EU:n teollisuuspolitiikka

Euroopan unionin (EU) teollisuuspolitiikalla pyritään ensi sijassa varmistamaan eurooppalaisen teollisuuden kestävä kilpailukyky. Teollisuuspolitiikka on tiiviisti kytköksissä muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin, kuten sisämarkkinoihin, tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (T&K&I), kauppaan, työllisyyteen, energia-asioihin ja ilmastotavoitteisiin.  .  

Linjaukset ja toimijat

Komissio julkaisi maaliskuussa 2020 EU-teollisuuspolitiikkapaketin, joka sisälsi tiedonannot EU:n uudesta teollisuuspoliittisesta strategiasta, pk-yritysstrategiasta, sisämarkkinaesteistä sekä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamista koskevasta pitkän aikavälin toimintasuunnitelmasta. COVID-19-pandemian vuoksi komissio päivitti strategiaa jo toukokuussa 2021 varmistaakseen, että EU:n teollisuutta koskevissa toimissa otetaan kaikilta osin huomioon kriisin jälkeiset uudet olosuhteet.

Teollisuusstrategian tarkoituksena on edistää kestävämpää, digitaalisempaa, selviytymiskykyisempää ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempää, työpaikkoja luovaa taloutta. Päivitetyssä strategiassa otetaan lisäksi huomioon kriisistä saadut kokemukset, jotta voidaan vahvistaa sisämarkkinoiden toimintaa, kriisinsietokykyä ja elpymistä sekä parantaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta.

Teollisuusstrategian tavoitteena on varmistaa, että eurooppalainen teollisuus on maailman huipputasoa ja että se kykenee vahvuuksiinsa tukeutuen ja globaalisti kilpailukykyisenä johtamaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Strategiassa painotetaan ekosysteemi- ja arvoketjukohtaista kaikenlaisten toimijoiden tukea, korostetaan teollisuuden perustekijöitä – innovointia, kilpailua sekä vahvoja ja hyvin toimivia sisämarkkinoita – ja vahvistetaan globaalia kilpailukykyä avointen markkinoiden ja tasapuolisten toimintaedellytysten avulla.

Toukokuun 2021 päivityskokonaisuus sisälsi teollisuusstrategiatiedonannon lisäksi kolme komission valmisteluasiakirjaa:

  1. vuotuisen sisämarkkinaraportin, ml. analyysit pandemian vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan, edistymisestä esteiden poistamisessa ja toimien toteuttamisessa, sekä 14 teollisesta ekosysteemistä ja keskeiset suorituskykyindikaattoreista
  2. analyysin EU:n strategisista riippuvuuksista ja valmiuksista
  3. tilannekuvauksen terästeollisuuden kilpailukyvystä

Teollisuuspolitiikalla toteutetaan unioin strategisia painopisteitä ja se on tiivisti kytköksissä muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin. Muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), Euroopan digitaalinen valmius (Digital Decade), Fit for 55 sekä NextGeneration EU asettavat sekä tavoitteita että sisältävät toimenpiteitä yritysten toiminnalle.

Unionin toimivalta teollisuuspolitiikassa määritellään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 173 artiklassa. Käytännössä teollisuuspolitiikkaa tehdään komission ja jäsenmaiden yhteistyönä.

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan näkökulmasta komission keskeisin pääosasto on ”Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset” (DG GROW). Myös pääosastot ”Kilpailu” (DG COMP), ”Tutkimus ja innovointi” (DG RTD), ”Ilmastotoimet” (DG CLIMA), ”Energia” (DG ENER) sekä ”Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia” (DG CONNECT) tekevät yritysten toimintaympäristöön vaikuttavaa politiikkaa.

Euroopan parlamentissa elinkeinopolitiikasta vastaa ”teollisuus, tutkimus ja energia”-asioiden valiokunta (ITRE).

Lisätietoja:

Anita Silanterä, Janne Peltola