Vastuullisuusraportointi
Vastuullisuusraportointi velvoittavaksi – mitä vaaditaan ja keneltä?
Kirjanpitolain muutos, joka hyväksyttiin 29.12.2016, edellyttää tietynlaisia yhtiöitä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan. Raportointivelvoite koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, eli listayhtiöitä, luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä. Lisäksi yhtiön liikevaihdon tulee olla yli 40 miljoonaa euroa tai taseen 20 miljoonaa euroa.
Lainsäädäntö pohjautuu EU:n direktiiviin, ja se velvoittaa edellä mainitut yhtiöt raportoimaan omista toimintalinjoistaan, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa. Yhtiöiden tulee myös antaa lyhyt kuvaus omasta liiketoimintamallistaan sekä kertoa toimintalinjoihinsa liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Lainsäädännön lähestymistapa on joustava: vaikka lainsäädäntö edellyttää tiettyjen tietojen esittämistä, yhtiöt voivat itse valita missä muodossa ne tiedot esittävät. Näin ollen lainsäädännössä ei siis yksilöidä tarkasti, mitä eri aihealueisiin liittyviä tietoja tai lukuja yhtiöiden tulee esittää eikä toisaalta osoiteta vain tiettyä raportointiohjetta, jota yhtiöiden tulisi käyttää. Tämän on tarkoitus tehdä lainsäädännöstä mahdollisimman toimiva eri toimialoille, joilla voi olla keskenään hyvin erilaiset vastuullisuuteen liittyvät haasteet.
Yhtiöt voivat antaa selvityksen osana toimintakertomusta. Vaihtoehtoisesti yhtiöt voivat antaa vastuullisuusraportin erillisenä selvityksenä tai kansainväliseen raportointikehykseen perustuvana erillisraporttina. Erillisraportin edellytyksenä on, että se täyttää lainsäädännössä esitetyt tietovaatimukset ja yhtiö julkaisee sen joko yhdessä toimintakertomuksen kanssa tai vaihtoehtoisesti yhtiön verkkosivuilla kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Jos yhtiö julkaisee erillisraportin, tulee toimintakertomuksessa olla viittaus kyseiseen raporttiin.
Yhtiö voi jättää raportoimatta neuvotteluihin tai niiden kuluessa ilmeneviin tapahtumiin tai asioihin liittyviä tietoja, jos yhtiön perustellun käsityksen mukaan tietojen julkistaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa yhtiön kaupalliselle asemalle. Tällöin on kuitenkin edellytyksenä, että tietojen poisjättäminen ei estä yhtiön toiminnan kehityksen ja tuloksen sekä taloudellisen aseman vaikutusten oikeaa ja tasapuolista ymmärtämistä.
Raportointilainsäädännön mukaan myös yli 250 henkilöä työllistävien listayhtiöiden tulee kertoa hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä koskevassa selvityksessään (ns. corporate governance statement) yhtiön monimuotoisuuspolitiikasta sekä sen täytäntöönpanosta ja tuloksista.
Yhtiöillä on nyt siis raportointivelvoite, mutta melko vapaat kädet tämän velvoitteen toteuttamiseen. Mikäli käy niin, ettei sääntely tuota sille asetettuja odotuksia tai se ei jollain muulla lailla toimi, komissio voi esittää siihen muutoksia raportissaan, joka sen tulee direktiivin mukaan antaa vuoden 2018 lopulla.
Vastuullisuutta ja monimuotoisuutta koskevat selvitykset tulee antaa ensimmäisen kerran vuonna 2018 vuoden 2017 tilikaudelta. Komissio on myös julkaisemassa yhtiöille suunnattua ei-sitovaa raportointiohjetta lainsäädännön noudattamista varten.
Ennen edellä kuvattuja lainsäädäntömuutoksia yhtiöille, jotka toimivat kaivannaisteollisuudessa tai aarniometsän puunkorjuussa, asetettiin velvoite julkaista selvitys valtioiden hallituksille suoritetuista maksuista. Tämä selvitys on julkistettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Euroopan uuden kestävyysraportointidirektiivin (2022/2464) voimaansaattamiseksi Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys 20/2023, josta talousvaliokunta on antanut mietintönsä 5/2023. Esityksen tarkoittamat lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 31.12.2023 siten, että uusien säännösten mukainen raportointi alkaa vuoden 2024 tietojen osalta kaikista suurimmissa yrityksissä keväällä 2025. Raportointivelvoitteet tulevat olemaan nykyistä tarkemmin määriteltyjä komission niistä erikseen antaman asetuksen mukaisesti.
Lisätietoja:
- Laki kirjanpitolain muuttamisesta (1376/2016)
- Laki arvopaperimarkkinalain 7 luvun muuttamisesta (1377/2016)
- Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (1278/2015)
- Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskija säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta 20.12.2012/1020
- Muun kuin taloudellisen tiedon direktiivi (2014/95/EU)
- GRI-linkkidokumentti: miten G4-raportointiviitekehystä voi hyödyntää muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevan lainsäädännön noudattamisessa
- Komission ohjeet muun kuin taloudellisen tiedon raportointiin
- Euroopan komissio: Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi
- Kirjanpitolautakunnan 7.9.2017 antama suositus muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (20/2023)
- Valiokunnan mietintö (TaVM 5/2023 vp - HE 20/2023 vp)