Kysymyksiä ja vastauksia RRF-energiainvestointituesta

Hakemuksia tulee täydentää RRF-tukihakemuslomakkeella, ”ei merkittävää haittaa" -arvioinnilla sekä mahdollisilla muilla RRF-rahoitukseen liittyvillä erityistiedoilla. Tällainen erityistieto voisi olla esimerkiksi päivitetty kannattavuuslaskelma. Hakijan kannattaa olla yhteydessä tukikäsittelijään hakemuksen siirtämiseksi RRF-hakuun ja täydennyspyynnön avaamiseksi. Tarvittavat lisätiedot tulee toimittaa hakuajan puitteissa.

Voi hakea. Tällöin tulee ottaa huomioon, että toteutettavuus on yksi arviointikriteeri, ja että hankkeen tulee valmistua 30.6.2026 mennessä.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointitukiin on varattu yhteensä 453,2 miljoonaa euroa. Rahoitusosuudet hankemuodoittain ovat seuraavat:

• Energiainfrastruktuuri-investoinnit (P1C1I1): 154,35 miljoonaa euroa
• Investoinnit uuteen energiateknologiaan (P1C1I2): 154,35 miljoonaa euroa 
• Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (P1C2I1): 127 miljoonaa euroa 
• Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (P1C2I2): 47,5 miljoonaa euroa
• REPowerEU (P5C1I1): 54,5 miljoonaa euroa

Ministeriö teki ensimmäiset Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiset tukipäätökset lokakuussa 2022. Tukea myönnettiin tuolloin kuudelle hankkeelle 99 827 863 euroa. Toisen kerran tukea myönnettiin joulukuussa, jolloin 16 hanketta sai tukea investointeihin yhteensä 119 196 068 euroa. Helmikuussa 2023 ministeriö myönsi yhteensä 14:lle hankkeelle investointitukea yhteensä 108 730 715 euroa. Joulukuussa 2023 myönnettiin tukea 12 hankkeelle yhteensä 30 908 486 euroa.

Tuen euromääräistä maksimäärää ei ole määritelty. Tuki on harkinnanvarainen. Tuen prosentuaalinen enimmäismäärä hyväksyttävistä kustannuksista on selostettu hakuohjeissa.

Tukea hakevan yhtiön tulee olla jo perustettu. Hakemukseen tarvitaan yritys- ja yhteisötunnus. Tukipäätös voidaan myöhemmin siirtää uudelle hankeyhtiölle. Siirto on harkinnanvarainen päätös, jossa huomioidaan perustettavan yhtiön resurssit ja hankkeen toteutettavuus.

Kyllä voi. Tuen myöntämisestä päätetään asetuksessa säädettyjen arviointikriteereiden perusteella. Hakijan tulee ottaa huomioon, että toteutettavuus on yksi arviointikriteeri, ja että hankkeen tulee valmistua 30.6.2026 mennessä.

Kyllä. Mikäli hankittava käyttöomaisuus rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla, tai energiainvestointihankkeen osalta energiatehokkuutta koskevan sopimuksen avulla, hyväksyttävinä kustannuksina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset, mutta ei hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia kustannuksia. Jos hankkeeseen sisältyy ns. lähipiiri- eli intressiostoja, on ne kuvattava tarkasti ja selvitettävä hinnoittelun periaatteet (hakulomakkeen lopussa olevaan omistussuhteita koskevaan kohtaan 8).

Kyllä.

Tuki voidaan myöntää käytettäväksi tukipäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos tuki myönnetään käytettäväksi tukipäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, tuen saajan on tehtävä sopimus tuen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Tukea hakevan yhtiön tai muun yhteisön tulee olla perustettu. Hakemukseen tarvitaan yritys- ja yhteisötunnus. Konsortio ei siten ilman y-tunnusta voi olla tuen hakijana, mutta edellä kuvatun mukaisen järjestelyn kautta konsortio voi olla tuen saajana.

Ei voida. Tukikelpoisia kustannuksia voivat olla ainoastaan tukihakemuksen jättämisen jälkeen syntyneet kohtuulliset kustannukset. 

Hanketta tai tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei saa aloittaa ennen tuen hakemista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan sellaisen sitovan investointipäätöksen tai päälaitetilauksen tekeminen, rakentamistyön aloittamista koskevan päätöksen tekeminen tai muu vastaava sitoumus, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista.

Kaikki ennen tukipäätöstä syntyvät kustannukset syntyvät hakijan omalla riskillä.

Sovellettavaksi tulee asetuksen (1112/2021) 18 §:ssä säädetty omaisuuden käyttörajoitus, jonka mukaan tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen. Valtionavustuslain 13 §:n 3 momentin mukaan omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Tästä johtuen hankkeen sellaiselle osalle, joka on kysymyksessä esitetyn mukaisesti pysyvästi myös muussa, kuin tukipäätöksen mukaisessa käytössä, ei voida myöntää tukea miltään osin.

Kun kyseessä on sähkö siirtoon ja jakeluun liittyvä energiainfrastruktuurihanke, tuen saaja voi olla ainoastaan sähkön jakelu- tai kantaverkon haltija.

Kun kyseessä on muu kuin energiainfrastruktuurihanke, verkonhaltijan veloittamasta sähkön tuotantoon kohdistuvasta liittymismaksusta aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia kustannuksia.

Energiainfrastruktuurihankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat määrältään kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat tietojärjestelmien hankinnasta ja asennuksesta.

Energiainvestointihankkeissa ohjelmistojen hankintaan liittyviä kustannuksia voidaan huomioida tapauskohtaisesti. Tuen kohteena olevaa omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen. Valtionavustuslain 13 §:n 3 momentin mukaan omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen. Palkkakulut eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia.

Tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan tukipäätöksessä määrätystä ajankohdasta.

Tyypillisesti kyseiseksi ajankohdaksi määrätään investointituen viimeisen erän maksatus, josta omaisuuden käytön katsotaan alkavan.

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä.

Eivät ole. Tällaiset juoksevat kulut eivät ole investointikustannuksia.

Ennen tukipäätöstä hankkeesta voi toimittaa lisätietoja ja muuttaa hankkeen toteutustapaa. 

Tukipäätöksen jälkeen tuen myöntäjä voi tuen saajan hakemuksesta erityisestä syystä muuttaa tukipäätöksessä määriteltyä tuen käyttötarkoitusta tai ehtoja. 

Hankkeen muuttuessa tulee olla yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä.

Hankkeen tulee valmistua 30.6.2026 mennessä. Tukea ei voida maksaa kustannuksille, jotka syntyvät määräajan jälkeen.

Valmistumisen määräaika tulee huomioida siinä, haetaanko tukea koko hankkeelle tai mahdollisesti jollekin sen osalle. Valmistumisvaatimus koskee sitä osaa hankekokonaisuudesta, jolle tukea on myönnetty.

Tuen saajan tulee viimeistään 30.6.2026 toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus hankkeen valmistumisesta. Ilmoitusta ei tarvitse toimittaa, jos tuen saaja on toimittanut hakemuksen viimeisen maksuerän maksamiseksi ennen edellä mainittua päivämäärää. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa tuen saajia kyseisen ilmoituksen sisällöstä. 

Valmistumisedellytyksen ja valmistumisilmoituksen yksityiskohtainen sisältö tarkentunee tulevina vuosina. Tähän voivat vaikuttaa Euroopan komission asettamat edellytykset tai antamat ohjeet.

Tuen viimeinen erä voidaan maksaa, kun hanke on valmistunut ja tuen kohteena oleva omaisuus on vakuutettu vahingon varalta sekä viimeisen erän maksatushakemus ja lopputi-litys hyväksytty.

Tuen ensimmäinen erä voidaan maksaa, kun tuen saaja on tehnyt sitovan päälaitetilauksen ja aloittanut rakentamisen sekä kustannuksista vähintään 20 prosenttia on maksettu. Mikäli hanke peruuntuu ennen edellä mainittuja tapahtumia, ei hakijalle ole maksettu tukea. Tällöin tukea ei lainkaan makseta. 

Mikäli hanke peruuntuu, myöhästyy tai keskeytyy, maksatuksissa käytetään harkintaa. Hankkeen keskeytyminen, myöhästyminen tai peruuntuminen voi johtaa siihen, että tukea ei voida täysimääräisesti maksaa. 

Tuen takaisinperinnästä on olemassa erilliset säädökset. Takaisinperintä liittyy esimerkiksi tilanteisiin, joissa tuen saaja ei ole palauttanut virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteet-tomasti saamaansa tukea, tuki on käytetty olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty, tukiviranomaiselle on annettu virheellistä tietoa, tai tuen saaja on muutoin olennaisesti rikkonut tuen käyttämistä koskevia säännöksiä tai tukipäätöksen ehtoja. 

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olo-suhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä.

Hanke ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään kuudesta ympäristötavoitteesta. Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisuuden osoittamisesta on lisätietoa hakuohjeissa.

• RRF-energiainvestointituen piirissä olevista hankkeista ei tarvitse laatia yksityiskohtaista haitta-arviointia koskien ilmastonmuutoksen hillitsemistä, eli kaksivaiheisessa arvioinnissa ensimmäiseen kysymykseen voi vastata ”Ei”. 
• Mahdollisia perusteluvaihtoehtoja ei-vastaukselle on annettu Business Finlandin sähköisessä asiointipalvelussa asiaa koskevassa kohdassa. Yksi mahdollisuus on perustella asiaa niin sanotulla tukitoimialaan liittyvällä 100 % -kertoimella. 
•  Kaikkien RRF-energiainvestointituen hankemuotojen tukitoimialojen ilmastokertoimet ovat 100 %. Tukitoimialat (numerokoodi, esimerkiksi 029) löytyvät päivitetyistä hakuohjeista. Uusien energiateknologioiden käyttöönottoon liittyy useita mahdollisia tukitoimialoja, muiden hankemuotojen osalta vaihtoehtoja on yksi. 

Excel-tiedostossa tulee esittää kannattavuuslaskelma sisältäen keskeisimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi myyntitulot, investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitukseen liittyvät kustannukset. Tiedot tulee esittää tuen kanssa ja ilman tukea. Excel-tiedostosta tulee käydä selkeästi ilmi kannattavuuslaskelman laskentatapa siten, että lähtötiedot ja laskentakaavat ovat käytettävissä.

Kannattavuuslaskelmasta tulee käydä ilmi alkuperätakuuseen ja päästökauppaan liittyvät tulot.

Kyllä voi. Laskelma tulee toimittaa Excel-tiedostona.

Ei tarvita. Tukikäsittelijä voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. Hakijan tulisi toimittaa vain ohjeissa pyydetyt dokumentit.

Hakemuksen ensimmäisen sivun tiedot ovat julkisia. Yrityssalaisuuden piiriin kuuluva tieto on luottamuksellista, eikä sitä julkaista.  

Ei tarvita, mutta sellaisen voi toimittaa. Kolmannen osapuolen lausuntoa voidaan edellyttää myöhemmin.

Viestintäsuunnitelmaa ei tarvita. Hankkeen viestinnässä tulee käyttää EU-rahoituksesta kertovaa ns. Next Generation EU -logoa. Logon käytöstä määrätään tukipäätöksessä.

Kyseessä on kokonaisarviointi.

Energia- ja päästövaikutukset ovat osa valintakriteerejä. Päästövaikutuksia koskevat määrätiedot tulee perustella, esimerkiksi elinkaarianalyysi on mahdollinen menetelmä.

Mikäli hanke kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin, hanke on ”ei merkittävää haittaa” –periaatteen mukainen ainoastaan, mikäli sen kasvihuonekaasupäästöt alittavat päästökaupan vertailuarvot.

Kaukolämpöön, bioenergiaan sekä teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen liittyvissä hankkeissa päästövähenemät ovat osa tuen erityisiä ehtoja.

