Kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma

Suomi toimitti 20.12.2019 Euroopan komissiolle kansallisen yhdennetyn energia- ja ilmastosuunnitelman (National Integrated Energy and Climate Plan, NECP). Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat vuoden 2020 alkupuolella, ja seuraa niiden avulla EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Suunnitelmat ovat myös pohjana, kun komissio valmistelee uuden Green Deal -ohjelmansa mukaisesti 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiukentamista.

Suomen yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma sisältää Suomen kansalliset tavoitteet ja niihin liittyvät politiikkatoimet EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energia- ja ilmastosuunnitelmassa käsitellään kaikkia viittä EU:n energiaunionin ulottuvuutta: vähähiilisyyttä, energiatehokkuutta, energiaturvallisuutta, energian sisämarkkinoita sekä tutkimusta, innovaatiota ja kilpailukykyä.

Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetään päätettyjen politiikkatoimien vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden arvioituun kehityskulkuun vuoteen 2040 asti. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan suunniteltujen politiikkatoimien vaikutuksia mm. energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin, talouden kehitykseen, ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Suunnitelmassa arvioidaan myös suunniteltujen ja olemassa olevien politiikkatoimien vaikutusta tuleviin investointitarpeisiin.

Suomen suunnitelmaan on sisällytetty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Toimenpiteiden osalta suunnitelma perustuu vuoden 2016 kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan vuodelta 2017.

Suomen kansallinen yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma (englannin kielellä)

Suomen pitkän aikavälin strategia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle 9.4.2020 Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Kansallisen pitkän aikavälin strategian laadinta perustuu asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta.

Laadittu strategia ei ole poliittinen linjaus eikä siinä tehdä esitystä siitä, mille sektoreille päästövähennykset tulisi kohdistaa. Hallitus linjaa päästövähennysten kohdentamisesta ja politiikkatoimista (ml. maankäyttösektori) kokonaisuutena ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman yhteydessä syksyyn 2021 mennessä.

Suomen pitkän aikavälin strategia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi

Finland’s long-term strategy to reduce greenhouse gases

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi

Suomi raportoi EU:n MMR asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013) 13 ja 14 artiklan mukaisesti kerran kahdessa vuodessa nykyiset ja suunnitellut politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Viimeisin raportointi on tehty 15.3.2019.

 

Lisätietoja:Petteri Kuuva, Markku Kinnunen, Bettina Lemström