Biotalous
Suomessa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Tärkeimpiä uusiutuvia biologisia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, peltojen, maaperän, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Niitä hyödynnetään raaka-aineina ja jalosteina. Ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta. Biotalous voi sisältää myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuvien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja tuotantoa.
Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen tärkeä toimiala. Vuonna 2022 se loi 29 miljardin euron arvonlisäyksen vuodessa, mikä on 13 % kansantalouden arvonlisäyksestä.
Suomen vuonna 2022 päivitetyn biotalousstrategian (”Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää”) päätavoitteena on biotalouden arvonlisän nostaminen. Strategian tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 %:n vuosikasvutaso 4 %:iin. Tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita.
Biotalousstrategian strategiset painopistealueet
Biotalousstrategian toimenpiteet
Biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita ja siten synnyttää hyvinvointia koko Suomelle. Tavoitteena on myös lisätä materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödyntää sivuvirtoja sekä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista – erityisesti fossiilisista - raaka-aineista.
Tutkimus on avainasemassa biotalouden kasvun ja potentiaalin tunnistamisessa, kehittämisessä ja uusien hyödyntämispolkujen osoittamisessa. Ilman kansallisen tutkimuksen luomaa osaamista ja osaajia ei globaalisti syntyvää biotalouden uutta tietoa pystytä hyödyntämään.
Biotalouden toimintaympäristöä määrittää kotimainen, EU-tason sekä kansainvälinen toimintaympäristö siihen liittyvine säädös- ja politiikkaympäristöineen. Biotalouden investoinnit edellyttävät varsin pitkää takaisinmaksuaikaa ja toimijoiden on pystyttävä luottamaan säädös- ja politiikkaympäristön ennakoitavuuteen.
Bioresursseilla tarkoitetaan kaikkea bioperäistä materiaalia kuten kasveja, eläimiä, mikrobeja ja bioperäisiä prosessien sivuvirtoja. Suomen runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja vesistöihin perustuva kestävä biomassojen tuotanto luo vankan perustan biotalouden arvoketjuille, joista tällä hetkellä ovat merkittävimpiä maatalous, ruokajärjestelmä, metsätalous, metsäperäiset tuotteet ja materiaalit, puurakentaminen, puutuotteet ja bioenergia sekä vesistä tuotettava ruoka, energia ja muut hyödykkeet.
Biotalous on teolliselta rakenteeltaan yhä poikkitoimialaisempaa. Ratkaisujen käyttöönotto vaatii uudenlaisten arvoketjujen luontia ylitse perinteisten toimialarajojen. Arvonlisän kasvattamista tarkastellaan kuitenkin myös sektoreittain, mikä mahdollistaa niiden seurannan olemassa olevilla mittaristoilla. Arvonlisän kasvamiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltu seuraavilla sektoreilla: metsä, elintarvikkeet, energia, vesi ja vesibiomassat, biotalouden palvelut, tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä kemianteollisuus.
Biotalouden non-paper: Biotalouden avaintoimet EU:ssa
Viro, Suomi, Italia, Latvia, Espanja ja Ruotsi ovat laatineet biotaloutta koskevan non-paperin 16.2.2024.
Biopohjaiset ratkaisut ja bioteknologia mahdollistavat kiertobiotalouden ja yhdessä niillä voi olla keskeinen rooli monien globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Niillä on kyky lisätä EU:n kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, mikä edistää EU:n resilienssiä, avointa strategista autonomiaa ja sääntöpohjaista kauppaa. EU:n tulee säilyttää johtoasemansa biotaloudessa ja ylittää globaali kilpailukyky panostamalla voimakkaasti strategisesti tärkeisiin aloihin kuten bioteknologiaan ja bioturvallisuuteen. On ratkaisevan tärkeää, että EU hyödyntää nopeasti kestävän biotaloutensa kaikki mahdollisuudet.
Biotalous ja bioteknologia ovat aloja, joilla Eurooppa voi saavuttaa globaalia teknologista johtajuutta tekemällä tieteestä innovaatioita ja hyödyllisiä sovelluksia.
Tämä edellyttää, että biotalous ja bioteknologia ovat olennainen osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja sen välineitä. BKT-vaikutuksen maksimoiminen edellyttää, että siirrytään nopeasti biopohjaisten raaka-aineiden tuottamisesta muille maanosille korkean jalostusarvon tuotteiden tuotantoon Euroopassa.
Erityisesti bioteknologian merkitys kasvaa. EU:n tulisi sisällyttää bioteknologian keinot biotalouden kehittämisohjelmiinsa ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä tällä alalla.
Myös EU:n TKI-painotteinen biotalousstrategia tulee haastaa seuraavalle tasolle, jotta löydetään ratkaisuja teollisuuden uudistumiseen.
Suomen biotalousstrategia. Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää
Non-paper – Key Actions for Bioeconomy in the EU