Kustannustehokkuutta arvioidaan hankekohtaisesti huomioiden esimerkiksi euroa / kapasi-teettiyksikkö tai euroa / vuosituotanto.
 

Tukiohjelmasta voidaan tukea uusiutuvan energian varastointia edistäviä hankkeita.

Kyllä voi. Erityisissä ehdoissa on rajauksia biopolttoainehankkeille. Hankkeeseen tulee todennäköisesti liittymään notifikaatiotarve, eli hyväksyttäminen erikseen komissiolla.

Hakemukset arvioidaan arviointikriteerien perusteella. Kyseessä on investointituki, eikä käytönaikaisia lisäkustannuksia tueta.

Hakemukset arvioidaan arviointikriteerien perusteella. Kyseessä on investointituki, eikä käytönaikaisia lisäkustannuksia tueta.

Ei ole.

Kyllä voi. Hakemukset arvioidaan arviointikriteerien perusteella.

Ei. Investoinnin kohteena olevien koneiden tai laitteiden tulee liittyä suoraan hankkeen toteutukseen ja jäädä hankkeen käyttöön. Esimerkiksi investointia nosturiin, jolla nostetaan aurinkokeräimiä useissa hankkeissa, ei voida tukea. Sen sijaan esimerkiksi nosturin vuokrakuluja, jotka aiheutuvat tuen kohteena olevan hankkeen toteutuksesta, voidaan tukea. Koneen tai laitteen käyttö- ja luovutusrajoituksista on säädetty asetuksen (1112/2021) 18 §:ssä.

Energiavirasto järjestää lataus- ja tankkausasemien tukikilpailut.

Pääsääntöisesti energiansiirtoon liittyvä hanke on energiainfrastruktuurihanke ja esimerkiksi energiantuotantoon tai hukkalämmön talteenottoon liittyvä hanke kuuluu johonkin muista hankemuodoista. Hakija voi hakea tukea hankkeelle, joka voi kuulua yhteen tai useampaan eri hankemuotoon.

Tukea ei myönnetä hankkeen osille, jotka toteutetaan asuinrakennusten tai maatilan yhteyteen. Tuen myöntäminen on kuitenkin mahdollista sellaiselle maatilan yhteydessä toteutettavalle hankkeelle, jossa tuetettava energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolella.

Uutta jätteenkäsittelykapasiteettia tai laitoksen käyttöikää pidentäviä toimintoja ei voida rahoittaa. Tuettavia toimintoja voivat olla toiminnot, joiden tarkoituksena on energiatehokkuuden lisääminen, jätekaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten taikka materiaalien talteenotto jätteenpolttolaitoksen tuhkasta. Tuenhakijan on osoitettava edellytysten täyttyminen laitostasolla. Hakemukset arvioidaan arviointikriteerien perusteella. 

Uudella teknologialla tarkoitetaan tyypillisesti sellaisia uudenlaisia ratkaisuja, joita ei ole Suomessa laajasti käyttöönotettu. Tyypillisesti kyse on ensimmäisestä tai ensimmäisistä kaupallisen kokoluokan demonstraatioista. Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy yleensä vastaavaan tavanomaisen teknologian hankkeeseen nähden ylimääräisiä kustannuksia tai riskejä.

Älykkäillä ratkaisuilla tarkoitetaan energiajärjestelmän joustavan ja tehokkaan käytön mahdollistavia ratkaisuja. Esimerkiksi tieto- ja viestintäjärjestelmien hankinta ja asennus osana hanketta tai säädettävän energianvarastointimahdollisuuden liittyminen hankkeeseen voidaan katsoa älykkääksi ratkaisuksi.

Biokaasuhanke, johon ei liity biokaasun tuotantoa, voi hakea tukea energiainfrastruktuuri-hankkeena. Energiainfrastruktuurihanke voi kohdistua vähähiilisen kaasun, kuten biokaasun, siirtoon tai jakeluun taikka näihin liittyviin älykkäisiin ratkaisuihin.