Maaseutu- ja saaristopolitiikka

Rypsipellolla pojalla toinen poika reppuselässä

Maaseutupolitiikka

Maaseutupolitiikan tavoitteena on voimavarojaan hyödyntävä ja hyvinvoiva maaseutu. Maaseutupolitiikan vision mukaan monimuotoinen maaseutu on kansallinen menestystekijä. Se tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, innovaativisuudelle ja kestävälle yhteiskunnalle. Suomea kehitetään kokonaisuutena vahvistaen paikallislähtöisiä mahdollisuuksia.

Maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että meillä on elinvoimaisia maaseutuyhteisöjä, joissa on toimiva infrastruktuuri ja palvelut.

Maaseutupolitiikasta vastaa 1.1.2016 alkaen maa- ja metsätalousministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maaseutupolitiikan yhteensovittamisesta alueiden kehittämisen kokonaisuuteen.

Lisätietoja: Hanna-Mari Kuhmonen
MMM:ssä maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg
antonia.husberg(at)mmm.fi

Saaristopolitiikka

Saaristopolitiikka on Suomen vanhimpia aluepolitiikan osia. Hallitus asetti jo vuonna 1949 pitkäaikaisen komitean selvittämään saaristoasioita. Vuonna 1961 saaristoasiain neuvottelukunta sai asetuspohjan ja vuonna 1981 säädettiin saaristolaki. Saaristopolitiikan keskeinen työväline on ollut hallituksen tai ministeriön hyväksymä saaristo-ohjelma.

Saaristopolitiikasta vastaa 1.1.2016 alkaen maa- ja metsätalousministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa saaristopolitiikan yhteensovittamisesta alueiden kehittämisen kokonaisuuteen.

Lisätietoja: Hanna-Mari Kuhmonen 

Maa- ja metsätalousministeriössä: johtava asiantuntija Elina Auri
elina.auri(at)mmm.fi