- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Matkailu
- Avaruuspolitiikka
- Terveysalan kasvustrategia
- Kasvuyritykset
- Aineeton arvonluonti
- Mineraalipolitiikka
- Biotalous ja puhtaat ratkaisut
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Alueiden välinen verkostoyhteistyö
- Määrärahajaot
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
Kaivoslain uudistaminen 2020–2021
Kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti ja asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Lakiuudistus perustuu hallitusohjelmaan. Uudistuksessa kuullaan sidosryhmiä ja lainvalmistelu tehdään tutkittuun tietoon pohjautuen. Virkamiesvalmistelua tukemaan on asetettu työryhmä. Lainvalmistelua tukee myös vuonna 2019 valmistunut OTT Pekka Vihervuoren laatima kaivoslain toimivuutta tarkasteleva selvitys Kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arviointi.
Eduskunta antoi 20.10.2020 kirjelmän (EK40/2020 vp) Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta (KAA 7/2019).
Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa valmistelussa huomioon talousvaliokunnan asiassa antaman mietinnön, (valiokunnan mietintö TaVM 7/2020 vp─ KAA 7/2019).
Mietinnössä valiokunta pitää perusteltuna selvittää intressivertailun käyttöönottoa kaivoslain uudistamisen yhteydessä. Selvitys toteutetaan valtioneuvoston tutkimus- ja kehittämishankkeena. Sen edellyttämien lainsäädäntömuutosten tarve arvioidaan ja tarvittavat muutokset tehdään hallituksen esitysluonnokseen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle tämän jälkeen.
Asiasta on käynnistetty saamelaiskäräjälain (974/1995) mukaiset neuvottelut.
Sidosryhmät voivat vaikuttaa valmisteluun useassa vaiheessa
Työryhmässä on edustettuina 18 eri sidosryhmää, ja se koostuu seuraavista tahoista: työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, saamelaiskäräjät, maakunnat, ELY-keskukset, aluehallintovirastot, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Suomen Kuntaliitto ry, Kaivosteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Teknologiateollisuus ry.
Ministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausuntokierrokselle syksyllä 2021. Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset, jonka jälkeen se annetaan hallituksen esityksenä eduskunnalle joulukuussa 2021.
Työryhmä seuraa myös muiden kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädäntöön liittyvien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä.
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
Kaivoslakityöryhmän toimikauden jatkopäätös - Sähköisen allekirjoituksen kansilehti
Muualla verkossa:
Selvitys: Kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuuden arviointi
Kysymyksiä ja vastauksia kaivoslain uudistamisesta
Lisätietoja:
osastopäällikkö Ilona Lundström
kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen
hallitusneuvos Tuula Manelius
johtava asiantuntija Eeva-Maija Puheloinen