Biotalous
Suomessa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Tärkeimpiä uusiutuvia biologisia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, peltojen, maaperän, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Niitä hyödynnetään raaka-aineina ja jalosteina. Ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta. Biotalous voi sisältää myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuvien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja tuotantoa.
Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen tärkeä toimiala. Vuonna 2022 se loi 29 miljardin euron arvonlisäyksen vuodessa, mikä on 13 % kansantalouden arvonlisäyksestä.
Suomen vuonna 2022 päivitetyn biotalousstrategian (”Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää”) päätavoitteena on biotalouden arvonlisän nostaminen. Strategian tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 %:n vuosikasvutaso 4 %:iin. Tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita.
Biotalousstrategian strategiset painopistealueet
Biotalousstrategian toimenpiteet
Biotalousstrategian keskeisenä tavoitteena on luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita ja siten synnyttää hyvinvointia koko Suomelle. Tavoitteena on myös lisätä materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödyntää sivuvirtoja sekä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista – erityisesti fossiilisista - raaka-aineista.
Tutkimus on avainasemassa biotalouden kasvun ja potentiaalin tunnistamisessa, kehittämisessä ja uusien hyödyntämispolkujen osoittamisessa. Ilman kansallisen tutkimuksen luomaa osaamista ja osaajia ei globaalisti syntyvää biotalouden uutta tietoa pystytä hyödyntämään.
Biotalouden toimintaympäristöä määrittää kotimainen, EU-tason sekä kansainvälinen toimintaympäristö siihen liittyvine säädös- ja politiikkaympäristöineen. Biotalouden investoinnit edellyttävät varsin pitkää takaisinmaksuaikaa ja toimijoiden on pystyttävä luottamaan säädös- ja politiikkaympäristön ennakoitavuuteen.
Bioresursseilla tarkoitetaan kaikkea bioperäistä materiaalia kuten kasveja, eläimiä, mikrobeja ja bioperäisiä prosessien sivuvirtoja. Suomen runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja vesistöihin perustuva kestävä biomassojen tuotanto luo vankan perustan biotalouden arvoketjuille, joista tällä hetkellä ovat merkittävimpiä maatalous, ruokajärjestelmä, metsätalous, metsäperäiset tuotteet ja materiaalit, puurakentaminen, puutuotteet ja bioenergia sekä vesistä tuotettava ruoka, energia ja muut hyödykkeet.
Biotalous on teolliselta rakenteeltaan yhä poikkitoimialaisempaa. Ratkaisujen käyttöönotto vaatii uudenlaisten arvoketjujen luontia ylitse perinteisten toimialarajojen. Arvonlisän kasvattamista tarkastellaan kuitenkin myös sektoreittain, mikä mahdollistaa niiden seurannan olemassa olevilla mittaristoilla. Arvonlisän kasvamiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltu seuraavilla sektoreilla: metsä, elintarvikkeet, energia, vesi ja vesibiomassat, biotalouden palvelut, tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä kemianteollisuus.
Biotalouden non-paper: Biotalous – seuraavat askeleet EU:ssa
Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Latvia, Liettua, Portugal, Espanja ja Ruotsi ovat laatineet biotaloutta koskevan non-paperin marraskuussa 2024. Se on jatkoa keväällä 2024 laaditulle non-paperille Biotalouden avaintoimet EU:ssa.
Non-paperissa korostetaan tarvetta muodostaa EU:ssa yhtenäinen käsitys biotaloudesta ja bioteknologiasta. Biotalous käyttää erilaisia metodeja ja prosesseja. Biopohjaisten tuotteiden kilpailukykyinen tuotanto edellyttää, että käytämme erilaisia teknologioita riippumatta siitä, perustuuko se bioteknologiaan, kemiallisiin prosesseihin, mekaanisiin prosesseihin tai lämpöprosesseihin sekä erilaisiin biomassan lähteisiin.
EU on yksi maailman johtajia biotaloudessa ja biopohjaisissa tuotteissa. Jotta voimme säilyttää ja vahvistaa globaalia johtajuuttamme, tarvitsemme yksinkertaistetun sääntelykehyksen, nopeammat hyväksyntämenettelyt ja nopeamman markkinoille pääsyn biopohjaisille tuotteille, koska kilpailijamaamme etenevät nopeasti.
EU:n biopohjainen sektori kohtaa kriittisiä haasteita, jotka vaikuttavat sen kasvu- ja kilpailukykypotentiaaliin. Haasteiden voittamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi biotaloudessa tulisi perustaa ”Kestävä eurooppalainen biopohjaisten tuotteiden allianssi”. Allianssin tavoitteena olisi edistää biopohjaisten tuotteiden kysyntää ja markkinoillepääsyä, uudistaa biotaloussektoria, parantaa ymmärrystä biopohjaisten tuotteiden ympäristösuorituskyvystä sekä vahvistaa eri biopohjaisten tuotteiden oikeutusta fossiilisten resurssien vaihtoehtona.
Suomen biotalousstrategia. Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisääLinkki toiselle sivustolle
Non-paper – Key Actions for Bioeconomy in the EUTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 220kB