Suojelutyön turvaaminen työtaistelutilanteessa

Suojelutyöllä tarkoitetaan yleensä työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys, työpaikan koneet ja laitteet tai ympäristö eivät vaarannu.

Työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole työsuhteisten osalta säädetty laissa, vaan suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistunut työntekijöiden yhdistys ja tarvittaessa siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajapuolen välillä. Työntekijöiden yhdistysten menettelytavat suojelutyöstä päättämisessä vaihtelevat.

Vuonna 2022 säädettiin hoitoalan työtaistelun vuoksi määräaikainen laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
 
Eduskunnan lausuma perustuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että käynnissä olevien työtaistelujen päätyttyä selvitetään tarve lainsäädännölle, jolla määritetään tarkemmin ja laaja-alaisemmin ne yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot, joissa työtaistelutoimet voivat uhata ihmisten henkeä tai vakavasti vaarantaa ihmisten terveyden. Yhteiskunnalla on valiokunnan näkemyksen mukaan laaja-alainen velvollisuus huolehtia siitä, että oikeus elämään turvataan työtaistelutoimista huolimatta ja ihmisten terveyttä ei vakavasti niillä vaaranneta. Valiokunnan näkemyksen mukaan tulee arvioida myös mahdollisen erillisen sovittelumenettelyn sekä suojelutyötä koskevan menettelyn kehittämistarpeet.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa eduskunnan lausuman (ks. edellinen kysymys ja vastaus) ja valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa.

Työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden yhdistykselle tulisi lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus. Tämä tarkoittaisi, että niiden on työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava siitä, ettei työtaistelulla välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä ja niiden turvaamiseksi välttämättömiä toimintoja. Velvollisuus edellyttäisi, että työtaistelun ulkopuolelle rajataan kokonaan tietyt tehtävät tai toiminnot tai vaihtoehtoisesti annetaan riittävästi suojelutyötä.

Työnantajalla olisi ehdotettavan lain mukaan velvollisuus: 

• selvittää työtaisteluihin rajoihin tai suojelutyöhön liittyvät epäselvyydet viipymättä työtaistelun toimeenpanosta vastaavan yhdistyksen kanssa
• ilmoittaa yhdistykselle viipymättä välttämättömien toimintojen vaarantumisesta neuvotteluiden käynnistämiseksi
• antaa neuvotteluissa yhdistykselle riittävät tiedot välttämättömän henkilöstön tarpeesta ja sen perusteista sekä työnantajan käytettävissä olevista keinoista toimintojen vaarantumisen välttämiseksi.

Työnantaja voisi vaatia tuomioistuimelta sellaisen työtaistelun kieltämistä, jonka yhteydessä työntekijöiden yhdistys ei rajaisi työtaistelua tai antaisi suojelutyötä laissa edellytetyllä tavalla.

Työntekijöiden yhdistyksille asetettaisiin velvollisuus huolehtia työtaistelun rajauksella tai suojelutyöllä siitä, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna sääntelyllä suojattavia välttämättömiä toimintoja. Työtaistelun aikana olisi turvattava: 

• ihmisten hengen tai terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon, sosiaalihuollon, pelastustoimen, poliisin, Hätäkeskuslaitoksen ja suljettujen laitosten tehtävät, 
• elinkeinotoiminnan jatkamisen edellytysten kannalta olennaisen omaisuuden välttämätön ylläpito, korjaaminen tai valvonta,
• ympäristövahinkojen torjumiseksi välttämättömät tehtävät, 
• eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi välttämättömät tehtävät, 
• Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi ja laittoman maahantulon estämiseksi välttämättömät tehtävät, 
• valtion ylimmän päätöksenteon toimivuus, 
• ihmisten hengen tai terveyden kannalta välttämättömien hyödykkeiden (mm. energia, vesi, lääkkeet ja elintarvikkeet) saatavuus,
• erittäin vakavien rikosten selvittäminen ja estäminen,
• tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjälaitoksen kiireelliset tehtävät ja niihin liittyvä täytäntöönpano,
• digitaalinen maksuliikenne ja käteisen saatavuus,
• eräät välttämättömät tieto- ja viestintätekniset palvelut ja tietojärjestelmät.

Kyllä. Huolehtimisvelvollisuus asetettaisiin kuitenkin työntekijöiden yhdistyksille, ei yksittäisille työntekijöille. Työntekijöiden yhdistykset päättävät lähtökohtaisesti siitä, missä tehtävissä suojelutyötä tehdään ja siten, keitä työntekijöitä suojelutyö koskee. Viimesijaisena keinona työnantajalla olisi kuitenkin oikeus teettää hätätyötä.

