EU:n teollisuuspolitiikka

Euroopan unionin (EU) teollisuuspolitiikalla pyritään ensisijassa varmistamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky. Teollisuuspolitiikka on tiiviisti kytköksissä muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin, kuten kauppaan, sisämarkkinoihin, tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (T&K&I), työllisyyteen, energia-asioihin ja ympäristönsuojeluun.

Linjaukset ja toimijat

Unionin toimivalta teollisuuspolitiikassa määritellään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 173 artiklassa.

Komissio julkaisi syksyllä 2017 tiedonannon EU:n teollisuuspoliittisesta strategiasta, jossa esitellään uuden strategian tärkeimmät painopisteet ja suuntaviivat. Lisäksi strategian liitteenä julkaistiin luettelo jo käynnissä olevista aloitteista sekä vuonna 2018 esiteltävistä toimenpiteistä ja aloitteista.

Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky muun muassa globalisaation ja digitaalisen murroksen aikakaudella. Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä tuetaan muun muassa edistämällä eurooppalaisen teollisuuden digitalisaatiota, investointeja sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa (T&I) ja syventämällä sisämarkkinoita.

Teollisuuspolitiikka on tiivisti kytköksissä myös muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin. Julkaistun strategian lisäksi mm. digitaalinen sisämarkkinastrategia, tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinat, energiaunioni, biotalousstrategia, kiertotalouspaketti ja pääomamarkkinaunioni ovat keskeisiä avauksia yritysten kilpailukyvylle. Käytännössä teollisuuspolitiikkaa tehdään komission ja jäsenmaiden yhteistyönä.

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan näkökulmasta komission keskeisimmät pääosastot ovat ”Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta” (DG GROW) ja ”Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia” (DG CNECT).  

Siinä missä DG GROW:n harjoittama politiikka edustaa varsin perinteistä teollisuuden ja pk-sektorin toimintaedellytysten turvaamista, DG CNECT:n vastuulle kuuluu digitaalinen talous ml. yritysten digitalisaation edistäminen. Myös komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen salkku, johon sisältyy strategisten investointien rahasto (EFSI), on kilpailukyvyn kannalta keskeinen.

Euroopan parlamentissa elinkeinopolitiikasta vastaa ”teollisuus, tutkimus ja energia”-asioiden valiokunta (ITRE).

Lisätietoja:

Maija Heikkilä, Isabella Paju