon laiminlyöntejä, joista ei aseteta työttömyysturvaseuraamuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnhakijat laiminlyövät velvoitettaan osallistua palveluprosessiin kuuluviin tapaamisiin työvoimaviranomaisen kanssa tai he eivät täytä asianmukaisesti työllistymissuunnitelmaan kirjattua velvollisuutta hakea työmahdollisuuksia.

Uudistus on osa kokonaisuutta, jolla pääministeri Petteri Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa kannustavammaksi ja velvoittavammaksi.

Tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvaseuraamuksia sekä tehostaa työnhakijoiden työnhakua ja osallistumista palveluihin, jotka edistävät työnhakua ja työllistymistä.

Työttömyysturvaseuraamuksia selkeyttäisi muutos neljäportaisesta kaksiportaiseen järjestelmään. Työttömyysetuuden menettämisen uhka nykyistä nopeammin vähentäisi velvoitteiden laiminlyöntiä ja tehostaa näin työnhakua ja osallistumista palveluihin.

Porrastettua seuraamuskokonaisuutta muutettaisiin siten, että työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakijan palveluprosessiin, työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika olisi näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Muutos korostaisi työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla oleviin palveluihin.

Seuraamuskokonaisuus olisi neljän portaan sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaisi työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyöntiä, toisesta laiminlyönnistä asetettaisiin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin.

Samalla etuusoikeutensa menettäneellä työnhakijalla olisi kuitenkin mahdollisuus palauttaa oikeus työttömyysetuuteen nykyistä helpommin, koska työssäolovelvoitteen kestoa lyhennettäisiin puoleen nykyisestä (12 kalenteriviikosta kuuteen kalenteriviikkoon).

Korvauksettomia määräaikoja ja työssäolovelvoitteita asetetaan, jos työnhakija laiminlyö velvollisuuksiaan. Työnhakija ei siis menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen, jos on hakenut asianmukaisesti työmahdollisuuksia mutta ei ole tullut valituksi niihin.

Työnhakijalle kerrotaan palveluprosessin yhteydessä muun muassa häneltä edellytettyjen toimien velvoittavuudesta.

Osana muutoskokonaisuutta käyttöön otetaan tekstiviestinä lähetettävä muistutus. Työnhakija saa muistutuksen ennen tapaamista työvoimaviranomaisen kanssa sekä häneltä edellytettyjen toimien määräajan päättymisen lähestyessä. Tarkoituksena on ehkäistä unohduksista ja erehdyksistä johtuvia laiminlyöntejä.

Työttömyysturvalain mukaista harkintaa työttömyysturvaseuraamuksen asettamisesta tulee tehtäväksi vasta, jos työnhakija on laiminlyönyt häneltä edellytetyt toimet.

Työttömyysturvaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa pitkään, ja säännöksiä on muutettu useita kertoja. Nykyinen neljäportainen seuraamuskokonaisuus tuli voimaan toukokuun alussa 2022. Tätä ennen työnhakijan ensimmäisestä laiminlyönnistä asetettiin tilanteen mukaan vähintään 15, vähintään 30 tai 60 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos työnhakijan laiminlyönnit toistuivat puolen vuoden tarkastelujakson kuluessa, työnhakijalle asetettiin 12 kalenteriviikon työssäolovelvoite.

Ehdotettu kokonaisuus olisi etuusseuraamusten osalta olennaisesti lievempi verrattuna säännöksiin, jotka olivat voimassa toukokuun 2022 alkuun asti, vaikka työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi jo ensimmäisestä laiminlyönnistä.

Seuraamusten ankaruutta arvioitaessa pitää kuitenkin ottaa huomioon myös se, millainen palvelukokonaisuus työnhakijoille on kulloinkin ollut tarjolla ja esimerkiksi se, kuinka paljon työvoimaviranomaiset osoittavat työnhakijan hakemaan tiettyjä työpaikkoja, koska näiden työpaikkojen hakeminen velvoittaa työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.

Lakimuutokset on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2026.

Työnhakuprofiileja koskevat lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. syyskuuta 2026.

Yleistukiesityksessä ehdotetaan muutoksia työnhakijan palveluprosessiin. Työnhaun pitkittyessä työnhakijalle järjestettäisiin palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia lähtökohtaisesti paikan päällä työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tapaamisissa painotettaisiin työttömyyden pitkittymisen syiden selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin.

Työttömyysturvaseuraamuksiin ehdotetut muutokset koskisivat myös yleistuen saajia.

Jos työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika, eli niin sanottu karenssi tai työssäolovelvoite, Kansaneläkelaitos harkitsisi alennetaanko toimeentulotuen määrää.