Kotoutumista edistetään yhteistyössä
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja -tasojen välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen osallistuu sekä julkisen sektorin että kansalaisyhteiskunnan toimijoita.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa
- kotoutumisen edistämistä koskevan politiikan suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteensovittamisesta muiden politiikka-alojen ja hyvien väestösuhteiden edistämisen kanssa
- kotoutumisen edistämiseen liittyvästä lainsäädännöstä
- kotoutumispolitiikan seurannasta ja arvioinnista.
Useita valtakunnallisia toimijoita
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä omilla hallinnonaloillaan vastaavat etenkin
- opetus- ja kulttuuriministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- sisäministeriö
- oikeusministeriö
- ympäristöministeriö
- ulkoministeriö
- Maahanmuuttovirasto
- Opetushallitus
- Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
- Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.
KEHA-keskus vastaa osaamisen kehittämisestä sekä kotoutumisen edistämisen seurannasta ja arvioinnista
KEHA-keskuksen vastuulla on seurata ja arvioida kotoutumisen edistämisen tuloksellisuutta ja toimivuutta. KEHA-keskus tukee kotoutumisen edistämiseen liittyvää osaamista ja kehittämistä ja yhteensovittamista sekä antaa lain toimeenpanoon liittyvää oikeudellista neuvontaa valtakunnallisesti. KEHA-keskus vastaa myös kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten maksamiseen sekä kotoutumisen asiakastietojärjestelmään liittyvistä tehtävistä.
ELY-keskukset vastaavat kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden edistämisestä alueellisesti
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat aluetasolla maahanmuuttajien kotoutumisen ja asettautumisen edistämisen kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja seurannasta sekä kunnan muille kotoutuja-asiakkaille kuin työnhakijaksi rekisteröityneille järjestettävien kotoutumislain mukaisten palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden valvonnasta. ELY-keskukset tukevat ja neuvovat kuntia ja hyvinvointialueita kotoutumisen edistämiseen liittyvissä asioissa. ELY-keskukset myös sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista.
ELY-keskukset sopivat ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille tarkoitettujen perheryhmäkotien perustamisesta hyvinvointialueen kanssa ja vastaavat niiden ohjauksesta ja valvonnasta yhdessä hyvinvointialueen, aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja tarvittaessa Maahanmuuttoviraston kanssa. ELY-keskukset vastaavat kotoutumislaissa tarkoitettujen edustajien toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. ELY-keskuksien tehtävänä on lisäksi sopia kotoutumislaissa säädetyistä korvauksista kunnan tai hyvinvointialueen kanssa.
Kunnilla on vastuu kotoutumisen edistämisestä paikallistasolla
Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen ja hyvien väestösuhteiden suunnittelusta ja kehittämisestä paikallistasolla. Kunnan on kehitettävä kotoutumisen edistämistä monialaisena yhteistyönä. Kunnan on huolehdittava kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa. Kunnan on suunnittelussaan otettava huomioon kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet kotoutuja-asiakkaiden osalta.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Työllisyysalueita on 45. Työvoimaviranomaisen tehtävänä on järjestää julkisina työvoimapalveluina, kuten
työnvälityspalveluja, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, valmennusta, työvoimakoulutusta ja
muutosturvakoulutusta. Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, järjestämislain (380/2023) mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.
Kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat kotoutumisen edistämiseen
Monet kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt järjestävät kotoutumista edistävää toimintaa ja palveluja. Suomessa toimii myös maahanmuuttajien omia järjestöjä ja yhdistyksiä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistää myös heidän osallistumisensa esimerkiksi urheiluseurojen toimintaan ja muuhun harrastustoimintaan. Myös työnantajilla ja ammattijärjestöillä on merkittävä rooli työelämän monimuotoistumisen ja samalla kotoutumisen edistäjinä.
Lisätietoja: Paula Karjalainen