Kansainvälinen yhteistyö on avaruuspolitiikan kannalta keskeistä
Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevia avaruusalan kansainvälisen yhteistyön toimijoita ovat Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA), Euroopan unioni (European Union, EU) ja Yhdistyneiden kansakuntien avaruuden rauhanomaisen käytön komitea (United Nations Committee on Peaceful Uses of Outer Space, UN COPUOS).
Euroopan avaruusjärjestö (ESA)
Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESA:lla on 22 jäsenmaata ja sen pääkonttori on Pariisissa.
Suomi on ollut ESA:n täysjäsen vuodesta 1995 lähtien. Suomen osuus ESA:n budjetista on ollut vuosittain 19,5 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia). Tästä summasta suurin osa tulee takaisin Suomeen tilauksina suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille ns. maapalautteena. ESA:n kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä. Business Finland koordinoi suomalaisten osallistumista ESA:n ohjelmiin.
Suomi on osallistunut erityisesti kaukokartoituksen, tietoliikenteen, navigoinnin ja avaruuden turvallisen käytön ohjelmiin sekä useisiin tiedeohjelman hankkeisiin.
Suomi liittyi vuoden 2023 alusta Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen lentojen ohjelmaan
ESAn Terrae Novae -tutkimusohjelma johtaa Euroopan inhimillistä matkaa Solar-järjestelmään käyttäen robotteja edeltäjinä ja tiedustelijoina. Avaruuden tutkimisessa on kyse matkaamisesta kauemmas ja uusien kokemusten ja tietämyksen tuomisesta takaisin auttamaan meitä maapallolla. Ihmiskunta hyötyy uusista löydöksistä, kunnianhimoista, tieteestä, inspiraatiosta ja haasteista.
Lisätietoja:
ESA:n neuvosto: Kimmo Kanto (kimmo.kanto(at)businessfinland.fi), Tero Vihavainen
Talous- ja hallintokomitea: Mervi Pasanen
Kansainvälisten suhteiden komitea: Tuija Ypyä
Kansainvälisten suhteiden komitea, teollisuuspoliittinen komitea: Heidi Pennanen, Tuija Ypyä
Miehitettyjen lentojen ohjelma (Human spaceflight, microgravity and exploration programme): Tuija Ypyä, Pauli Stigell - pauli.stigell(at)businessfinland.fi, Simo Lehtinen
Euroopan unioni
Kilpailukykyneuvosto käsittelee ajankohtaisia avaruuspolitiikkaan liittyviä asioita yleensä kahdesti vuodessa, touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa. Asiat valmistellaan neuvoston avaruustyöryhmässä. Suomessa kilpailukykyneuvostossa ja avaruustyöryhmässä käsiteltävien avaruuspolitiikkaan liittyvien asioiden valmistelu on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. EU:n avaruusohjelmaan liittyvästä komiteatyöstä vastaavat liikenne- ja viestintäministeriö ja sen hallinnonalan virastot.
Komissio julkaisi 6.6.2018 ehdotuksensa asetukseksi EU:n avaruusohjelmasta ja EU:n avaruusohjelmavirastosta. Avaruusohjelma-asetusehdotus noudattaa lokakuussa 2016 julkaistun eurooppalaisen avaruusstrategian tavoitteita. Asetusehdotus on neuvoston ja parlamentin käsittelyssä.
EU:n avaruusohjelman alaohjelmia ovat navigaatiosatelliittijärjestelmä Galileo, alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä EGNOS, maanhavainnointijärjestelmä Copernicus, avaruuden tilannekuvaa tuottava Space Situational Awareness sekä viranomaisten turvallinen viestintäpalvelu Govsatcom. Asetuksella perustetaan Euroopan Unionin Avaruusohjelmavirasto (European Union Agency for the Space Programme), joka korvaa nykyisen Euroopan GNSS-viraston.
Lisätietoja:
Kilpailukykyneuvosto, neuvoston avaruustyöryhmä: Jonna Lehtinen
YK:n avaruuskomitea COPUOS
YK:n yleiskokous asetti COPUOS-komitean vuonna 1959 käsittelemään avaruuden käyttöön ja tutkimukseen liittyviä kysymyksiä ja valmistelemaan sopimus- ja päätöslauselmaluonnoksia. Komitea kokoontuu vuosittain Wienissä. Pääkomitean alaisuudessa toimivat oikeudellinen alakomitea (legal subcommittee) ja teknillis-tieteellinen alakomitea (scientific and technical subcommittee). Komiteassa on tällä hetkellä 95 jäsenmaata. Suomi hyväksyttiin komitean jäseneksi YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2018.
YK:n avaruussopimukset (avaruusyleissopimus, pelastussopimus, vastuusopimus, rekisteröintisopimus, kuusopimus) valmisteltiin COPUOS:ssa 1960-1970 luvuilla. Yksimielisyyden saavuttaminen uusista sopimuksista tai sopimusmuutoksista on sittemmin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Avaruusoikeuden nykykehitys perustuukin pitkälti komitean ja muiden kansainvälisten yhteistyöelinten laatimiin ei-oikeudellisesti sitoviin päätöslauselmiin ja ohjeisiin, joita jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöönsä. Kesällä 2019 komiteassa hyväksyttiin merkittävä ohjeistus liittyen avaruuden kestävään käyttöön (Guidelines for the Long-term Sustainability of Outer Space Activities of the Committee on the Peaceful Uses of Outer Space).
