Ydinenergialainsäädäntö kattaa ydinenergian käytön koko elinkaaren turvallisuuden 

Lainsäädännöllä varmistetaan, että ydinenergian käyttö on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ihmisille ja ympäristölle eikä käyttö mahdollista ydinaseiden leviämistä. Lain tulee olla ajantasainen. Siinä tulee huomioida kansainvälisen ja kansallisen oikeusnormiston ja toimintatapojen muutokset, EU:n direktiivien tehokas kansallinen täytäntöönpano sekä tekniikan kehitys. 

Työ- ja elinkeinoministeri asetti syksyllä 2019 työryhmän selvittämään ydinenergialain uudistamista. Tavoitteena on selkeyttää sääntelyä ja parantaa sen hallittavuutta. Lisätietoja sääntelyn uudistamisesta saa työryhmän raportistaLinkki toiselle sivustolle.

Ydinenergian käytön perusta on ydinenergialaki (990/1987) ja ydinenergia-asetus (161/1988). Yksityiskohtaisella sääntelyllä, Säteilyturvallisuuskeskuksen määräyksillä ja ohjeilla sekä valvonnalla turvataan laissa määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen muun muassa ydinenergian turvallisesta käytöstä.

Ydinenergian käyttö vaatii aina luvan. Luvanvaraisen toiminnan harjoittajalle on laissa säädetty useita velvollisuuksia, kuten ydinenergian käytön turvallisuudesta ja syntyneistä ydinjätteistä huolehtiminen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Säteilyturvakeskus (STUK) valvovat velvollisuuksien noudattamista.

Ydinenergian käytöstä ja sen valvonnasta säännellään useilla kansainvälisillä sopimuksilla. Kansallinen ydinenergialainsäädäntö täyttää kansainväliset sopimusvelvoitteet, joihin Suomi on sitoutunut. Euroopan unioni sääntelee ydinenergia-alaa Euratom-sopimuksella ja sitä täsmentävillä alemman asteisilla säädöksillä.

Säteilytoiminnasta ja säteilyturvallisuudesta säädetään erikseen säteilylaissa (2018/859). Lakia sovelletaan tietyiltä osin myös ydinenergian käyttöön. Lisätietoa aiheesta löytyy myös Säteilyturvakeskuksen verkkosivuiltaLinkki toiselle sivustolle.