Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukieltosopimuksista

Työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta

• tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai 
• harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksessa sovitaan ajanjaksosta, jonka aikana työntekijä on velvollinen pidättäytymään entisen työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta. Tätä kutsutaan uudessa laissa rajoitusajaksi. 

Työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana.  

Kilpailukieltosopimus ei estä työntekijän siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen tai oman yritystoiminnan aloittamista, jos kyse ei ole entisen työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta.

Kilpailukieltosopimus koskee työsuhteen jälkeistä aikaa. Työsuhteen aikana työntekijän kilpailevan toiminnan kielto perustuu työsopimuslakiin tai merityösopimuslakiin.
 

Kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytyksistä säädetään työsopimuslaissa ja merityösopimuslaissa.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää, että siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Erityisen painavan syyn arvioinnissa on otettava huomioon 

• työnantajan toiminnan laatu
• työnantajan liikesalaisuuden säilyttämisestä johtuva suojan tarve
• työnantajan suojan tarve, joka johtuu työntekijälle järjestetystä erityiskoulutuksesta
• työntekijän asema ja tehtävät sekä
• muut vastaavat seikat. 

Ennen jokaista kilpailukieltosopimusta on siis tehtävä tapauskohtainen kokonaisarviointi, jossa on otettava huomioon kyseessä oleva työntekijä, työtehtävät ja toimiala sekä niiden erityispiirteet. Pelkkä työnantajan pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle, vaan työnantajalla on oltava kilpailukieltosopimuksen käytölle erityisen painava syy.

Työnantajalla voi tyypillisesti olla todellinen tarve kilpailukieltosopimukselle, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan ja jos työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Uuden lain voimaantulon jälkeen kaikista kilpailukieltosopimuksista tulee maksaa työntekijälle korvausta. Nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia. 

Uudessa laissa säädetään myös korvausvelvollisuuden suuruudesta, maksamisajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus ja tällöin noudatettavasta irtisanomisajasta.

Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kilpailukiellosta. Korvauksen suuruus on joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta koko kilpailukiellon rajoitusajalta. 

• Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta rajoitusajalta.
• Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta rajoitusajalta.

Työnantajan on maksettava korvaus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailukieltosopimuksen mukaisen rajoitusajan kuluessa. 

Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin korvauksen maksamiskäytännöstä sen jälkeen, kun työsuhde on päätetty. 

Työnantajalla on uuden lain mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana.

Irtisanomisaika on lain mukaan vähintään kolmasosa kilpailukiellon rajoitusajan kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. 

Työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa eli toimittanut irtisanomisilmoituksensa työnantajalle. 

Työnantajan ei ole maksettava korvausta siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, kuten taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tällöin kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää. 

Kilpailukieltosopimuksessa voidaan pääsääntöisesti sopia enintään vuoden pituisesta kilpailukiellosta, kuten nykyisinkin. Vuoden enimmäiskesto ei kuitenkaan koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. 

Kyllä. 

Kyllä, korvaus seuraa kilpailukieltosopimuksen tekemisestä.

Uutta sääntelyä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Uuden lain soveltaminen niihin alkaa kuitenkin vasta vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023.

Siirtymäajan aikana työnantaja voi irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.

Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo

• maksanut nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta tai 
• aloittanut sen maksamisen osissa ennen uuden sääntelyn voimaantuloa.

Uutta sääntelyä sovelletaan vanhoihin, ennen uuden lain voimaantuloa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin vasta siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 alkaen. Siirtymäsääntelyn mukaan työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa ilman irtisanomisaikaa vanhan kilpailukieltosopimuksen. Sopimuksen irtisanomisen ei tarvitse tapahtua ennen työntekijän irtisanoutumista.