EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka

EU-lippu Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan (t&i) tarkoituksena on tukea unionin ja sen teollisuuden kilpailukyvyn kehittämistä ja edistää korkeatasoista tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena EU:n muiden politiikka-alojen kannalta.

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aloitteista keskeisin on Eurooppalainen tutkimusalue ERA (European Research Area), joka tähtää eurooppalaisen tutkimus-, teknologia- ja innovaatiosisämarkkinoiden luomiseen. ERA:a edistetään muun muassa kehittämällä tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja urakehitystä sekä panostamalla tutkimustulosten parempaan hyödyntämiseen Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi tutkimus- ja teknologiainfrastuktuurien kehittäminen, tasa-arvon edistäminen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön vahvistaminen ovat ERA:n keskeisiä teemoja.

EU:n konkreettiset t&i-toimet rajoittuvat pääsääntöisesti toiminnan rahoittamiseen ja toimintaolosuhteiden parantamiseen sekä rajat ylittävää yhteistyötä tukeviin toimiin. EU:n rahoittama t&i-toiminta toimeenpannaan monivuotisissa puiteohjelmissa. Käynnissä on järjestyksessään yhdeksäs tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma vuosille 2021–2027, nimeltään Horisontti Eurooppa.

Kuluvalla ohjelmakaudella tki-toimia rahoittavia EU-ohjelmia on noin 16. TEM:n vastuulla ovat Horisontti-ohjelman lisäksi Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma, ITER, Digitaalinen Eurooppa, Euroopan hiili- ja teräsrahasto, Innovaatiorahasto ja EU:n avaruusohjelma.

EU on myös tärkeä globaalin t&i-yhteistyön kanava. EU käy komission johdolla vuoropuhelua unionin ulkopuolisten maiden kanssa vahvistaakseen laajempaa kansainvälistä t&i-yhteistyötä poliittisten tavoitteidensa mukaisesti. EU:lla on useita kansainvälisiä, kahdenvälisiä ja monenkeskisiä sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen saralla.

Päätöksenteko kansallisella ja EU-tasolla

Suomi muodostaa kantansa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kysymyksiin valtioneuvoston yhteisen menettelyn mukaisesti. Menettelystä voi lukea lisää valtioneuvoston sivuilta. Päävastuu EU:n t&i-asioiden seurannasta, valmistelusta, toimeenpanosta ja Suomen kannanottojen määrittelystä on työ- ja elinkeinoministeriöllä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

EU:n kilpailukykyneuvosto tekee tarvittavat päätökset yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Suomi osallistuu neuvostossa ja sen alaisessa tutkimusryhmässä aktiivisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen pyrkien turvaamaan kansalliset edut ja edistämään koko Euroopan kilpailukykyä. Kilpailukykyneuvostosta voi lukea lisää EU:n neuvoston sivuilta.

Euroopan parlamentissa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan päävastuu on Teollisuus, tutkimus ja energia -valiokunnalla (ITRE). ITRE:n toiminnasta löytyy lisätietoa englanniksi Euroopan parlamentin sivuilta.

Horisontti Eurooppa -ohjelman kansallinen toimeenpano

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Horisontti-ohjelman toimeenpanon ohjaamisesta ja ohjelmakomiteatyön koordinaatiosta. Horisontti-ohjelman neuvoa-antavan ohjelmakomitean jäsenet on nimitetty ministeriöistä, Business Finlandista ja Suomen Akatemiasta. Horisontti Eurooppa -ohjelmakomiteoiden tehtävänä on avustaa ja neuvoa komissiota ohjelman toteutuksessa, muun muassa työohjelmasisältöjen valmistelussa. Suomen kannanmuodostamiseksi ohjelmakomiteajäsenillä on apunaan noin 20 hengen eri alojen asiantuntijoiden ryhmä.

Business Finland isännöi Horisontti-ohjelman kansallista yhteystoimisto EUTI:a. Se tarjoaa maksutonta koulutusta ja tietoa puiteohjelmaan osallistumisesta ja rahoitettujen projektien hallinnoinnista. Lisäksi EUTI tuottaa tilastotietoa suomalaisten Horisontti-osallistumisista ja koordinoi ohjelman kansallisten yhteyshenkilöiden (NCP – National Contact Point) verkostoa. Business Finlandissa toimii myös EU-rahoitusneuvonta, joka tarjoaa keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta ja auttaa ohjelmien hyödyntämisessä.

Kansalliset yhteyshenkilöt ovat Horisontti-ohjelman temaattisia asiantuntijoita. He tiedottavat ja neuvovat oman temaattisen alueensa työohjelmasta ja hauista sekä auttavat hakijoita hakemusvaiheessa. Sopimus- ja kustannusasioiden NCP:t ovat myös osallistujien käytettävissä koko projektin elinkaaren ajan. Ohjelman kansallisista NCP-resursseista vastaavat rahoittajaorganisaatiot Business Finland ja Suomen Akatemia.


Lisätietoja:

Timo Haapalehto