Usein kysyttyjä kysymyksiä tietojärjestelmistä

Ovatko kunnat velvoitettuja käyttämään asiakastietojärjestelmää?

Kunnille tulee käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään, jotta asiakastietojen kirjauskäytännöt pysyvät yhtenäisinä, asiakastietojen käsittelyyn liittyviä tietoturva- ja -suojariskejä voidaan vähentää sekä hillitään tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia. Asiakkaiden palvelualustana käytetään Työmarkkinatoria.

Onko tarkoitus, että KEHA-keskus toimii järjestelmien ylläpitäjänä ja kehittäjänä TE-palvelut 2024 -uudistuksen mukaisessa mallissa?

Onko tarkoitus, että valtio tarjoaa kunnille asiakastietojärjestelmät ja asiointipalvelut veloituksetta tietyn ajan vai "ikiajoiksi"?

Mitä ohjelmia täytyy asiakastyössä hallita toukokuussa 2022 käyttöönotetun uuden palvelumallin myötä?

Toukokuussa 2022 on otettu tuotantokäyttöön Työmarkkinatori-palvelualusta, joka on ”yksi luukku” TE-palveluihin koko Suomessa. Asiakastyö ja asiointipalvelut perustuvat edelleen URA-järjestelmäkokoisuuteen, mutta pääsy palveluihin on Työmarkkinatorin kautta.

Tarkoittaahan ihmiskeskeisyys ihmisten huomioimista sekä järjestelmien käyttäjinä ja asiantuntijoina että asiakkaina? Pöydän molemmille puolille tarvitaan käyttäjäystävälliset, selkeät ja hyvin toimivat järjestelmät.

Kuntien järjestämisvastuuseen liittyen: onko mahdollista, että asiakkaan tiedot ovat kunnissa kahdessa eri henkilörekisterissä - eli voiko olla kaksi henkilörekisterinpitäjää?

Olen ymmärtänyt, että Työmarkkinatori on myös työnantajien käytössä. Tänä päivänä työnantajilla ei ole aikaa laittaa ilmoituksia nettiin, vaan tarvitaan ns. nopeaa ja räätälöityä toimintaa. Onko tämä otettu huomioon?

Onhan kehittämisessä ja muutostyössä varmasti mukana myös ruohonjuuritason tehtäviä tekeviä asiantuntijoita?

Työnhakijoiden työnhaun päättyessä ei ole saatavissa luotettavaa tietoa siitä, päättyykö asiakkuus työllistymiseen ja jos, niin mihin asiakkaat siirtyvät. Tämä olisi yksi olennaisimmista ja kiinnostavimmista asioista tietää.

Tämä on olennainen kysymys TE2024-uudistuksen onnistumisen ja vaikuttavuuden seurannan kannalta. Toimenpiteiden jälkeistä vaikuttavuuden todentamista ja koko TE2024-uudistuksen seu-rantaa pyritään kehittämään hyödyntämällä tulorekisterin tietoja.

Miten hyvin tietojärjestelmäratkaisu tukee työnvälityksen hoitamista yli kuntien ja yhteistoiminta-alueiden rajojen? Kohtaako työnvälittäjä työnhakijoita myös muilta alueilta? Miten tässä huomioidaan työvoiman liikkuvuus?

Mahdollisuuksien lisäksi erilaisten rajapintojen luomiseen voi liittyä myös mahdollisia uhkia. Miten ja mitä henkilötietoja lopulta siis siirtyy ja kenelle, ja missä laajuudessa? Mikä on näiden muiden järjestelmien tietosuoja? Voidaanko työnhakijan tietoja siirrellä mihin tahansa järjestelmään yhdestä, valtion ylläpitämästä rekisteristä?

TE2024-uudistuksessa eri toimijoiden roolit muuttuvat myös asiakastietojen käsittelyn osalta. Tä-mä on potentiaalinen tietosuojariski. Asian tärkeyden vuoksi TEM ja KEHA-keskus teettivät ulko-puolisen tietosuojavaikutusten arvioinnin, joka valmistui keväällä 2022.

Työnhakijan tietoja ei voi rajoituksetta siirtää valtakunnallisesta tietovarannosta muihin järjestel-miin. Asiakastietojen lainmukaisesta käsittelystä vastaavat yhteisrekisterinpitäjinä KEHA-keskus ja työvoimaviranomaiset.

Onko uusissa järjestelmissä hyödynnetty tekoälyä ja koneoppimista?

Huomioiko lainsäädäntö ja arkkitehtuuri datan laajempaa käyttöä ilmiöiden tunnistamiseksi ja vaikutusketjujen ennakoimiseksi? Jos rajataan datan käyttö vain tarkasti tiettyyn tehtävään, tämä ei toteudu.

Kysymyksiä ja vastauksia tietojärjestelmistä ja kokonaisarkkitehtuurista