- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Avaruusasiain neuvottelukunta
- Kansallinen avaruusstrategia
- Kansainvälinen avaruusyhteistyö
- Kansallinen avaruuslainsäädäntö
- Lupa avaruustoimintaan
- Avaruusesineiden rekisteri
- Avaruustoiminnan valvonta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä astronauttihausta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Avaruuspolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
EU:n teollisuuspolitiikka
Euroopan unionin (EU) teollisuuspolitiikalla pyritään ensisijassa varmistamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky. Teollisuuspolitiikka on tiiviisti kytköksissä muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin, kuten kauppaan, sisämarkkinoihin, tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (T&K&I), työllisyyteen, energia-asioihin ja ympäristönsuojeluun.
Linjaukset ja toimijat
Unionin toimivalta teollisuuspolitiikassa määritellään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 173 artiklassa.
Komissio julkaisi syksyllä 2017 tiedonannon EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta, jossa esitellään uuden strategian tärkeimmät painopisteet ja suuntaviivat. Lisäksi strategian liitteenä julkaistiin luettelo jo käynnissä olevista aloitteista sekä vuonna 2018 esiteltävistä toimenpiteistä ja aloitteista.
Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky muun muassa globalisaation ja digitaalisen murroksen aikakaudella. Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä tuetaan muun muassa edistämällä eurooppalaisen teollisuuden digitalisaatiota, investointeja sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa (T&I) ja syventämällä sisämarkkinoita.
Teollisuuspolitiikka on tiivisti kytköksissä myös muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin. Julkaistun strategian lisäksi mm. digitaalinen sisämarkkinastrategia, tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinat, energiaunioni, biotalousstrategia, kiertotalouspaketti ja pääomamarkkinaunioni ovat keskeisiä avauksia yritysten kilpailukyvylle. Käytännössä teollisuuspolitiikkaa tehdään komission ja jäsenmaiden yhteistyönä.
Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan näkökulmasta komission keskeisimmät pääosastot ovat ”Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta” (DG GROW) ja ”Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia” (DG CNECT).
Siinä missä DG GROW:n harjoittama politiikka edustaa varsin perinteistä teollisuuden ja pk-sektorin toimintaedellytysten turvaamista, DG CNECT:n vastuulle kuuluu digitaalinen talous ml. yritysten digitalisaation edistäminen. Myös komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen salkku, johon sisältyy strategisten investointien rahasto (EFSI), on kilpailukyvyn kannalta keskeinen.
Euroopan parlamentissa elinkeinopolitiikasta vastaa ”teollisuus, tutkimus ja energia”-asioiden valiokunta (ITRE).
Lisätietoja:
Muualla verkossa
EU teollisuuspolitiikka linkit
- The Directorate-General (DG) for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs of the European Commission
- The Directorate General for Communications Networks, Content and Technology of the European Commission
- EU Priorities: Jobs, Growth and Investment
- Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE)