Työsopimuksen tekeminen

 Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti ja sähköisesti. Suositeltavaa on, että työsopimus tehdään kirjallisesti.

Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä, esimerkiksi sijaisuutta tai työn kausiluonteisuutta. Vain pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Tällaisen enintään kolmesta jaksosta koostuvan määräaikaisen työsopimuksen yhteenlaskettu kokonaiskesto on yksi vuosi.

Työntekijän pyynnöstä työsopimus voidaan aina tehdä määräaikaisena.

Koeaika

Työsopimukseen voi sisältyä koeaika. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta. Sen aikana kumpi tahansa osapuoli voi työsopimuslaissa säädettyjä päättämisperusteita noudattamatta purkaa työsopimuksen. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on sen aikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä yli 30 kalenteripäivää.

Määräaikainen työsopimus

Määräaikainen työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää koko sopimuskauden ajan. Määräaikainen työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä tai sovitun työn tultua tehdyksi. Ennen sopimuskauden päättymistä määräaikainen työsopimus voidaan päättää ainoastaan purkuperusteella.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos niitä ei ole määritelty kirjallisessa työsopimuksessa. Tällaisia ehtoja ovat muun muassa

  • työsuhteen alkamisaika
  • määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste tai tieto siitä, että on kyse määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa
  • työntekijän työtehtävät
  • työntekopaikka
  • palkan tai muun vastikkeen määräytymisen peruste
  • säännöllinen työaika
  • vuosiloman määräytyminen
  • irtisanomisaika tai sen määräytyminen sekä
  • työhön sovellettava työehtosopimus.

Vähimmäispalkat

Vähimmäispalkat ja muut työsuhteessa sovellettavat vähimmäisehdot määräytyvät alakohtaisten työehtosopimusten mukaan. Työnantajaliittoon järjestäytynyt työnantaja on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta palveluksessaan oleviin työntekijöihin.

Valtakunnalliset ja soveltamisalallaan edustavana pidettävät työehtosopimukset vahvistetaan yleissitoviksi. Työnantajaliittoon järjestäytymätön työnantaja on velvollinen noudattamaan työsuhteen vähimmäisehtoina yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä teettäessään kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia töitä.

Työnantaja ja työntekijä voivat aina sopia paremmista työsuhteen ehdoista kuin mitä työehtosopimuksessa on.

Jos työnantajan toimialalla ei ole solmittu työehtosopimuksia, työntekijä ja työnantaja voivat vapaasti sopia työntekijälle maksettavasta palkasta. Palkkaa koskeva sopimusehto ei kuitenkaan voi olla kohtuuton. Suomessa ei ole minimipalkkalakia. Myöskään työsopimuslaissa ei säädetä työntekijälle maksettavan palkan euromäärästä, mutta palkan on oltava tavanomainen ja kohtuullinen.

Lisätietoja:

Työlainsäädännön soveltaminen ja valvonta: Työsuojeluhallinto
Lainsäädännön valmistelu: Tarja Kröger