Sääntelyn sujuvoittaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrityksiä koskevan sääntelyn sujuvuutta sekä omassa toiminnassaan että koko valtionhallinnossa.

Sääntelyn sujuvoittamisella tavoitellaan parempaa sääntely-ympäristöä niin yritysten, kansalaisten kuin hallinnonkin näkökulmasta. Sääntelyä voidaan sujuvoittaa parantamalla lainsäädännön ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja ennakoitavuutta. On myös tärkeää varmistaa, ettei lainsäädäntö aiheuta yrityksille ja kansalaisille ylimääräisiä sääntelykustannuksia ja turhaa byrokratiaa.

Sääntelytaakalla tarkoitetaan sääntelystä ja erilaisten sääntelyvaatimusten noudattamisesta yrityksille, kuluttajille, viranomaisille ja muille ryhmille aiheutuvia kustannuksia. Sääntelytaakkaa voi aiheutua erilaisista lakisääteisistä raportointi- ja tiedonantovelvoitteista (hallinnollinen taakka) tai esimerkiksi tarpeesta investoida kokonaan uusiin koneisiin tai laitteisiin (aineelliset noudattamiskustannukset).

Kiinnittämällä lainvalmistelussa huomiota siihen, ettei velvoitteista aiheudu ylimääräistä sääntelytaakkaa, voidaan  lisätä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Yksi sisään, yksi ulos -periaate

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Tavoitteen saavuttamiseksi koko valtioneuvostossa sovelletaan 1.2.2024 alkaen yksi sisään, yksi ulos -periaatetta. Periaate tarkoittaa, että jos hallitus esittää uutta yrityksiä kuormittavaa sääntelyä, velvoitteita kevennetään muualta. Lisäksi hallitus on sitoutunut purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.

Hallinnollisen taakan kehitystä seurataan taakkataseen avulla vuosittain julkaistavissa valtioneuvoston taakkaraporteissa, joiden myötä hallitus päättää tarvittavista toimenpiteistä hallinnollisen taakan keventämiseksi.

Periaatetta sovelletaan kansallista alkuperää olevaan tai EU-minimin ylittävään lainsäädäntöön. Periaatteen ulkopuolelle on rajattu verot, sakot, rangaistusmaksut, sopimusehdot, yllättävästä tilanteesta tai vaaran torjumisesta johtuva poikkeuslainsäädäntö, sekä markkinoiden avaaminen kilpailulle, kilpailun edistäminen ja monopolivoiman väärinkäytön ehkäiseminen. Periaatteen tarkemmat rajaukset ja määritelmät on kirjattu soveltamisohjeeseen.

Periaatteen ohjauksesta ja koordinaatiosta vastaa poikkihallinnollinen Hallinnollisen taakan keventämisen ja norminpurun ohjausryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää työkaluja sääntelytaakan arviointiin ja tukee muita ministeriöitä arvioinnin toteuttamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on soveltanut vastaavaa periaatetta vuodesta 2017 alkaen.

Viisi tapaa sujuvoittaa sääntelyä

 

Sääntelytaakkalaskuri

Sääntelytaakkalaskuri on työ- ja elinkeinoministeriön kehittämä standardikustannusmalliin perustuva Excel-työkalu yritysvaikutusten arviointia ja hallinnollisen taakan laskentaa varten.

Sääntelytaakkalaskuri sisältää muun muassa ajantasaiset tiedot hinta- ja palkkakehityksestä, vakiopalkkaluokat eri tasoisiin tehtäviin, palkkojen sivu- ja yleiskulut, keskimääräisen vuosityöajan ja yritystilastoja.

Sääntelytaakkaraportit

Vuodesta 2024 lähtien yksi sisään, yksi ulos -periaate on koskenut koko valtioneuvostoa, eli kaikkia ministeriöiden antamia hallituksen esityksiä. Tätä ennen vastaavaa raportointia tehtiin vain työ- ja elinkeinoministeriön antamista hallituksen esityksistä.

Valtiopäivävuonna 2024 annetut hallituksen esitykset kevensivät yritysten vuosittaista hallinnollista taakkaa yhteensä noin 119,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 esitykset kevensivät taakkaa edelleen noin 0,4 miljoonaa euroa vuosittain. Yhteensä yritysten vuosittainen hallinnollinen taakka on siis keventynyt vuodesta 2024 lähtien noin 120 miljoonalla eurolla.

Valtioneuvoston antamat hallituksen esitykset v. 2024–2025

Sääntelytaakan kehitys 2024–2025
Vuosi Sääntelytaakan kehitys (euroa)
2025 - 119 500 000
2024 - 400 000

Koko valtioneuvostoa koskevan yksi sisään, yksi ulos -periaatteen vuosittaiset taakkaraportit:

Työ- ja elinkeinoministeriön v. 2017–2023 antamat hallituksen esitykset, jotka kansallista alkuperää

Sääntelytaakan kehitys 2017–2023
Vuosi / vuodet Sääntelytaakan kehitys (euroa)
2022–2023 + 3 300 000
2021 + 8 500 000
2019–2020 - 490 000
2018 + 500 000
2017 - 150 000

Laajemmin periaatteen soveltamisen taustoja ja tuloksia on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön kokeiluhankkeen loppuraportissa, joka valmistui 19.12.2017, sekä Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmän 2020–2023 loppuraportissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön sääntelytaakan kehitystä kuvaavat vuosiraportit v. 2017–2023:

EU:n parempi sääntely

Yksinkertainen, kevyt ja nopea sääntely on yksi Euroopan kilpailukyvyn edellytyksistä. EU:n paremman sääntelyn periaatteet ja työkalut pyrkivät varmistamaan, että EU-tason sääntely on vaikuttavaa, tarkoituksenmukaista ja tietoon perustuvaa. Paremman sääntelyn keskiössä ovat komission vaikutustenarviointi ja kattavat kuulemiset lakiehdotusten valmisteluvaiheessa. Sääntelyn yksinkertaistamisen tavoitteena on muuttaa olemassa olevia lakeja ja velvoitteita selkeämmiksi ja hallinnollisesti kevyemmiksi. 

Euroopan komissio on antanut useita EU-sääntelyn yksinkertaistamisehdotuksia (mm. Omnibus-ehdotukset), joilla se pyrkii keventämään yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on vähentää taakkaa EU-tasolla yhteensä 25 %. Pk-yritysten osalta tavoite on tiukempi, 35 %. Euromääräisesti taakankevennystavoite on 37,5 miljardia euroa nykyisen komission toimikauden loppuessa vuonna 2029.

Komissio kuulee sidosryhmiä täytäntöönpanodialogien ja realiteettitarkistusten yhteydessä. Tarkoituksena on tunnistaa käytännön ongelmia, jotka johtuvat EU-sääntelystä tai sen kansallisesta täytäntöönpanosta. Komissiolla on edelleen käytössään myös Have your Say -portaali sidosryhmien näkemysten keräämiseksi. 

Lisätietoa

Yhteystiedot

Erno Mähönen, Erityisasiantuntija 
työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys ja toimivat markkinat os. yht TTM YHT, Sääntelyn kehittäminen SÄKE Puhelin:0295047083   Sähköpostiosoite: