Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
Energia-alalla on harjoitettu kansainvälistä yhteistyötä pitkään erilaisilla foorumeilla. Yhteistyön tarve on globaalien kysymysten myötä lisääntynyt. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa kansainväliset sopimukset, EU-lainsäädännön kehittäminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet.
Suomi on ollut mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa 1950-luvulta lähtien ja liittynyt keskeisiin energia-alan sopimuksiin ja aloitteisiin.
EU:n energiapolitiikan perusperiaatteet ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus. EU:n energiapolitiikan tavoitteet ovat yhteneväiset Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa. Unionin yhteisellä energiapolitiikalla pyritään kilpailukykyisiin energian hintoihin, energian riittävän ja häiriöttömän saatavuuden takaamiseen ja energiasektorin ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston (TTE) energia-asiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. TTE-neuvosto kokoontuu energiaministereiden kokoonpanossa noin 3 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi jokainen EU-puheenjohtajavaltio on yleensä järjestänyt yhden epävirallisen energiaministerikokouksen puolivuotisen puheenjohtajuuskautensa aikana. Neuvoston kokouksissa käsitellään kaikkia EU:n energiapolitiikkaan liittyviä asioita, pois lukien ydinenergiaan liittyvät asiat. Energia-alalla neuvosto hyväksyy energiamarkkinoiden toimintaa koskevaa lainsäädäntöä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) perustettiin vuonna 1957 edistämään ydinenergian rauhanomaista käyttöä Euroopassa. Euratomilla on liki vastaava lainsäädäntövalta kuin Euroopan unionilla. Päätöksentekomenettelyt kuitenkin eroavat eräiltä osin. Euratom-asiat päätetään yleisten asioiden neuvostossa. Euratomin puitteissa EU-maat ovat hyväksyneet useita säädöksiä mm. säteily- ja ydinturvallisuudesta ja ydinmateriaalien valvonnasta.
Lisätiedot:
osastopäällikkö Riku Huttunen, [email protected]
neuvotteleva virkamies Elina Johansson, [email protected]
teollisuusneuvos Juho Korteniemi, [email protected]
Pohjoismaiden energiayhteistyö on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa. Ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden elinkeino-, energia- ja aluepoliittisen yhteistyön tavoitteena on edistää tehokasta ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttävää energiataloutta Pohjoismaissa, Itämeren alueella ja muilla lähialueilla. Merkittävimpiin tuloksiin on päästy pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston virkamieskomiteat koostuvat kansallisista virkamiehistä, joiden tehtävänä on valmistella ja seurata asioita useilla painopistealueilla. Energia-asioita valmistelee energiapolitiikan virkamieskomitea.
Suomi osallistuu pohjoismaiseen uusiutuvan energian yhteistyöhön Pohjoismaiden ministerineuvoston uusiutuvan energian työryhmässä (AGFE). Työryhmä tukee osaltaan Pohjoismaiden poliitikkojen ja asiantuntijoiden työtä tiedonvaihdon ja yhteistyöprojektien avulla.
- Uusiutuvien energianlähteiden työryhmä
- Lisätiedot: erityisasiantuntija Tuula Savola, [email protected] (Pohjoismaiden ministerineuvoston uusiutuvan energian työryhmä)
Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetaan myös ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusohjelmaa (NKS-ohjelma), joka keskittyy reaktoriturvallisuuteen ja valmiustoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa tiedollisia ja strategisia valmiuksia. Yhteistyöhön osallistuvat kaikki keskeiset viranomaiset, tutkimuslaitokset ja ydinvoimayhtiöt pohjoismaista.
- Lisätiedot: teollisuusneuvos Juho Korteniemi, [email protected] (Ydin- ja säteilyturvallisuusalan tutkimusohjelma)
Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisessä energiajärjestössä IEA:ssa (International Energy Agency). IEA toimii itsenäisesti OECD:n piirissä. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu Suomen edustajana IEA:n toimintaan. Järjestön pääkonttori sijaitsee Pariisissa.
