Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilusta

Yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako palkkakustannuksiin maksettava rahallinen tuki yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tuen tavoitteena on madaltaa rekrytointikynnystä ja synnyttää uusia työnantajayrityksiä ja näin edistää yritysten kasvua ja työllisyyttä. 

Tarkoituksena on tuottaa satunnaistetun kontrolloidun kokeen kautta tieteellisesti luotettavalla tavalla tietoa siitä, mikä vaikutus rekrytointituella on työnantajaksi ryhtymiseen ja yritystoiminnan kasvuun. Tutkimuksessa käytettäviä mittareita ovat esimerkiksi työntekijämäärä ja liikevaihto.

Laki rekrytointitukikokeilusta tulee voimaan 1.3.2022, jolloin kokeilu käynnistyy. Kokeilu päättyy 31.12.2023 ja kokeilun tulosten arviointi käynnistetään keväällä 2024.

Kokeilu on suunnattu yksinyrittäjille ja muille yrityksille, joissa työskentelee vain yrittäjäasemassa olevia. Kokeilun kohdejoukkona ovat yritykset, 

• joilla ei ole ollut ulkopuolista palkattua työvoimaa kohdejoukon poimintaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana ja 
• joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000 mutta enintään miljoona euroa.

Kohdejoukosta rajataan kuitenkin pois yritykset, 

• joilla on verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa tai ilmoitusten laiminlyöntejä tai 
• jotka on asetettu tai haettu konkurssiin. 

Yritykset, joiden kotipaikka on Ahvenanmaalla, eivät myöskään kuulu kohdejoukkoon.
 

Kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat yritykset poimitaan Verohallinnon rekisteritiedoista. Poimintahetken tilanne määrittää sen, kuuluuko yritys kohdejoukkoon. Poiminta tehdään mahdollisimman nopeasti kokeilun alettua. Jos kokeilussa tarvitaan toinen vaihe, kohdejoukko määritetään uudestaan mahdollisimman pian ensimmäisen vaiheen päättymisen jälkeen. Verohallinto luovuttaa Kaakkois-Suomen TE-toimistolle tiedot kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä. 

Kaakkois-Suomen TE-toimisto valitsee satunnaisotannalla kohdejoukosta kokeilu- ja verrokkiryhmän. Satunnaistaminen suoritetaan siten, että kaikilla kohdejoukkoon kuuluvilla yrityksillä on yhdenvertainen mahdollisuus valikoitua kokeilu- ja verrokkiryhmään. Läpinäkyvyyden edistämiseksi satunnaistamisessa käytettävät ohjelmointikomennot julkaistaan etukäteen. 

Oletettujen vaikutusten havaitsemiseksi rekrytointitukea käyttäviä yrityksiä tulisi olla vähintään 900. Koska tuen käyttöasteesta eli siitä, kuinka suuri osuus yrityksistä hyödyntää tukea, ei ole etukäteen varmaa tietoa, kokeilu toteutetaan vaiheistettuna. Kokeiluryhmään valitaan ensimmäisessä vaiheessa 3 500 yritystä ja verrokkiryhmään 20 000 yritystä. 

Jos ensimmäisen vaiheen kokeiluryhmän puitteissa ei saavuteta riittävästi tukea käyttäviä yrityksiä, käynnistetään kokeilun ensimmäistä vaihetta täydentävä toinen vaihe. Toisen vaiheen kokeilu- ja verrokkiryhmän koko määritellään ottaen huomioon tuen käyttöaste ensimmäisessä vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen kokeilu- tai verrokkiryhmään kuuluva yritys ei voi kuulua toisen vaiheen kokeilu- tai verrokkiryhmään.

Vaiheistuksella pyritään turvaamaan sitä, että kokeilussa saavutetaan riittävä tukea hyödyntävien yritysten määrä, ja toisaalta ehkäisemään tilannetta, jossa tukeen käytettävissä oleva määräraha ei riittäisi kaikille kokeiluryhmän yrityksille, jotka haluavat hyödyntää tuen.

