Suojelutyön turvaaminen työtaistelutilanteessa

Suojelutyöllä tarkoitetaan yleensä työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys, työpaikan koneet ja laitteet tai ympäristö eivät vaarannu.

Työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole työsuhteisten osalta säädetty laissa, vaan suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistunut työntekijöiden yhdistys ja tarvittaessa siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajapuolen välillä. Työntekijöiden yhdistysten menettelytavat suojelutyöstä päättämisessä vaihtelevat.

Vuonna 2022 säädettiin hoitoalan työtaistelun vuoksi määräaikainen laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
 
Eduskunnan lausuma perustuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että käynnissä olevien työtaistelujen päätyttyä selvitetään tarve lainsäädännölle, jolla määritetään tarkemmin ja laaja-alaisemmin ne yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot, joissa työtaistelutoimet voivat uhata ihmisten henkeä tai vakavasti vaarantaa ihmisten terveyden. Yhteiskunnalla on valiokunnan näkemyksen mukaan laaja-alainen velvollisuus huolehtia siitä, että oikeus elämään turvataan työtaistelutoimista huolimatta ja ihmisten terveyttä ei vakavasti niillä vaaranneta. Valiokunnan näkemyksen mukaan tulee arvioida myös mahdollisen erillisen sovittelumenettelyn sekä suojelutyötä koskevan menettelyn kehittämistarpeet.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa eduskunnan lausuman (ks. edellinen kysymys ja vastaus) ja valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyön järjestäminen ristiriitatilanteissa.

Työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden yhdistykselle tulisi lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus. Tämä tarkoittaisi, että niiden on työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava siitä, ettei työtaistelulla vakavasti vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä. Velvollisuus edellyttäisi, että työtaistelun ulkopuolelle rajataan kokonaan tietyt tehtävät tai toiminnot tai vaihtoehtoisesti annetaan riittävästi suojelutyötä.

Työnantaja voisi vaatia tuomioistuimelta sellaisen työtaistelun kieltämistä, jonka yhteydessä työntekijöiden yhdistys ei rajaisi työtaistelua tai antaisi suojelutyötä laissa edellytetyllä tavalla.

Tehtäviä ei voida määritellä lain tasolla tyhjentävästi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että työntekijöiden yhdistyksille asetettaisiin velvollisuus huolehtia työtaistelun rajauksella tai suojelutyöllä siitä, ettei työtaistelu vakavasti vaaranna sääntelyllä suojattavia merkittäviä oikeushyviä. Näitä niin sanottuja oikeushyviä, jotka työtaistelun aikana olisi turvattava, olisivat: 

• henki ja terveys, 
• tuotannon tai palvelutoiminnan jatkumisen kannalta välttämätön omaisuus, 
• muu yksityisen kannalta merkittävä aineellinen omaisuus, 
• ympäristö, 
• eläinten hyvinvointi, 
• maanpuolustus, 
• valtion ylimmän päätöksenteon toimivuus, 
• energian, veden, lääkkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuus,
• eräät välttämättömät tieto- ja viestintätekniset palvelut ja tietojärjestelmät ja 
• yleinen maksuliikenne.

Kyllä. Huolehtimisvelvollisuus asetettaisiin kuitenkin työntekijöiden yhdistyksille, ei yksittäisille työntekijöille. Työntekijöiden yhdistykset päättävät lähtökohtaisesti siitä, missä tehtävissä suojelutyötä tehdään ja siten, ketä työntekijöitä suojelutyö koskee.

Kyllä. Sekä työ- että virkasuhteisilla on tehtäviä, jotka ovat edellä mainittujen oikeushyvien turvaamisen kannalta olennaisia. Samoissa merkittävien oikeushyvien turvaamisen kannalta olennaisissa tehtävissä voi myös toimia sekä työ- että virkasuhteista henkilökuntaa. Näin on esimerkiksi sairaaloissa.

Kyllä. Sääntely velvoittaisi työntekijöiden yhdistyksiä. Ehdotuksella ei olisi vaikutusta siihen, että ylityö ja vuoronvaihto edellyttävät työntekijän suostumusta tai siihen, että irtisanoutuminen on jokaisen työntekijän käytettävissä oleva mahdollisuus.

Ensisijaisesti asian arvioi työntekijöiden yhdistys, joka toimeenpanee työtaistelun. Jos työnantaja olisi eri mieltä siitä, noudattaako työntekijöiden yhdistys huolehtimisvelvollisuuttaan, se voisi viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Sääntely tarkoittaisi perusoikeutena turvatun työtaisteluoikeuden rajoittamista. Työtaisteluoikeutta rajoitettaisiin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä edellä mainittujen oikeushyvien kuten esimerkiksi hengen tai terveyden turvaamiseksi.

Työntekijöiden yhdistyksille asetettava lakisääteinen huolehtimisvelvollisuus jo itsessään varmistaisi sitä, että työtaisteluiden aikana annetaan riittävässä määrin suojelutyötä. 

Työnantaja voisi tarvittaessa hakea tuomioistuimelta työtaistelun kieltämistä, jos sen yhteydessä ei annettaisi suojelutyötä laissa edellytettävällä tavalla. Lisäksi lainvastaisia työtaisteluita ehkäistäisiin säätämällä hyvitysseuraamuksesta, joka huolehtimisvelvollisuuttaan ilmeisellä tavalla rikkoneen työntekijöiden yhdistyksen olisi maksettava. Hyvityksen suuruus olisi enintään 150 000 euroa.

Valmistelussa on huomioitu kansainväliset sopimukset. Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten valvontakäytännön ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan voidaan edellyttää niin sanottujen vähimmäispalveluiden antamista työtaisteluiden aikana. Suojelutyötä koskeva lainsäädäntö on mahdollista tämän vähimmäispalveluita koskevan käytännön mukaisesti.

Eivät liity.

Esitysluonnos on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön 25.3.2024 asettamassa suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteessa selvittäneessä työryhmässä. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi työryhmässä olivat edustettuina Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät SY ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Valtion työmarkkinalaitos. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT jätti täydentävän lausuman.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä 22.11.2024−3.1.2025.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2025.

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen.