Kansallinen työelämän kehittämisstrategia – kohti vuoden 2035 työelämää

Kansallisen työelämän kehittämisstrategia -hankkeen ovat asettaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. TYÖ2030 -ohjelma, Työterveyslaitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat mukana valmistelutyössä. Strategiatyötä johtavat työministeri ja sosiaaliturvaministeri.

Työelämän kehittämisstrategia antaa yhteisen suunnan ja kehyksen kehittämistoiminnalle niin yhteiskunnan tasolla kuin yksittäisillä työpaikoilla. Yhteiskunnan tasolla strategia ohjaa työelämän kehittämistä ja siihen liittyvien resurssien suuntaamista. Strategialla vaikutetaan tuleviin hallitusohjelmiin. Työpaikoilla kyse on tulevaisuuden työn rakentamisesta, tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamisesta. Strategia auttaa työpaikkoja kehittämistoimien toteuttamisessa ja rohkaisee hyödyntämään uusia toimintatapoja ja uutta teknologiaa.

Työelämän kehittämisstrategia tehdään tulevaisuuteen katsoen. Siinä nostetaan esille työelämän vahvuuksia ja kehittämiskohtia, joihin me kaikki sidosryhmät haluamme yhdessä vaikuttaa, jotta Suomessa olisi tuottavuudeltaan ja laadultaan hyvä työelämä vuonna 2035.

Strategiatyötä tehdään laajassa yhteistyöryhmässä, johon kuuluu 16 työelämän keskeistä organisaatiota: neljä ministeriötä, seitsemän työmarkkinakeskusjärjestöä ja viisi muuta työelämän kehittämisen keskeistä organisaatiota.

Yhteistyöryhmässä olevien organisaatioiden ylin johto muodostaa strategiatyön johtoryhmän. Johtoryhmä ohjaa valmisteluprosessia ja tukee asiantuntijaryhmää. Johtoryhmä linjaa ja määrittelee strategian tahtotilan eli vision sekä hyväksyy strategian. 

Strategian sisällön tuottaa mukana olevien organisaatioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmä.

Strategiaprosessin etenemisestä vastaa sihteeristö. Sihteeristö tukee asiantuntijaryhmän työtä.

Asettamispäätöksellä johto- ja asiantuntijaryhmään sekä hankkeen sihteeristöön nimetyt henkilöt löydät hankesivuston “Henkilöt” -kohdasta.

Asettamiskirje on laadittu yhteistyössä hankkeen käynnistäneiden ministeriöiden kesken (ks. kohta 1). Strategiatyötä varten asetettiin ministerivetoinen (työministeri ja sosiaaliturvaministeri) korkean tason johtoryhmä sekä samojen tahojen edustajista koostuva asiantuntijaryhmä. Henkilöiden nimeämispäätökset on tehty kussakin pyynnön saaneessa organisaatiossa.

Edellinen strategia tehtiin vuonna 2012 ja se kohdistui vuoteen 2020. Strategiakauden päättymisen jälkeen työelämään on kohdistunut nopeita muutoksia. Kaikilla aloilla käynnissä on työn murros, joka muuttaa työn sisältöjä ja toimintatapoja, ja jota digitalisaatio vauhdittaa. Pandemian seurauksena etä- ja sittemmin hybridityö yleistyivät voimakkaasti, mutta hybridiaika näkyy myös uusina tapoina yhdistellä toisiinsa etä- ja lähipalveluja ja etä- ja lähikokouksia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ylläpitänyt taloudellista epävarmuutta. Harppauksia ottanut digitalisaatio, ilmastokriisin eteneminen ja lisääntyneet maailmanpolitiikkaan juontuvat riskit ovat osaltaan laajentaneet työssä tarvittavaa osaamista. Suomessa väestö ikääntyy edelleen, mikä asettaa työn tuottavuuden parantamisen yhteiskunnan elintason ja palveluiden turvaamisen kannalta kriittiseksi tavoitteeksi.

Strategia pohjautuu muun muassa näkemykseen, että työyhteisössä yksilöiden hyvinvointi ja osaaminen muuntuvat yrityksen/organisaatioiden tuottavuudeksi. Työpaikoilla kyse on tulevaisuuden työn rakentamisesta, tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamisesta. Työelämän tilannekuvien ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta tarkasteluun ovat nousseet erityisesti työhyvinvointi, oppiminen, tuottavuus, monimuotoisuus sekä digitalisaatio ja tekoäly.

Strategian lopulliset painopisteet ja rajaukset valitsee asiantuntijaryhmä työskentelyssään. Ryhmä muodostaa näkemyksensä, mihin asioihin on olennaista tarttua, jotta työelämän kehittämisessä kuljetaan yhdessä kohti johtoryhmän määrittelemää visiota.
 

Sekä että. Suomalaisella työelämällä on merkittäviä vahvuuksia, kuten esimerkiksi työvoiman osaamistaso on korkea ja työelämän laatu koetaan pääosin hyväksi. Merkittävistä vahvuuksista huolimatta työn tuottavuus ei ole yltänyt vertailumaiden tasolle, joten on pyrittävä löytämään ratkaisuja myös nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, sekä palveluiden, tuotteiden, toimintatapojen ja työyhteisöjen kehittämiseen.

Jotta strategiaa voidaan toimeenpanna ja seurata, on strategiassa tehtävä myös rajauksia. Näistä päätetään yhdessä strategiatyössä mukana olevien kesken. Seuranta mahdollistaa tarvittaessa korjausliikkeiden tekemisen matkan varrella.

Kyllä. Strategian pohjatyö tehtiin tutkitun tiedon pohjalta. Tutkimuksista kerättyä työelämän tilannekuvaa on täydennetty tutkijoiden, asiantuntijoiden ja nuorten laajalla osallistamisella. (Työelämän tilannekuvista ks. nostot kysymys 18.) 
 

Tavoitteena on yhteinen näkemys siitä, miten parhaiten edistetään työn tuottavuuden kasvua ja työhyvinvoinnin paranemista, sekä pitkäjänteinen ja tulevaisuuteen suuntautuva sitoutuminen työelämän kehittämiseen yhdessä.

Tavoitteena on yhteinen, kunnianhimoinen työelämän kehittämisen visio, ja sen saavuttamiseksi yhdessä määritellyt, synergiset yhteiskunnan ja organisaatioiden tason toimenpiteet kohti vuotta 2035. Toimet kohdistuvat etenkin työpaikoille ja työväestöön.

Yhteinen strategiatyö tuo työelämän kehittämiseen siinä tarvittavaa tutkimustietoa, laaja-alaista näkemystä ja pitkäjänteisyyttä.

Työelämän kehittämisellä vaikutetaan työurien pidentämiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, hyvinvoinnin lisääntymiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Strategia on ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja valtakunnallisten työelämätoimijoiden yhteinen. Erityisesti siinä tehtävät valinnat ohjaavat näiden organisaatioiden kehittämistoimintaa ja resurssien käyttöä. Strategiasta hyötyvät Suomen työpaikat ja työväestö, joiden kehittämistoimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia strategia edistää. 
 

Nyt työstettävä strategia on uusi, mutta sen valmistelussa on hyödynnetty vahvasti edellistä, vuoteen 2020 ulottunutta strategiaa. 

Edellisen strategiakauden päättyessä työelämän vahvuuksiksi todettiin mm. työntekijöiden osaaminen, työssä oppiminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön kuuluviin päätöksiin. Toisaalta kehittämisen sijaa todettiin olevan innovaatioiden tuottamisessa, esihenkilötyössä sekä henkilöstön mahdollisuuksissa osallistua kehittämistoimintaan. Kehittämisalueet osuvat organisaatioiden kykyyn muuntaa osaamista ja tietoa tuottavuuskasvuksi.

Uusi strategia jatkaa luontevasti työelämän kehittämistä edellisen strategiakauden pohjalta. Edellisen strategian teemat ja tavoitteet olivat pohjana uuden strategian taustatyöksi tuotetussa Työelämän tilannekuvia -raportissa.

Työelämän kehittämisen ja strategiatyön toivotaan herättävän laajaa keskustelua myös muiden kuin strategiatyöhön osallistuvien tahojen parissa. Tätä tarkoitusta varten strategian kotisivuilla löytyy avoin kysely, jota päivitetään työn edetessä. Mikäli haluat järjestää oman keskustelun verkostollesi ja tarvitset siihen apua, kotisivulta löytyy tukimateriaali keskusteluja varten. Voit myös aina olla yhteydessä strategiatyön sihteeristöön. Yhteystiedot löytyvät mainituilta kotisivuilta.
 

Strategia valmistuu maaliskuussa 2026 ja se ulottuu vuoteen 2035 saakka.

Strategian toimenpiteille luodaan tiekartta eli toimeenpanosuunnitelma. Toimenpiteistä sovitaan osana strategiatyötä yhdessä siinä mukana olevien tahojen kesken. Onnistumisen edellytyksenä on, että kaikki mukana olevat sitoutuvat strategiaan ja sen toimeenpanoon.

Strategiasta tehdään toimeenpanosuunnitelma, ja sitä tukeva seuranta- ja vaikutusarviointimalli. Mallin avulla seurataan strategian tavoitteiden toteutumista, toivottua muutosta ja kehitystä.

Strategian valintojen edistymistä ja vaikuttavuutta arvioidaan joka toinen vuosi järjestettävällä Työelämäfoorumilla. Työelämäfoorumi toimii strategian seurannan ja yhteisen oppimisen foorumina. Se kytkee strategian toiminnallistamiseen laajasti eri työelämän sidosryhmiä.

Lisäksi strategian toteutumista seurataan sillä, miten työelämän kehittäminen näkyy hallitusohjelmissa ja niiden toimeenpanossa, mukaan lukien esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmat.

Strategiaa ja sen puitteissa sovittavia toimenpiteitä päivitetään aina tarvittaessa. Siitä ja muusta mahdollisesta seurannasta sovitaan tarkemmin osana strategiatyötä v. 2025–2026.

Strategiatyö tehdään virkatyönä. Kustannuksista vastaavat TEM ja TTL. Hankintana kilpailutetaan seuranta- ja vaikuttavuusarviointimalli (hankinnan arvo enintään 35 000 €).

Strategia kokoaa eri toimijoiden yhdessä määrittelemät työelämän kehittämisen valinnat ja toimenpiteet, jotka tukevat kestävää talouskasvua. Strategia suuntaa yhteisiä valtakunnallisia toimia, ja siinä määritellyt valinnat ohjaavat julkista rahankäyttöä työelämän kehittämisen toimenpiteissä. Strategia tukee työpaikkoja niiden omassa kehittämistyössään, rohkaisee ja kannustaa tulevaisuuden työn ja työpaikkojen rakentamiseen.

Työelämän kehittäminen elää toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuudennäkymien mukana. Alla keskeisiä havaintoja teemoittain:

Tuottavuus

Suomi investoi rakennuksiin, muut tieto- ja viestintäteknologiaan. Väestön ikääntyminen ja nuorten osaamistason lasku heikentävät inhimillistä pääomaa. Työelämän kehittämisstrategiassa huomion kohteena on kokonaistuottavuus, joka kertoo siitä, mitä työyhteisöissä ja työpaikoilla saadaan aikaan. Viime vuosikymmeninä kokonaistuottavuuden kasvu on tuonut pääosan Suomen tuottavuuskasvusta. Suomi tarvitsee lisää innovatiivisia edelläkävijätyöyhteisöjä. Laajamittainen etätyö toi näkyviin vuorovaikutuksen merkityksen oppimiselle ja uudistumiselle.

Työhyvinvointi

Pitkällä aikavälillä työväestön terveys on kohentunut, pitkät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat sekä ammattitaudit ovat vähentyneet ja työurat pidentyneet. Kasvaneet mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat nousseet merkittäväksi haasteeksi suomalaiselle työelämälle. Pitkällä aikavälillä esihenkilöiden tuki, vaikutusmahdollisuudet, yhteisöllisyys ja työpaikkojen valmius tukea työntekijöidensä terveyttä ovat parantuneet, ja tämä osaltaan tukee työkykyä ja työssä jaksamista.

Jatkuva oppiminen

Osaamisen kehittämistä tukeva kulttuuri työelämässä on kehittynyt melko vahvaksi, joskin kehitys näyttäisi viimeisen viiden vuoden aikana pysähtyneen. Työelämässä opitaan muun muassa toisten kanssa työskentelemällä, ottamalla uusia tehtäviä vastaan ja osallistumalla kehittämiseen. Oppiminen on ihmisten mielestä tärkeää ja siitä nautitaan. Eri yksilöillä ja työyhteisöissä motivaatio ja mahdollisuudet osallistua oppimiseen ovat hyvin erilaiset. Työolot ja työpaikan kulttuuri voivat merkittävästi joko tukea tai vaikeuttaa osaamisen karttumista. Inhimillisen pääoman karttumista pyritään edistämään ratkaisuilla, joilla korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten laajaa osaamista saataisiin aiempaa nopeammin ja yksilöidymmin kohdennettua työikäisten osaamisen täydennykseksi.

Strategian kotisivuilla ja virallisella hankesivulla sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #maailmanparastyöelämä. 
 

Työelämäfoorumi toimii strategian seurannan ja yhdessä oppimisen foorumina. (ks. kohta 15.)

Ei ole. Molemmissa kyllä käsitellään työelämän kehittämiseen liittyviä asioita, mutta strategiatyö ei ole osa työmarkkinoiden virallista neuvottelujärjestelmää.

Nuorten näkemykset on otettu mukaan osana muuta strategian pohjatyötä (ks. Kysymys 6.). Ne ovat kulkeneet mukana vision työstämisessä ja ne otetaan huomioon myös asiantuntijaryhmässä strategian teemoja työstettäessä ja strategiaa kirjoitettaessa.