Kyllä. Sekä työ- että virkasuhteisilla on tehtäviä, jotka ovat edellä mainittujen toimintojen turvaamisen kannalta olennaisia. Samoissa huolehtimisvelvoitteen piiriin kuuluvissa tehtävissä voi myös toimia sekä työ- että virkasuhteista henkilökuntaa. Näin on esimerkiksi sairaaloissa.

Kyllä. Sääntely velvoittaisi työntekijöiden yhdistyksiä. Ehdotuksella ei olisi vaikutusta siihen, että ylityö ja vuoronvaihto edellyttävät työntekijän suostumusta, ellei työnantajalla ole oikeus teettää hätätyötä. Ehdotuksella ei olisi myöskään vaikutusta siihen, että irtisanominen on jokaisen työntekijän käytettävissä oleva mahdollisuus.

Vaikka sääntely sinänsä koskee kaikkia työtaistelumuotoja, on huomioitava, että lievemmät työtaistelumuodot eivät lähtökohtaisesti yleensä vaaranna laissa tarkoitettuja toimintoja. Tästä syystä ehdotettu sääntely ei yleensä tulisi niissä sovellettavaksi.

Ensisijaisesti asian arvioi työntekijöiden yhdistys, joka toimeenpanee työtaistelun. Jos työnantaja olisi eri mieltä siitä, noudattaako työntekijöiden yhdistys huolehtimisvelvollisuuttaan, se voisi viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi neuvoteltuaan ensin työntekijäyhdistyksen kanssa.

Hankkeessa on ennen kaikkea kysymys eri perusoikeuksien ja oikeushyvien yhteensovittamisesta. Siltä osin, kun sääntely edellyttää suojelutyön tarjoamista tai työtaistelun rajaamista, kysymys olisi perusoikeutena turvatun työtaisteluoikeuden rajoittamisesta. Työtaisteluoikeutta rajoitettaisiin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä edellä mainittujen, esimerkiksi hengen tai terveyden kannalta välttämättömien toimintojen turvaamiseksi.

Työntekijöiden yhdistyksille asetettava lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus jo itsessään varmistaisi sitä, että työtaisteluiden aikana annetaan riittävässä määrin suojelutyötä.

Erimielisyystilanteessa osapuolilla olisi velvollisuus neuvotella suojelutyöstä. 

Työnantaja voisi tarvittaessa hakea tuomioistuimelta työtaistelun kieltämistä, jos sen yhteydessä ei annettaisi suojelutyötä laissa edellytettävällä tavalla. 

Hätätyötä saisi teettää, jos edellä mainittujen toimintojen keskeytymisestä johtuva henkeä, terveyttä, omaisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai kansallista turvallisuutta koskevan vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida sanotussa laissa säädetyillä eikä millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää.

Kyse olisi käytännössä pakkotilaan rinnastuvasta akuutista vaaratilanteesta. Hätätyön teettäminen olisi työnantajan viimesijainen keino estää vahinkoseuraukset, jotka ovat perus- ja ihmisoikeuksien kannalta merkittäviä ja kuuluvat sääntelyn piiriin. Hätätyön teettäminen tulisi kyseeseen vain, jos vahinkoseurausta ei voida lakiin perustuvilla tai millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää.

Valmistelussa on huomioitu kansainväliset sopimukset. Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten valvontakäytännön ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan voidaan edellyttää niin sanottujen vähimmäispalveluiden antamista työtaisteluiden aikana. Suojelutyötä koskeva lainsäädäntö on mahdollista tämän vähimmäispalveluita koskevan käytännön mukaisesti.

Eivät liity.

Jatkovalmistelussa tehdyt keskeisimmät muutokset: 

• työntekijäyhdistyksen huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tehtävät ja toiminnot on määritelty tarkemmin lain tasolla 
• työntekijäyhdistyksen huolehtimisvelvollisuuden kynnystä on täsmennetty 
• työnantajan velvoitteita on täydennetty neuvotteluiden tehostamiseksi
• työnantaja- ja työntekijäpuolen hyvitysseuraamukset on poistettu 
• hätätyön teettäminen olisi ehdotuksen mukaan viimesijainen keino sääntelyn piiriin kuuluvien merkittävien vahinkoseurausten välttämiseksi

Esitysluonnos on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön 25.3.2024 asettamassa suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteessa selvittäneessä työryhmässä. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi työryhmässä olivat edustettuina Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät SY ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Valtion työmarkkinalaitos. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät SY ry sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT jätti täydentävän lausuman.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä 22.11.2024−3.1.2025.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen 13.3.2025.

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen.