Kansainvälinen työjärjestö ILO

ILO luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa. Vuoden 2008 julistuksessa sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta (ILO Declaration on Social Justice for a Fair Globalisation) määritellään ILOn neljä strategista tavoitetta.

Ne ovat :

  • työllisyys
  • sosiaalinen suojelu
  • työmarkkinavuoropuhelu ja kolmikantaperiaate sekä
  • työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien kunnioittaminen.

ILOn periaatteiden mukaan kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä sekä taata yhdistymisvapaus. Viime vuosina ILOn päätavoitteena on ollut ihmisarvoisen työn (Decent Work) toteutuminen maailmanlaajuisesti.

Järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Maailmanpankin kanssa ja osallistuu rikkaiden teollisuusmaiden ns. G20-ryhmän toimintaan. ILOn aloitteesta työllisyyden kohentaminen ja ihmisarvoinen työ ovat osa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuosituhattavoitteita.  

Organisaatio

ILO (International Labour Organization) on rakenteeltaan ja toiminnaltaan kolmikantainen eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.

Kansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Se kokoontuu joka kesä, ja siellä päätetään yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä asetetaan ILOn hallintoneuvosto. ILOn pääjohtaja on ollut keväästä 2012 britti Guy Ryder.

Vastuu ILO-asioiden hoidosta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle yhdessä muiden ministeriöiden kanssa sekä valtioneuvoston asettamalle kolmikantaiselle Suomen ILO-neuvottelukunnalle.

2016

Työkonferenssissa keskusteltiin mm. ihmisarvoisesta työstä globaaleissa tuotantoketjuissa. Lisäksi valmisteltiin suositusta siviilikriisinhallinnasta otsikolla Decent Work for Peace, Security and Disaster Resilience. ILOssa valmistaudutaan järjestön 100-vuotisjuhlaan vuonna 2019. Sen yhteydessä arvioidaan, miten järjestön toimintaa tulisi suunnata uudelleen globaaleilla työmarkkinoilla ja työelämän nopeiden muutosten oloissa.

Pääjohtaja Ryder on ehdottanut ns. vuosisata-aloitteita, joiden pohjalta työtä on tarkoitus jatkaa. ILOn sopimusten päivittämiseksi ollaan kehittämässä uudistamismekanismia. Myös mahdollisuuksia tehostaa ja virtaviivaistaa sopimusten valvontaa sekä sitä, miten ILOn perusperiaatteiden ja sitoumusten seurantaa tulisi kehittää, selvitetään.

Helsingissä 5–6.9.2016 pidetyn Nordic Future of Work Conference I konferenssiraportti
The Future of Work and new Forms of Work from the Global and the Nordic Perspectives

Tasavallan presidentti päätti 18.11.2016 ratifioida Kansainvälisen työjärjestö ILOn pöytäkirjan, jolla pyritään pakkotyön poistamiseen sekä pakkotyöhön joutuneiden ihmiskaupan uhrien suojeluun ja oikeusturvan parantamiseen. Katso tarkemmin TEM:n uutiskirje 27.11.2016. Ratifiointi rekisteröitiin ILOssa 27.1.2017 ja laki tuli voimaan 27.1.2018.

2017

ILOn Global Wage Report 2016 -2017 -tilaisuus pidettiin Helsingissä 1.3.2017, ILOn raportti

Työkonferenssi, tiivistelmä

Euroopan aluekokous, Turkki, 5.10.2017, The Istanbul Initiative for the Centenary: Future for Decent Work for strong and responsible social partnership in Europe and Central Asia

2018

Työkonferenssissa 28.5.-9.6.2018 käsitellään naisiin ja miehiin työssä kohdistuvan väkivallan torjuntaa, järjestön kehitysyhteistyötä, sosiaalista vuoropuhelua sekä ILOn sopimusten soveltamisessa ilmenneitä ongelmia, erityistarkastelussa on ILOn työaikasääntely. Katso tarkemmin muistio.

Vireillä eduskunnassa

Hanke: HE merityötä koskevan yleissopimuksen (MLC) vuoden 2016 muutosten hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta, lait hyväksytty 13.6.2018 

HE 264/2014 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä ym.

Eduskunnan tietopaketti em. lakihankkeesta

 

Lisätietoja: Liisa HeinonenPäivi Kantanen, Elli Nieminen