Kaakkois-Suomen TE-toimiston tehtävänä on kokeiluryhmään valikoituneiden yritysten informoiminen tukimahdollisuudesta sekä tuen myöntämiseen liittyvän neuvonnan antaminen. TE-toimisto lähettää kokeiluryhmään valituille yrityksille kirjeen Verohallinnolta saatuun osoitteeseen.

Rekrytointituen saaminen edellyttää vähintään yhden työntekijän palkkaamista työsuhteeseen. Rekrytointituki myönnetään hakemuksesta ja myönnettävän tuen määrä on 10 000 euroa. Tuen myöntää Kaakkois-Suomen TE-toimisto, jolta tukea haetaan.

Ensimmäisen vaiheen kokeiluryhmään kuuluvan yrityksen tulisi palkata työntekijä siten, että työsuhde alkaa viimeistään 31.7.2022 ja toisen vaiheen kokeiluryhmään kuuluvan yrityksen siten, että työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2022. Tukea tulee myös hakea edellä mainittuihin päivämääriin mennessä. Hakemuksen voi jättää jo ennen kuin palkattava työntekijä on tiedossa.

Tuki myönnetään, jos yritys täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja kokeiluun on käytettävissä määrärahaa. Tukea ei voi myöntää, jos yritys ei enää tuen myöntämishetkellä täytä kokeilun kohdejoukkoon kuulumisen edellytyksiä. Tuen myöntämistä ei kuitenkaan estä se, että yritys on kohdejoukon määrittämisen jälkeen palkannut työntekijän palvelukseensa. 

Rekrytointituki myönnetään vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tuki). Sovellettavaksi voi tulla yleinen de minimis –asetus, maatalouden de minimis –asetus tai kalastus- ja vesiviljelyalan de minimis –asetus. Sovellettava asetus määräytyy yrityksen toiminnan mukaan. Tukea ei voida myöntää yritykselle, jos tuen myöntäminen johtaa yrityksen de minimis -tukikiintiön ylittymiseen.

Yritys voi saada yleisen de minimis –asetuksen mukaista tukea eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Maatalouden alalla tuen enimmäismäärä yritystä kohden on kuitenkin 20 000 euroa ja kalastus- ja vesiviljelyalalla 30 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Maatalouden ja kalatalouden de minimis –tukena myönnettävän tuen osalta edellytyksenä on myös, ettei eri yrityksille myönnettyjen tukien yhteenlaskettu kansallinen yläraja ylity.

Tukea ei myöskään myönnetä, jos yrittäjä tai yrityksen edustaja on saanut lainvoimaisen tuomion ulkomaisen työvoiman luvattomasta käytöstä. Tuomiot otetaan huomioon tuen myöntämisvuodelta eli vuodelta 2022 ja sitä edeltävien kahden vuoden ajalta.

Lisäksi tuen saamisen edellytyksenä on, että yritys sitoutuu maksamaan työntekijälle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, yrityksen tulee maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa kyseisestä työstä.

Rekrytointitukea maksetaan 50 prosenttia työntekijöiden palkoista enintään 12 kuukauden ajalta ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan tuen hakemisesta lukien. Tuki ei ole sidoksissa yhden työntekijän palkkaan, vaan tukea voidaan maksaa tukiajan ja tuen enimmäismäärän puitteissa useamman työntekijän palkasta.

Tukea ei voi saada yrittäjäasemassa olevalle maksetuista palkoista. Tukea ei myöskään voi saada työntekijän palkasta, jonka palkkakustannuksiin yritykselle on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua palkkatukea tai muuta julkista tukea. Tukikelpoisia eivät myöskään ole sellaisen työntekijän palkkakustannukset, jonka työpanos hyödyttää toimialaa, jota ei voida tukea sen de minimis -asetuksen nojalla, jonka mukaisena tuki on myönnetty.

KEHA-keskus maksaa rekrytointituen kuukausittain tulorekisteristä saatavien palkkatietojen perusteella eli yrityksen ei tarvitse erikseen hakea tukea maksuun. Jos maksatusta ei voida tehdä pelkästään tulorekisteristä saatavan tiedon perusteella, KEHA-keskus pyytää yritykseltä tarvittavan selvityksen. Joistakin seikoista, kuten muista palkkakustannuksiin maksettavista tuista, yrityksen tulee oma-aloitteisesti tehdä ilmoitus KEHA-keskukselle.

