Luovan talouden edistäminen

Uutta arvonluontia tuottava, luovasta osaamisesta ja luovista aloista syntyvä liiketoiminta (luova talous) voidaan yritystoiminnan ja verkostojen kehittämisen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään: luovat sisällöt, luovat palvelut ja luovat tuotteet sekä kulttuuri. Jaottelu perustuu UNCTAD:n (United Nations Conference on Trade and Development) Creative Economy Networkin jaotteluun, jota on Suomessa käytetty eri yhteyksissä vuodesta 2012 alkaen.        
 

Luovat sisällöt

Luovat palvelut

Luovat tuotteet ja kulttuuri

  • Digitaalinen jakelu, alustat
  • Liiketoiminnan skaalautuvuus
  • Kansainvälinen liiketoiminta
  • Poikkitoimialainen liiketoiminta
  • Mikroyrityksistä suuriin yrityksiin
  • Paikalliset ja alueelliset yritykset, alueiden houkuttelevuus, matkailu
Julkaisutoiminta verkossa, radio, televisio, kirjallisuus, lehdet, musiikki, av-ala, peliteollisuus Muotoilu, arkkitehtuuri, vaatesuunnittelu, mainonta, (markkinointi)viestintä                   Festivaalit, tapahtumat, esittävä taide, galleriat, museot, kuvataide ja muu visuaalinen taide, käsi- ja taideteollisuus jne.

  • Luovien sisältöjen ryhmä kattaa monistettavat tuotteet, joiden jakelukanavat ovat pääosin digitaalisessa ympäristössä. Liiketoiminta näissä yrityksissä ja niiden muodostamissa klustereissa on kansainvälistä tai kansainvälisestä kilpailusta riippuvaista kasvuyritystoimintaa. Alustatalous muokkaa arvoketjuja. Työnjako ja toimijoiden roolit arvonluonnissa ovat mullistuneet yhdessä vuosikymmenessä.
  • Palvelujen ryhmä kattaa luovan osaamisen hyödyntämisen muilla toimialoilla. Luovaa osaamista tarjoavien palveluiden merkitys on sen asiakkaalleen tuomassa lisäarvossa ja kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uuden arvonluonnin näkökulmasta erityisesti täällä alueella on valtava kasvupotentiaali, kun yritykset entistä tehokkaammin etsivät asiakkaalle parempaa arvoa tuottavia ratkaisuja.
  • Tapahtuma-ala ja taide- ja kulttuuripalvelut kattavat muun muassa eri kohderyhmille suunnatut palvelut, esitykset, tapahtumat ja elämykset. Tähän voivat kuulua esittävä taide (teatteri-, sirkus- ja tanssiesitykset, konsertit), festivaalit ja tapahtumat sekä kulttuuriympäristöt, visuaalinen taide ja kulttuuriperintö (museot ja näyttelyt) sekä uniikit teokset, kuten taide ja taidekäsityö. Tapahtuma-alaan kuuluvat myös mm. urheilun, koulutuksen ja uskonnollisten yhteisöjen tapahtumat, joita ei lueta luovaan talouteen. 

Tapahtuma-alaa onkin tarkasteltava kokonaisuutena, jossa luovien sisältöjen ohella tunnistetaan koko ekosysteemin toimijat. Sisältöjen tuottajien lisäksi tulee huomioida toteuttamiseen tarvittavien toimijoiden rooli. Kaikkien tapahtumien merkitys alueen veto- ja pitovoimaisuudelle sekä rooli matkailun vetovoimatekijänä ja palveluiden tuottajina on merkittävä. Osasta voi kasvaa myös kansain-välisesti tunnistettua ja menestyvää toimintaa.

Luovan talouden liiketoiminta

Luovien alojen yritystoiminnan taloudellista merkitystä on vaikea mitata, koska se on käsitteenä epämääräinen. Toimialaluokitus ei kata niiden yritysten joukkoa, joista arvoketjut ja liiketoiminta-ekosysteemit muodostuvat. Joukkoon kuuluu runsaasti myös muilla kuin nk. luovilla toimialoilla toimivia yrityksiä.

Kun puhutaan luovista aloista tai luovan talouden toiminnasta, jää määrittelyjen ulkopuolelle monia arvoketjujen liiketoiminnan kannalta keskeisiä alueita. Tällaisia ovat mm. erilaiset tuotantorakenteet, välittäjätoimijat ja jakeluympäristöt. Toistaiseksi luoviin aloihin ja luovaan talouteen liittyvä tilastotieto kattaa vain sen osuuden yritystoiminnasta jossa luova työ tapahtuu.
 

Lisätietoja:

Petra Tarjanne