- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Ydinenergia-alan hallinto
- Ydinturvallisuus
- Ydinlaitokset ja ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätehuolto
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kaivoslain uudistaminen vuonna 2020
Kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Lakiuudistus perustuu hallitusohjelmaan. Uudistuksessa kuullaan sidosryhmiä ja lainvalmistelu tehdään tutkittuun tietoon pohjautuen. Valmistelua tukemaan on perustettu työryhmä. Lainvalmistelua tukee myös vuonna 2019 valmistunut OTT Pekka Vihervuoren laatima kaivoslain toimivuutta tarkasteleva selvitys Kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arviointi.
Eduskunnan käsittelyssä oleva Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta (KAA 7/2019) annettava eduskunnan vastaus huomioidaan lainsäädäntöhankkeessa.
Asiasta käydään saamelaiskäräjälain (974/1995) mukaiset neuvottelut.
Sidosryhmät voivat vaikuttaa valmisteluun useassa vaiheessa
Työryhmässä on edustettuina 18 eri sidosryhmää, ja se koostuu seuraavista tahoista: työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, saamelaiskäräjät, maakunnat, ELY-keskukset, aluehallintovirastot, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Suomen Kuntaliitto ry, Kaivosteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Teknologiateollisuus ry.
Työryhmän puheenjohtaja on ehdottanut työryhmän jäsenille, että työryhmän kokoukset teemoitetaan ja työryhmän asiantuntemusta täydentävät työryhmän kokouksiin teemoittain kuultavaksi kutsuttavat asiantuntijat. Ensimmäisten kokousten teemoiksi on esitetty tutkijoiden kuuleminen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen.
Valmistelutyön aikana järjestetään lisäksi kaksi avointa kuulemistilaisuutta, joista työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa viestintäkanavillaan.
Ministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausuntokierrokselle syksyllä 2020. Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset, jonka jälkeen se annetaan hallituksen esityksenä eduskunnalle joulukuussa 2020.
Työryhmä seuraa myös muiden kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädäntöön liittyvien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä.
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
Valmistelun alustava aikataulu (muutokset mahdollisia)
Muualla verkossa:
Selvitys: Kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arviointi
Kysymyksiä ja vastauksia kaivoslain uudistamisesta
Lisätietoja:
osastopäällikkö Ilona Lundström
kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen
hallitusneuvos Tuula Manelius
johtava asiantuntija Niklas Vartiainen