EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastot

Suomi saa EU:lta tukea kolmesta alue- ja rakennepolitiikan rahastosta.

Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. Rahastosta tuetaan näitä tavoitteita rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita. Rahastosta tuetaan myös kestävää kaupunkikehittämistä.

Suomen tavoitteena on innovatiivinen, hiilineutraali ja saavutettavampi Suomi. Edistetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, ja vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Hyödynnetään digitalisaatiota kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi. Edistetään energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Lisäksi tuetaan pk-yritystoimintaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kehittämällä paikallista tieliikenneinfrastruktuuria harvaan asuttujen alueiden erillisrahoituksella.

Euroopan sosiaalirahasto plus

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) tavoitteena on parantaa työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta. Suomessa rahoituksella tuetaan työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja joustavia koulutuspolkuja sekä lastensuojelun asiakkaana olevien, erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä. Lisäksi Tavoitteena on auttaa heikommassa asemassa olevia tarjoamalla tukea elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan. 

Hankkeissa tuetaan työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja hyödynnetään yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa erilaisia työtehtävien räätälöinnin mahdollisuuksia työn löytämiseksi sitä hakeville. Jatkuvan oppimisen tukemisella mahdollistetaan kaikille, koulutuksessa aliedustetut ryhmät huomioiden, joustavat koulutuspolut mm. hyödyntämällä uusia toimintatapoja ja digitalisaatiota. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia tuetaan kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille, mikä parantaa myös heidän osallisuuttaan ja estää syrjäytymistä. Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisältöjä kehittämällä edistetään nuorille tarjottavien palvelujen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä tuetaan elintarvikkeilla ja perushyödykkeillä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) tavoite on lieventää Euroopan Unionin alueella ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia. Tavoitteeseen pyritään tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistämällä tasapainoista sosioekonomista siirtymää. Suomessa JTF-rahastolla kompensoidaan turpeen energiakäytön puolittamisesta koituvia sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Rahasto toimeenpannaan alueellisten siirtymäsuunnitelmien kautta 14 JTF-maakunnassa.

Tavoitteena on elinkeinojen monipuolistaminen, toimialan työvoiman sopeuttaminen sekä ympäristöllisten haittavaikutusten korjaaminen. Elinkeinojen monipuolistamisessa huomioidaan maakunnan älykkään erikoistumisen strategissa esitetty kehittämispotentiaali, erityisesti vihreän talouden työpaikat ja vihreän teknologian uudet ratkaisut ja uudet liiketoimintamahdollisuudet. Työvoiman uudelleenkoulutuksen ja -työllistämisen toimenpiteet suunnataan ensisijaisesti turvesektorilta työttömiksi jääneisiin ja sektorin työttömyysuhanalaisiin, erityskohderyhmänä nuoret. Turveyrittäjien osaamista ja valmiuksia kehitetään esimerkiksi puunkorjuun ja turvesoiden ennallistamisen aloilla uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Turvetuotannosta poistuvia alueita kunnostetaan, ennallistetaan ja käyttötarkoitusta muutetaan ympäristö- ja päästövaikutusten vähentämiseksi sekä elinkeinojen monipuolistamiseksi.

Lisätietoa rahastoista sekä niiden toimeenpanoa ohjaavasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelmasta löytyy EU:n alue- ja rakennepolitiikan verkkopalvelusta 

Lisätietoja: Johanna Osenius, Petra Metsälä