Direktiivi yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD)


Yritysten huolellisuusvelvoite 

Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 ehdotuksen direktiiviksi yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintotapaa. 

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävän yhteiskunnan ja talouden rakentamisessa. Uusi sääntely edellyttää, että yritykset ottavat toimintansa vaikutukset huomioon koko arvoketjussaan eli omassa, tytäryhtiöiden ja vakiintuneiden liikekumppaneidensa toiminnassa Euroopan sisällä sekä EU:n rajojen ulkopuolella. 

Huolellisuusvelvoite edistää ihmisoikeuksien toteutumista, ympäristön suojelua ja kasvattaa kuluttajien luottamusta yrityksiin. Yrityksille direktiiviehdotus pyrkii takaamaan tasaisen kilpailukentän koko EU:n alueella ja mahdollistamaan tehokkaamman riskien tunnistamisen ja hallinnan läpinäkyvästi yrityksen toiminnassa. Eurooppalaisten yritysten arvoketjujen ulottuessa myös sisämarkkina-alueen ulkopuolelle ehdotus tuo etuja myös kehittyville maille. Tämä suojelee näiden maiden työntekijöitä ihmisoikeusloukkauksilta, kohentaa yleisesti elinolosuhteita sekä mahdollistaa uusia kestäviä investointeja.

Soveltamisalaan kuuluvat yritykset 

Direktiiviehdotusta sovellettaisiin seuraavanlaisiin yrityksiin: 

  • EU:n osakeyhtiöt, joilla on enemmän kuin 500 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa
  • EU:n muut osakeyhtiöt, jotka toimivat riskisektoreilla, ja joilla on enemmän kuin 250 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa 
  • Kolmansien maiden yritykset, jotka toimivat EU:n alueella ja jotka ylittävät edellä mainitut liikevaihdon raja-arvot EU:n alueella.

Pk-yritykset eivät kuulu sääntelyn piiriin, mutta direktiiviehdotus tarjoaa tukea niille pk-yrityksille, jotka voivat olla epäsuorasti sääntelyn vaikutuksen alaisina. 

Keskeiset velvoitteet

Direktiiviehdotus asettaisi yrityksille huolellisuusvelvoitteen, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuisi myös yritysten arvoketjuun ja tytäryhtiöihin. Tiettyjen suurempien yritysten olisi myös laadittava suunnitelma liikestrategiansa yhdenmukaistamiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitettaisiin 1,5 asteeseen. Direktiiviehdotus esittää myös yritysten johtoa koskevia velvoitteita. 

Huolellisuusvelvoitteen mukaan yritysten pitää

  • viedä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteitaan 
  • tunnistaa toteutuneet tai mahdolliset haittavaikutukset ihmisoikeuksille tai ympäristölle
  • ehkäistä tai lieventää mahdollisia vaikutuksia
  • eliminoida tai minimoida toteutuneet vaikutukset
  • ottaa käyttöön valitusmenettely ja varmistaa sen toiminta
  • seurata huolellisuusvelvoitetta koskevien toimien vaikuttavuutta
  • tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti. 


Suomen kanta

Suomi kannattaa keskeisiltä osin direktiiviehdotuksen huolellisuusvelvoitetta koskevia säännöksiä. Ehdotus yhdenmukaistaisi EU:n alueen yritysten sääntelyä ja loisi yrityksille tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet. Suomi pitää tärkeänä, että sääntely on yrityksille selkeää ja realistista toteuttaa. Sääntelyn pitäisi olla riittävän yksiselitteistä, jotta voidaan välttää sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen pirstaloituminen eri jäsenmaissa. 

Suomi pitää esitettyä soveltamisalaa sopivana uudelle sääntelylle. Sääntelyssä pitää ottaa huomioon pk-yritysten toimintamahdollisuudet osana suurten yritysten arvoketjua ja pk-yrityksille on tarjottava tukea velvoitteiden noudattamiseksi. 

Direktiiviehdotus täydentää myös tarpeellisella tavalla EU:n muuta ympäristösääntelyä velvoitteiden ulottuessa yritysten arvoketjuihin myös unionin ulkopuolella. Suomi katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta olisi sisällytettävä osaksi huolellisuusvelvoitetta. Suomen suhtautumisen kriittisimmät näkökannat liittyvät ehdotukseen sisällytettyyn vahingonkorvaussääntelyyn ja yrityksen johdon vastuuseen ottaa huomioon päätöstensä seuraukset kestävyydelle, kun se toimii yhtiön edun mukaisesti. 

Neuvottelutilanne 

Ehdotus on Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä ja kesäkuussa 2023 EU-lainsäätäjien väliset kolmikantaneuvottelut on käynnistetty. Jäsenmailla on direktiivin hyväksymisen jälkeen kaksi vuotta siirtymäaikaa sen kansalliseen täytäntöönpanoon. 

Katso lisää:

Lisätietoja: Sami Teräväinen ja Laura Pätsi