Kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma

Suomen yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma (National Integrated Energy and Climate Plan, NECP) sisältää Suomen kansalliset tavoitteet ja niihin liittyvät politiikkatoimet EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energia- ja ilmastosuunnitelmassa käsitellään kaikkia viittä EU:n energiaunionin ulottuvuutta: vähähiilisyyttä, energiatehokkuutta, energiaturvallisuutta, energian sisämarkkinoita sekä tutkimusta, innovaatiota ja kilpailukykyä.

Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetään päätettyjen politiikkatoimien vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden arvioituun kehityskulkuun vuoteen 2040 asti. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan suunniteltujen politiikkatoimien vaikutuksia mm. energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin, talouden kehitykseen, ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Suunnitelmassa arvioidaan myös suunniteltujen ja olemassa olevien politiikkatoimien vaikutusta tuleviin investointitarpeisiin.

Suomen suunnitelmaan on sisällytetty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Toimenpiteiden osalta suunnitelma perustuu vuoden 2016 kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan vuodelta 2017.

Ensimmäinen kansallinen suunnitelma toimitettiin Euroopan komissiolle vuonna 2019. Seuraava kansallinen suunnitelma toimitetaan vuonna 2023.

Suomen kansallinen yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma (englannin kielellä).

Suomen pitkän aikavälin strategia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi

Pitkän aikavälin strategiassa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Kansallisen pitkän aikavälin strategian laadinta perustuu asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta.

Laadittu strategia ei ole poliittinen linjaus eikä siinä tehdä esitystä siitä, mille sektoreille päästövähennykset tulisi kohdistaa. Hallitus linjaa päästövähennysten kohdentamisesta ja politiikkatoimista (ml. maankäyttösektori) kokonaisuutena ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman yhteydessä.

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi

Suomi raportoi EU:n hallintomalliasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/1999 energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta) 18 artiklan mukaisesti kerran kahdessa vuodessa nykyiset ja suunnitellut politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Viimeisin raportointi on tehty 15.3.2021.

Lisätietoja: Petteri Kuuva, Markku Kinnunen, Bettina Lemström