Suomi liittyi IEA:han vuonna 1992. IEA:ssa tehdään kattavaa yhteistyötä energiapolitiikan eri alueilla, erityisesti öljyn varmuusvarastoinnissa ja energiamarkkinoilla. IEA on laajentanut toimintaansa ja yhteistyötään globaaliksi. Lisäksi IEA:ssa tehdään tilastollista asiantuntijatyötä sekä tutkimusyhteistyötä. Yksi merkittävä yhteistyön muoto on maakohtainen energiapolitiikan arviointi. IEA:lla on merkittävä asiantuntijarooli muun muassa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja G7/G20-yhteistyössä.
- Tiedote: TEM 5.5.2023 IEA arvioi jälleen myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa
- International Energy Agency (IEA) -verkkosivut
Lisätiedot:
osastopäällikkö Riku Huttunen, [email protected] (IEA:n hallintoneuvosto)
erityisasiantuntija Eero Karjalainen, [email protected] (IEA yhteistyö)
Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA
International Renewable Energy Agency IRENA on hallitustenvälinen uusiutuvan energian edistämiseen keskittyvä järjestö, joka on perustettu vuonna 2009. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 2011. IRENAn pääkonttori on Abu Dhabissa Yhdistyneissä arabiemiraattikunnissa. Lisäksi sillä on innovaatio- ja teknologiakeskus Bonnissa Saksassa.
- International Renewable Energy Agency IRENA -verkkosivut
- Lisätiedot: erityisasiantuntija Tuula Savola, [email protected], (IRENA)
CEM ja Mission Innovation
Suomi on mukana puhtaan energian kansainvälisessä yhteistyössä (Clean Energy Ministerial eli CEM) ja sen rinnalle syntyneessä Mission Innovation -aloitteessa (MI). Näissä foorumeissa ovat mukana käytännössä kaikki G20-maat ja neljä Pohjoismaata.
CEM:ssä on puhtaan energian alueelta useita yhteistyöaloitteita, joihin osallistumisesta ja panostuksesta kukin maa päättää oman kiinnostuksensa pohjalta. Aikaisemmin USA:n energiaministeriön rahoittama sihteeristö toimii nykyisin IEA:n yhteydessä ja sen toimintaa rahoittavat CEM-valtiot.
Mission Innovation (MI) on Pariisin ilmastoneuvottelujen yhteydessä joulukuussa 2015 julkistettu kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on lisätä ympäristöystävällisen energian innovaatioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja puhtaiden energialähteiden turvaamiseksi. Suomi liittyi mukaan syyskuussa 2016.
MI:n Challenge:t (MIC) kattavat innovaatioyhteistyön seitsemällä alueella, mm. älykkäät verkot, kestävät biopolttoaineet sekä edullinen rakennusten lämmitys ja jäähdytys.
- Clean Energy Ministerial (CEM) -verkkosivut
- Mission Innovation (MI) -verkkosivut
- Lisätiedot: erityisasiantuntija Päivi Laitila, [email protected] (CEM ja Mission Innovation)
OECD Nuclear Energy Agency NEA
Suomi osallistuu teollistuneiden maiden yhteistyöhön OECD:n ydinenergiajärjestö NEA:ssa (Nuclear Energy Agency). Järjestön työskentelyyn osallistuu 32 jäsenmaata, tähän kuuluvat kaikki Pohjoismaat. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu Suomen edustajana NEA:n toimintaan. Järjestön pääkonttori sijaitsee Pariisissa.
Suomi liittyi NEA:an vuonna 1976. NEA:n tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön avulla auttaa jäsenmaita säilyttämään ja kehittämään teknisiä ja juridisia edellytyksiä ydinenergian turvalliselle, ympäristöystävälliselle, taloudelliselle ja rauhanomaiselle käytölle.
NEA:ssa työskennellään kahdeksan eri alueen aihepiireissä, pääosin työryhmissä ja projektimuotoisena työnä: ydinturvallisuus, energiateknologian kehitys, ydinjätehuolto, säteilysuojelu, laki- ja ydinvastuuasiat, tieteellinen toiminta, tietopankki sekä tiedotus ja tiedonsiirto.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on Yhdistyineiden kansakuntien (YK) alainen itsenäinen järjestö. IAEA on perustettu vuonna 1957. Suomi liittyi järjestön jäseneksi vuonna 1958. IAEA:n pääkonttori on Wienissä.
IAEA:n keskeisiä tehtäviä on ydinsulkusopimuksen noudattamisen valvonta. Vuonna 1970 voimaan tulleen ydinsulkusopimuksen (Non-Proliferation Treaty) tarkoituksena on estää ydinaseiden omistuksen leviäminen alkuperäisten viiden ydinasevaltion – Yhdysvaltain, Venäjän, Britannian, Ranskan ja Kiinan – ulkopuolelle. Lisäksi pyrkimyksenä on ydinaseriisunta sekä ydinenergian rauhanomaisen käytön edistäminen. Sopimukseen on liittynyt 191 valtiota, ulkopuolelle ovat jääneet mm. Intia, Pakistan ja Israel. Pohjois-Korea on irrottautunut ydinsulkusopimuksesta.
IAEA:n muita tehtäviä ovat säteily- ja ydinturvallisuuden edistäminen sekä ydinenergian rauhanomaisen käytön edistäminen teknisen avun kautta. Järjestön puitteissa on mm. solmittu yleissopimukset ydinturvallisuudesta, ydinjätteistä ja ydinaineiden turvajärjestelyistä. IAEA järjesti ministeriön pyynnöstä vuonna 2022 kansainväliset vertaisarvioinnit radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollosta (Integrated Review Service for Radioactive Waste and Spent Nuclear Fuel Management, Decommissioning and Remediation, ARTEMIS) sekä viranomaisten valvontatyöstä ja onnettomuusvalmiustoiminnasta (Integrated Regulatory Review Service, IRRS). Valtioneuvosto, STUK ja jätehuoltovelvolliset saivat kiitosta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen etenemisestä ensimmäisenä maailmassa kohti käyttöönottovalmiutta.
Yhteistyötä on myös lähialueiden ydinturvallisuuden parantamiseksi. Sen pääasiallinen toteuttaja on Säteilyturvakeskus, joka on koordinoinut ja toteuttanut parannushankkeita Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksilla sekä tukenut Venäjän ydinturvallisuusviranomaista helmikuuhun 2022 saakka. Venäjän hyökättyä Ukrainaan yhteistyö Venäjän kanssa päättyi. Tällä hetkellä Säteilyturvakeskuksen yhteistyö lähialueiden säteily- ja ydinturvallisuuden parantamiseksi kohdistuu Ukrainan tukemiseen ja pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen.
- Integrated regulatory review service (IRRS) 2022
- Integrated review service for radioactive waste and spent fuel management, decommissioning and remediation (ARTEMIS) 2022
Lue lisää
- Clean Energy Ministerial (CEM) -verkkosivut
- International Atomic Energy Agency (IAEA) -verkkosivut
- Nuclear Energy Agency (NEA) -verkkosivut
- Säteilyturvakeskus (STUK) -verkkosivut
- Ydinenergia-aiheet | valtioneuvosto.fi
Lisätiedot: teollisuusneuvos Juho Korteniemi, [email protected]
Energiaperuskirja (Energy Charter)
Energiaperuskirja (Energy Charter) säätelee investointien suojaa, energiaraaka-aineiden ja -tuotteiden kauppaa, kauttakulkua ja riitojenratkaisua. Euroopan energiaperuskirjajulistus allekirjoitettiin vuonna 1991. Sitä modernisoitiin vuonna 2015 ja sen nimeksi muuttui Kansainvälinen energiaperuskirja (International Energy Charter). Tuon julistuksen allekirjoittajia on yli 70. Vuonna 1994 tehtiin juridisesti sitova sopimus (Energy Charter Treaty), jonka allekirjoittajia on 52 Suomi mukaan lukien. Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan EU ja Euratom irtisanoutuisivat energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta.
- TEM tiedote 13.9.2023: Kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta EU:n irtautumiseksi energiaperuskirjasta
- Energiaperuskirja (Energy Charter) -verkkosivut
Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Elina Johansson, [email protected]