Jos rekrytointitukea on maksettu liikaa, virheellisesti tai ilmeisen perusteettomasti, rekrytointituen saajalla on velvollisuus palauttaa saamansa tuki. Velvollisuus tuen palauttamiseen on esimerkiksi tilanteessa, jossa tukea ei olisi voinut myöntää tai tukea on maksettu sellaisesta palkasta, joka ei ole tukikelpoista.

Jos tuen saaja ei vapaaehtoisesti palauta tukea, johon sillä ei ole oikeutta, KEHA-keskus määrää päätöksellään tuen takaisinperittäväksi. Tällainen tuki voidaan myös kuitata tuen saajalle myöhemmin maksuun tulevasta rekrytointituesta.

Rekrytointituen johdosta kokeiluryhmässä rekrytoivien yritysten osuuden odotetaan olevan suurempi kuin verrokkiryhmässä, koska osa yrityksistä rekrytoisi tuen vaikutuksesta. Jos ero kokeilu- ja verrokkiryhmän välillä on riittävän suuri, voidaan tuella todeta olleen vaikutusta yritysten käyttäytymiseen.

Koska yritykset on jaettu satunnaisesti kokeilu- ja verrokkiryhmiin, ero kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä selittyy rekrytointituella, sillä muilta ominaisuuksiltaan ryhmien tulisi olla samankaltaiset.

Satunnaistetuissa kontrolloiduissa kokeissa ero ryhmien välillä voi selittyä myös sattumalla. Riski tähän on sitä pienempi, mitä suurempi ero ryhmien välillä on ja mitä suurempi kokeilussa mukana olevien yritysten määrä on.

Verohallinto luovuttaa Kaakkois-Suomen TE-toimistolle tiedot kohdejoukosta. Luovutettaviin tietoihin kuuluu kohdejoukon tunnistetiedot eli yrityksen nimi sekä yritys- ja yhteisötunnus. Lisäksi Verohallinto luovuttaa verotusta varten ilmoitetut yrityksen yhteystiedot, tiedot kunkin yrityksen toimialasta, kotipaikasta, yrittäjäasemassa olevista henkilöistä henkilötunnuksineen ja arvonlisäveroa varten ilmoitetusta liikevaihdosta vuodelta 2021. Verohallinnolla on oikeus luovuttaa tiedot salassapitosäännösten estämättä.

Kokeilun toteuttamisessa hyödynnetään tulorekisteristä saatavia palkkatietoja. Oikeusrekisterikeskus voi luovuttaa tiedot tuen myöntämisen esteenä olevista ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön liittyvistä seuraamuksista. Tuen myöntämisessä ja maksamisessa voidaan hyödyntää myös työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän tietoja.

Kokeilua koskevat tiedot muodostavat kokeilurekisterin, jonka rekisterinpitäjinä Kaakkois-Suomen TE-toimisto ja KEHA-keskus yhdessä toimivat. Rekisteriin sisältyy henkilötietoja, joiden osalta tulee noudattaa yleistä tietosuoja-asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) ja tietosuojalakia (1050/2018). Kokeilurekisteriin kerättyä tietoa hyödynnetään rekrytointituen myöntämis-, maksamis- ja takaisinperintätehtävissä sekä kokeilun jälkeen kokeilun tulosten arvioinnissa.

Syntyvien työpaikkojen määrä vastaa vähintään tukea hyödyntävien yritysten määrää. Kokeilun tavoitteena on, että vähintään 900 yritystä käyttäisi tukea. Tuki voidaan myöntää enintään 1 165 yritykselle. Koska rekrytointitukea ei ole sidottu tietyn tai tiettyjen työntekijöiden palkkakustannuksiin, tuki voi kohdentua yhdessä yrityksessä useamman työntekijän palkkoihin. Näin ollen etukäteen ei ole mahdollista arvioida, kuinka monen eri henkilön palkkakustannuksiin rekrytointituki tulisi kohdentumaan. Pidemmällä aikavälillä voidaan myös arvioida yrityksissä syntyvien työpaikkojen pysyvyyttä.

