Biotalous
Suomessa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Tärkeimpiä uusiutuvia biologisia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, peltojen, maaperän, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Niitä hyödynnetään raaka-aineina ja jalosteina. Ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta. Biotalous voi sisältää myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuvien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja tuotantoa.
Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen tärkeä toimiala. Vuonna 2023 se loi 29,3 miljardin euron arvonlisäyksen vuodessa, mikä on 12 % kansantalouden arvonlisäyksestä.
Suomen vuonna 2022 päivitetyn biotalousstrategian (”Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää”) päätavoitteena on biotalouden arvonlisän nostaminen. Strategian tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 %:n vuosikasvutaso 4 %:iin. Tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita.
Biotalousstrategian strategiset painopistealueet
Biotalousstrategian toimenpiteet
Biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita ja siten synnyttää hyvinvointia koko Suomelle. Tavoitteena on myös lisätä materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödyntää sivuvirtoja sekä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista – erityisesti fossiilisista - raaka-aineista.
Tutkimus on avainasemassa biotalouden kasvun ja potentiaalin tunnistamisessa, kehittämisessä ja uusien hyödyntämispolkujen osoittamisessa. Ilman kansallisen tutkimuksen luomaa osaamista ja osaajia ei globaalisti syntyvää biotalouden uutta tietoa pystytä hyödyntämään.
Biotalouden toimintaympäristöä määrittää kotimainen, EU-tason sekä kansainvälinen toimintaympäristö siihen liittyvine säädös- ja politiikkaympäristöineen. Biotalouden investoinnit edellyttävät varsin pitkää takaisinmaksuaikaa ja toimijoiden on pystyttävä luottamaan säädös- ja politiikkaympäristön ennakoitavuuteen.
Bioresursseilla tarkoitetaan kaikkea bioperäistä materiaalia kuten kasveja, eläimiä, mikrobeja ja bioperäisiä prosessien sivuvirtoja. Suomen runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja vesistöihin perustuva kestävä biomassojen tuotanto luo vankan perustan biotalouden arvoketjuille, joista tällä hetkellä ovat merkittävimpiä maatalous, ruokajärjestelmä, metsätalous, metsäperäiset tuotteet ja materiaalit, puurakentaminen, puutuotteet ja bioenergia sekä vesistä tuotettava ruoka, energia ja muut hyödykkeet.
Biotalous on teolliselta rakenteeltaan yhä poikkitoimialaisempaa. Ratkaisujen käyttöönotto vaatii uudenlaisten arvoketjujen luontia ylitse perinteisten toimialarajojen. Arvonlisän kasvattamista tarkastellaan kuitenkin myös sektoreittain, mikä mahdollistaa niiden seurannan olemassa olevilla mittaristoilla. Arvonlisän kasvamiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltu seuraavilla sektoreilla: metsä, elintarvikkeet, energia, vesi ja vesibiomassat, biotalouden palvelut, tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä kemianteollisuus.
Biotalous ja EU
Suomi on viime vuosina vaikuttanut systemaattisesti siihen, että biotaloudesta tulisi osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja sen instrumentteja.
Suomi on esittänyt komissiolle yhdessä usean muun jäsenmaan kanssa tarpeita biotalouden kehittämiseksi. Vuonna 2024 laaditut non-paperit korostivat mm. tarvetta yhtenäistää käsitettä biotaloudesta ja bioteknologiasta sekä varmistaa Euroopan globaali johtajuus biotaloudessa.
EU:n uusi biotalousstrategia
Komissio julkaisi 27. marraskuuta 2025 uuden strategisen kehyksen kilpailukykyiselle ja kestävästi kasvavalle EU biotaloudelle. Tämä strategia ei ole enää tutkimuslähtöinen ohjelma, vaan selkeä pyrkimys rakentaa teollisen mittakaavan markkina biopohjaisille ratkaisuille ja antaa investoinneille ennakoitava toimintaympäristö. Se linjaa selvästi, että biotalous ei ole enää yksittäisten hankkeiden kokeiluympäristö.
Biotalousstrategia korostaa investointien skaalausta, biopohjaisten markkinoiden vahvistamista, kestävää biomassan saatavuutta ja globaalien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Suomi pitää EU:n uutta biotalousstrategiaa myönteisenä ja Suomen tavoitteiden mukaisena. Suomi katsoo, että strategia luo kehyksen EU:n kilpailukykyiselle ja kestävälle biotaloudelle. Suomi tukee strategian tavoitetta korkeamman arvonlisän tuottamisesta, innovaatioiden kaupallistamisesta sekä kilpailukyvyn parantamisesta, jotka ovat keskeisiä tavoitteita myös Suomen biotalousstrategiassa.
EU:n resilienssin vahvistaminen edellyttää investointeja uusiutuvaan biotuotantoon, sivuvirtojen ja biojätteen hyödyntämiseen sekä kiertotalousratkaisujen edistämiseen. Lisäksi on tärkeää turvata sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä biomassan ja biopohjaisten tuotteiden tuotanto myös kasvavan kysynnän oloissa.
Suomen näkökulmasta on tärkeää, että biotalousinvestointeihin liittyviä lupamenettelyjä sekä biotaloustuotteiden hyväksymisprosessia sujuvoitetaan ja nopeutetaan selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla sääntelyä ilman että ympäristön ja terveyden suojelun suotuisa taso laskee.
Suomi katsoo, että unionissa on jatkettava johdonmukaisesti ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavia politiikkatoimia.
Suomi pitää tärkeänä, että biotalouspolitiikan asema vakiinnutetaan EU:n uuden biotalousstrategian ja sen toimeenpanon myötä osaksi EU-politiikan valmistelua ja toimeenpanoa EU:n biotalousstrategian 2040 vision toteuttamiseksi
Suomi yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan työvoiman osaaminen on merkittävä tekijä biotalouden kehitykselle ja uudistumiskyvylle. Osaajapulaan vastaamiseksi on EU:n tasolla syntynyt viime vuosina hyviä yhteistyömalleja, joita on tarpeen edelleen hyödyntää.
Suomen biotalousstrategia. Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää
Kilpailukykyisen ja kestävän EU:n biotalouden strategiakehys