Kansalaisille tärkeiden taloudellisten palveluiden turvaaminen julkisilla varoilla
Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI)
Jos markkinoiden toiminta on puutteellista, mutta viranomainen haluaa turvata kaikissa olosuhteissa kansalaisille tärkeän palvelun saatavuuden, voidaan tietyin ehdoin soveltaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, eli SGEI:tä koskevaa valtiontukisääntelyä.
Yleisesti käytetty SGEI-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Services of General Economic Interest. Mitä tahansa palvelua ei voida turvata SGEI-sääntelyllä, vaan kyse on oltava kansalaisille tärkeästä tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävästä palvelusta.
Palvelun turvaaminen tapahtuu käytännössä antamalla yritykselle toimeksianto yksilöidyn palvelun tuottamiseksi. Tämä edellyttää usein palvelutuotannon rahoittamista julkisista varoista kompensaationa yritykselle annettavasta julkisen palvelun velvoitteesta.
Mitä huomioitava?
Harkitessaan SGEI-sääntelyn soveltamismahdollisuuksia viranomaisen on huomioitava muun muassa seuraavat asiat:
Miten markkinoiden toiminta on käytännössä kartoitettu? Pystyvätkö markkinat tuottamaan ao. palvelua kohtuulliseen hintaan, laadukkaasti turvaten myös palveluiden alueellisen saatavuuden ja jatkuvuuden?
Jos järjestely täyttää hankintalain mukaisen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen määritelmän, palveluntuottajan valintaan on sovellettava hankintalain säännöksiä. Jos järjestely täyttää avustuksen kriteerit, palveluntuottajaa ei tarvitse valita hankintalain mukaisessa menettelyssä.
SGEI:tä koskevat EU:n valtiontukisäännöt löytyvät komission kilpailun pääosaston sivustolta.
Komission SGEI-päätöstä sovellettaessa on myös noudatettava sitä koskevia avoimuusvelvoitteita eli kirjanpidon eriyttämistä koskevia vaatimuksia. Muissa SGEI-tilanteissa on huomioitava, mitä laissa eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuudesta ja tiedonantovelvollisuudesta (19/2003) eli ns. avoimuuslaissa säädetään.
SGEI-sääntelyn käyttö Suomessa
Yleistä SGEI-sääntelyä on hyödynnetty Suomessa vielä hyvin vähän, käytännössä vain valtion tasolla erityislainsäädäntöön perustuen. Oheisesta linkistä löydät komission SGEI-päätöksen mukaiset järjestelyt, jotka on raportoitu Suomesta ja muista EU-jäsenmaista komissiolle.
Samalla sivustolla voit tutustua myös komission SGEI-oppaaseen.
Komission SGEI-päätöksen mukaiset järjestelyt
SGEI-sääntelyä voidaan kuitenkin käyttää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Palveluvelvoite maaseudulla – SGEI palvelujen järjestämisen työkaluna -oppaasta löydät hyödyllistä tietoa palveluvelvoitteen antamisesta kuntatasolla.
Palveluvelvoite maaseudulla – SGEI palvelujen järjestämisen työkaluna
Eri tahojen vastuut SGEI-sääntelyssä
Tukijärjestelystä vastaavan viranomaisen on itse arvioitava, voidaanko järjestelyyn soveltaa SGEI:tä koskevaa sääntelyä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on yleinen koordinoiva rooli.
Ministeriö koordinoi esimerkiksi Suomessa komission SGEI-päätöksen (2012/21/EU) mukaista, joka toinen vuosi tehtävää maaraportointia sekä osallistuu alan sääntelyn kehittämiseen EU:n toimielimissä. Lisäksi ministeriö vastaa valtiontukien ilmoitusmenettelystä mukaan lukien komission SGEI-puitteiden (2012/C8/03) perusteella komissiolle etukäteen ilmoitettavat tuet.
Euroopan komissiolla on yksinomainen toimivalta EU:n valtiontukisääntelyn hyväksyttävyyden tarkastelussa. Komissio voi SGEI-järjestelyissä puuttua ns. ilmeisiin virheisiin eli siihen, täyttääkö turvattava palvelu luonteeltaan SGEI-palvelun kriteerit tai onko maksettava korvaus ollut ylikompensoiva.
Yhteystiedot
Valtion viranomaiset voivat tukiasioita koskevissa kysymyksissä olla yhteydessä osoitteeseen [email protected].
Yksittäisiä tukia tai tukiohjelmia koskevat tiedustelut tulee osoittaa suoraan asianomaiselle tukea myöntävälle viranomaiselle.
Kunnille ja kuntayhtymille Kuntaliitto tarjoaa EU:n valtiontukisääntöjä koskevaa yleisluonteista neuvontaa. Lisätietoja on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilla Valtiontuki | Kuntaliitto.fi.