Huoltovarmuus ja elintärkeiden toimintojen turvaaminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla

Varautumisen toimintamalli

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa asetettu kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Elintärkeillä toiminnoilla tarkoitetaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiä, kaikissa tilanteissa ylläpidettäviä keskinäisriippuvaisia kokonaisuuksia, joiden turvaamiseksi ministeriöille on asetettu strategisia tehtäviä. Huoltovarmuus on yksi toimintamallin elintärkeistä toiminnoista, jonka turvaamisessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on keskeinen asema. Ministeriölle on asetettu myös muiden elintärkeiden toimintojen, kuten sisäisen turvallisuuden ja kansainvälisen toiminnan, turvaamiseen liittyviä tehtäviä.

• Yhteiskunnan turvallisuusstrategia | tem.fi

Huoltovarmuus

Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon ja suojaamisen, maan talouselämän, maanpuolustuksen sekä turvallisuuden kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen, välttämättömien tavaroiden, materiaalien ja palveluiden tuotannon ja saatavuuden sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamista normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta ja niiden aikana. Tavoitteena on, että yhteiskunta toimii myös kriisitilanteissa mahdollisimman normaalina.

Käytännön tasolla huoltovarmuuden turvaaminen perustuu elinkeinoelämän varautumiseen, hallinnolliseen ohjaukseen ja ennakollisiin järjestelyihin sekä suunnitelmiin. Yritysten omaehtoinen varautuminen liiketoimintariskeihin ei kuitenkaan tuota kaikilla aloilla riittävää huoltovarmuutta koko yhteiskunnalle, jolloin tarvitaan myös viranomaisten toimenpiteitä ja velvoittavaa lainsäädäntöä.

Huoltovarmuustyön ansiosta yhteiskunta voi varmistaa, että haastavissakin olosuhteissa esimerkiksi päivittäistavaroita on saatavilla, energiaa riittää koteihin sekä teollisuudelle, tietoliikenneyhteydet toimivat ja terveydenhuolto voi jatkaa toimintaansa. Keskeisten toimintojen ennakoiva varmistaminen auttaa lieventämään kriisien vaikutuksia ja mahdollistaa lopulta paluun normaalitilaan.

Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) mukaan kukin ministeriö vastaa oman toimialansa huoltovarmuudesta ja sen kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin vastuussa huoltovarmuuden kehittämisen ja varautumistoimien yhteensovittamisesta. Lisäksi TEM on päävastuussa energiahuollon, työvoiman saannin, elintärkeän teollisuus- ja palvelutuotannon sekä avaruuspalveluiden saatavuuden turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Huoltovarmuuskeskus on keskeinen työ- ja elinkeinoministeriön alainen viranomainen, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu julkishallinnon, kolmannen sektorin sekä elinkeinoelämän yhteistoiminnan kehittäminen, välttämättömien tavaroiden ja palveluiden tuotannon turvaaminen ja varastoinnin hoitaminen. Huoltovarmuuskeskuksen yhteensovittava rooli ja yhteistyöelimet ovat varautumisessa keskeisessä asemassa, koska yritykset osallistuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisesti huoltovarmuustyöhön. 

Huoltovarmuuslainsäädäntö ja ohjausasiakirjat

Huoltovarmuustoiminta on säädeltyä ja sitä ohjaavat keskeisesti sekä huoltovarmuuslaki että valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (568/2024). Huoltovarmuuslainsäädäntö on normaaliolojen lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on ennakoivin toimenpitein varmistaa yhteiskunnan taloudellisten toimintojen ylläpito myös kriiseissä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (16.1.2025) ohella huoltovarmuutta ohjataan myös Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa (15.9.2022).

Huoltovarmuuslaissa on määritelty huoltovarmuuden käsite sekä huoltovarmuustyön tavoitteet. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten vastuista, Huoltovarmuuskeskuksesta ja huoltovarmuuden rahoittamisesta. Huoltovarmuuslakia ollaan parhaillaan  uudistamassa (HE 145/2025 vp). Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää Huoltovarmuuskeskuksen viranomaisasemaa sekä tehtäviä, parantaa ministeriöiden ohjausmahdollisuuksia ja turvata huoltovarmuustyön riittävä rahoituksen taso.

• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta sekä turvavarastolain muuttamisesta

Huoltovarmuuslain mukaisesti valtioneuvosto on asettanut huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet, joissa määritellään vaadittu varautumisen taso. Päätöksessä määritellään huoltovarmuuden yleiset lähtökohdat, toteuttamisperiaatteet ja painopisteet. Uusin tavoitepäätös vahvistettiin 24.10.2024 ja huoltovarmuuden lähtökohtana on Suomen muuttunut turvallisuusympäristö ja varautumisen tason nostaminen. 

Huoltovarmuusselonteossa eduskunnalle on asetettu keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Selonteossa kuvataan huoltovarmuuden toimintaympäristöä Suomessa ja kansainvälisessä kontekstissa sekä arvioidaan huoltovarmuuden kehittämistarpeita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso ja toimintakyky osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.