Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
Tälle sivulle on koottu yhteiskuntavastuuta koskevia julkaisuja, tutkimuksia ja muita olennaisia ulostuloja.
Arviomuistio kansallisesta yritysvastuusääntelystä
Kansallisen yritysvastuulainsäädännön erilaisia mahdollisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja yrityksiin on arvioitu virkatyönä valmistellussa arviomuistiossa vuonna 2022. Arviomuistion valmistelussa on kuultu sidosryhmiä työ- ja elinkeinoministeriön nimeämän taustaryhmän kautta.
Jos ei voi rahalla mitata, millä sitten? Yhteiskuntavastuun mittarit vertailussa
Noora Lindroos (2016)
Selvitys kartoittaa, millaisten mittaristojen avulla yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan mitata. Mittaristojen lähtökohtana toimivat kansainvälisesti tunnustetut yhteiskuntavastuun instrumentit, jotka vastaavat kysymykseen, mitä oikeastaan tulisi mitata, kun halutaan mitata yritysten vastuullisuutta. Selvitykseen on valittu tarkemman tutkinnan kohteeksi yhdeksän globaalia organisaatioiden välistä listausta tai muuta mittaristoa.
Jos ei voi rahalla mitata, millä sitten? Yhteiskuntavastuun mittarit vertailussa
Yhteiskuntavastuu ja sääntely – Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin sääntelykehityskulkuihin eri puolilla maailmaa II
Noora Lindroos (2016)
Selvityksen tavoitteena on antaa kattava kokonaiskuva yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä viimeaikaisista sääntelykehityskuluista eri puolilla maailmaa. Lainsäädäntökehitysten lisäksi selvityksessä käsitellään myös oikeudellisesti sitomatonta soft law -sääntelyä. EU:n ja Suomen lakimuutosten lisäksi muiden maiden kansalliset lakimuutokset voivat vaikuttaa globaaleilla markkinoilla toimiviin suomalaisiin yrityksiin.
Selvitys sidosryhmien käsityksistä suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta
KPMG Oy Ab:n Neuvontapalveluiden Yritysvastuun ja vastuullisen sijoittamisen palvelut (2016)
Työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö ja ulkoasiainministeriö halusivat selvittää, millaisia näkemyksiä keskeisillä sidosryhmillä on suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuun tilasta ja tasosta.
Selvityksen kokonaistavoitteena oli täydentää nykyistä kuvaa, joka pohjautuu sekä yritysten omaan vastuullisuusviestintään ja -raportointiin sekä yritysten erilaisissa kysely- ja haastatteluselvityksissä antamiin kuvauksiin.
Selvitys sidosryhmien käsityksistä suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta
Vaatimusten viidakko – Selvitys monikansallisten yritysten hankintaketjun vastuullisuusvaatimuksista
Suuret monikansalliset yritykset asettavat niiden tavaran- ja palveluidentoimittajille sekä alihankkijoille vastuullisuusvaatimuksia. Selvityksessä tarkastellaan, millaisia nämä vaatimukset ovat. Selvityksen kohteena on 13 suurta ulkomaista eri toimialaa edustavaa yritystä ja niiden verkkosivuillaan julkaisemat vastuullisuusvaatimuksia koskevat menettelyohjeet. Tulosten toivotaan hyödyttävän suomalaisia kansainvälisille markkinoille suuntaavia ja liiketoimintansa kasvattamista haluavia pk-yrityksiä sekä neuvontaa antavia viranomaistahoja.
Opas sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin
Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin lainsäädäntökehityskulkuihin eri puolilla maailmaa
Alli Tiensuu (2015)
Teimme katsauksen yhteiskuntavastuuseen liittyviin lainsäädäntökehityskulkuihin eri puolilla maailmaa. Lainsäädännön kehitys tulee koskettamaan myös suomalaisia yrityksiä esimerkiksi EU:n säädöshankkeiden kautta. Monen lainsäädösprojektin pyrkimyksenä on huolellisuusperiaatteen noudattamisen ja raportointivelvoitteiden asettamisen kautta ehkäistä yhtiöiden ja niiden toimintaketjujen osallisuutta ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksiin.
Yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa
Päivittäistavarakaupan yritykset, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset laativat syksyllä 2015 yhteisen näkemyksen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden toteuttamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa. Yhteisen näkemyksen jakavat Kesko Oyj, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) ja Tuko Logistics Osuuskunta sekä järjestöistä FIBS, Finnwatch ry, Kaupan liitto ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Reilu kauppa ry, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö.
Päivittäistavarakaupan yhteinen näkemys
Epävirallisen työryhmän muistio verojalanjälkiraportoinnista
Marja Hanski, TEM (2015)
Verojalanjälki- ja veroraportointi ovat olleet keskustelun kohteena niin Suomessa kuin ulkomailla. Tältä pohjalta koottiin yhteen epävirallinen keskusteluryhmä, jonka näkemyksiä on pyritty kirjaamaan yhteen oheiseen muistioon. Työryhmä kartoitti meneillään olevia asiaan liittyviä hankkeita sekä pohti, mitä haasteita ja mahdollisuuksia julkiseen veroraportointiin liittyy.
Epävirallisen työryhmän muistio verojalanjälkiraportoinnista
Suomen lainsäädäntö, kansainvälinen liiketoiminta ja ihmisoikeudet
Aija Valleala/Helsingin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutti (KATTI) (2015)
Selvityksessä on tarkasteltu, miten Suomen nykyinen lainsäädäntö soveltuu suomalaisten yritysten ulkomailla tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin, ja mitä mahdollisia aukkoja ja ongelmia sääntelyyn sisältyy. Selvitys on osa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallista toimeenpanoa.
Suomen lainsäädäntö, kansainvälinen liiketoiminta ja ihmisoikeudet
Arvojen markkinat: Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa
Karoliina Malmelin (2011)
Malmelin tutkii väitöskirjassaan kymmenen suomalaisen suuryrityksen arvopuhetta yritysten legitimaation eli olemassaolon oikeutuksen rakentajana. Aineistona olivat yritysten vuosikertomukset ja yhteiskuntavastuun raportit vuosilta 1998 2008. Suuryritysten vastuullinen brändi rakentuu yhä vahvemmin hyvämaineisten kumppaneiden antaman julkisen kiitoksen, vastuullisen sijoittamisen indeksien ja eettisten merkkien varaan. Koska yrityksiin kohdistuva luottamus on pitkään ollut matala, yritykset hakevat legitimiteetilleen tukea kansalaisjärjestöiltä kuten YK:lta ja ympäristöjärjestöiltä, joihin kohdistuu suurempaa luottamusta.
Arvojen markkinat : Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa
Itsesääntely ja yhteiskuntavastuu
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kaisa Sorsa (2010)
Sorsa tarkastelee tutkimuksessa itsesääntelyä esimerkkeinä muun muassa GlobalGAP ja Reilu kauppa sekä esittelee toimivia yhteissääntelymuotoja, kuten elintarvikealan kansallista laatustrategiaa. Itsesääntelyjärjestelmät tuottavat lisäinformaatiota esimerkiksi tuotteiden alkuperästä ja edistävät markkinoiden läpinäkyvyyttä. Tutkimus korostaa kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia itsesääntelyjärjestelmien valvonnassa.
Itsesääntely ja yhteiskuntavastuu