Rekrytointituella pyritään madaltamaan yritysten kynnystä työntekijöiden palkkaamiseen. Rekrytointituki laskee tukea saavien yritysten työvoimakustannuksia, millä voidaan odottaa olevan suora vaikutus yrityksen työvoiman määrään tukijaksolla. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka suuri yrityksen työvoiman kysyntäjousto on. Yksinyrittäjien kohdalla tämän jouston suuruudesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa saatavilla, joten vaikutuksen odotettua suuruusluokkaa on vaikea arvioida etukäteen.

Mikäli rekrytointituki on vaikuttava, tukea saaneet yritykset kasvavat voimakkaammin kuin verrokkiryhmään kuuluvat yritykset. Koska tukea tarjotaan ainoastaan kokeiluryhmään valikoituneille yrityksille, voi kokeilun aikana syntyä kilpailun vääristymä, joka kohdistuu satunnaisesti eri yrityksiin siten, että toiset ovat paremmassa asemassa kuin toiset. Kokeilun toteuttamisen kannalta tämä on kuitenkin välttämätöntä. Lisäksi mahdollisen kilpailun vääristymän arvioidaan olevan pieni tuen vähäisestä määrästä johtuen. 

Kokeilu on pyritty suunnittelemaan siten, että tukea hakeville ja saaville yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista työtä. Hallinnollinen työ liittyy lähinnä tuen hakemisen yhteydessä ilmoitettaviin asioihin. Tuki maksetaan lähtökohtaisesti tulorekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella, joten tuen saaminen ei pääsääntöisesti edellytä yritykseltä muita toimia. Tuen myöntämisen jälkeen yrityksille saattaa aiheutua hallinnollista työtä tarvittaessa tehtävien lisäselvityspyyntöjen tai ilmoitusvelvollisuuden kautta. Kokeilusta ei aiheudu hallinnollista työtä muille yrityksille kuin rekrytointitukea hakeville.

Yksinyrittäjistä noin 60 prosenttia on miehiä. Kokeiluryhmän valinta tapahtuu satunnaistamalla, minkä vuoksi kokeiluryhmään valikoituvien yrittäjien sukupuolijakauman oletetaan noudattelevan koko yksinyrittäjäjoukon sukupuolijakaumaa. Rekrytointituella pyritään kannustamaan ja auttamaan yrityksiä rekrytoimaan uutta työvoimaa. Vaikka yksinyrittäjistä suurempi osuus on miehiä kuin naisia, etukäteen ei ole mahdollista arvioida, onko rekrytointituella enemmän vaikutusta miesten kuin naisten työpaikkojen syntymiseen.

Kaakkois-Suomen TE-toimisto seuraa kokeilua sen toteutusaikana. Toteutusaikana seurataan lähinnä rekrytointituen myöntämistä ja maksatusta sekä tuen käyttöastetta. Kaakkois-Suomen TE-toimisto raportoi näistä työ- ja elinkeinoministeriölle, mutta kokeilun aikana tietoja ei julkaista tai luovuteta ulospäin, jotta tiedoilla ei vaikuteta kokeiluun. 

Arviointi kokeilusta suoritetaan vasta kokeilun päättymisen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö hankkii arvioinnin ulkopuolisilta tutkijoilta. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää rekisteriaineistojen perusteella tieteellisesti luotettavalla tavalla rekrytointituen vaikutuksia rekrytointikynnyksen madaltamisessa.

Arvioinnissa selvitettäisiin ainakin tuen vaikutusta työnantajaksi siirtymiseen, yrityksen työntekijöiden ja maksettujen palkkojen määrään sekä liikevaihtoon ja nettotulokseen. Arvioinnissa voitaisiin myös tarkastella käytettävissä olevien aineistojen rajoissa, millaisia työsuhteita kohdeyrityksiin syntyi ja millaisia työntekijäryhmiä yrityksiin työllistyi.

Arvioinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää päätöksenteon tukena.