- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Avaruusasiain neuvottelukunta
- Kansallinen avaruusstrategia
- Kansainvälinen avaruusyhteistyö
- Kansallinen avaruuslainsäädäntö
- Lupa avaruustoimintaan
- Avaruusesineiden rekisteri
- Avaruustoiminnan valvonta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä astronauttihausta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Avaruuspolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Energiateknologiat
Ilmastonmuutoksen hillintä luo valtavat puhtaiden ratkaisuiden markkinat globaalisti. Myös ilmanlaadun parantaminen ja energiansaannin varmistaminen luovat markkinoita energiateknologioille.
Suomalainen monipuolinen energiajärjestelmä mahdollistaa puhtaisiin ratkaisuihin perustuvien energiateknologioiden syntyä ja kaupallistamista globaaleille markkinoille. Uusien energiateknologioiden kehittäminen ja kansainvälistäminen tuovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja kasvumahdollisuuksia koko Suomelle.
Suomella on globaalissa mittakaavassa johtavaa osaamista useilla energiateknologioiden osa-alueilla. Biopolttoaineet, bioenergia ja energiatehokkaat lämmitysratkaisut ovat Suomen perinteisiä vahvuuksia. Vahva älykkään energiansiirron ja –käytön osaaminen on yhä merkittävämpi etu digitalisoituvassa maailmassa. Suomella on vahvaa osaamista myös erilaisissa energiantuotannon ratkaisuissa.
Suomalaisten energiateknologiayritysten liiketoimintamahdollisuuksia edistetään muun muassa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen, vienninedistämistyön ja yhteismarkkinoinnin keinoin. Suomi on myös aktiivinen jäsen erilaisilla teknologiakehitykseen liittyvillä foorumeilla, joita ovat mm. CEM, MI, IEA:n TCP-alustat ja SET Plan. Energiatuet edistävät innovatiivisten teknologioiden demonstrointia kotimaassa.
Työ- ja elinkeinoministeriö
- Työ- ja elinkeinoministeriö on Suomen edustaja energiateknologioiden kehittämiseen liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla.
- TEM koordinoi monia energiateknologioiden kansainvälistämiseen liittyviä toimenpiteitä.
- TEM myöntää investointitukia, joista kasvava osa ohjautuu uutta teknologiaa demonstroiviin hankkeisiin.
Business Finland
- Business Finland voi myöntää rahoitusta uuden energiateknologian kehittämiseen.
- Business Finland edistää energiateknologioiden kaupallistumista Suomessa ja maailmalla.
Muut ministeriöt ja sidosryhmät
- Energiateknologioihin liittyvää työtä tehdään vahvassa yhteistyössä eri ministeriöiden, muun muassa ulkoministeriön, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
- Energiateknologioiden edistäminen perustuu yhteistyöhön eri sidosryhmien, erityisesti yritysten ja tutkimuslaitosten, kanssa.
Lisätietoja: Juho Korteniemi, Pia Kotro, Timo Ritonummi