Yritykset ja ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti. Jokaisella on oikeus nauttia omista ihmisoikeuksistaan ilman syrjintää. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia. Tämä tarkoittaa, että yhden oikeuden edistäminen usein parantaa toisten oikeuksien toteutumista. Vastaavasti yhden oikeuden heikentäminen voi haitata toisten toteutumista.

Yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus syrjimättömyyteen, järjestäytymisvapaus ja oikeus yksityisyyteen. Yritykset ja ihmisoikeudet rakentuvat kolmelle pilarille: valtioiden velvollisuudelle suojella ja edistää ihmisoikeuksia, yritysten vastuulle kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä toimenpiteille, joilla korjataan tapahtuneet haittavaikutukset.

Ihmisoikeuksien edistämiseksi on sovittu yhteisistä kansainvälisistä periaatteista. Näistä keskeisimmät ovat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Olemme koonneet tälle sivustolle tietoa ja asiakirjoja, jotka liittyvät näiden periaatteiden ja toimintaohjeiden toimeenpanoon ja edistämiseen Suomessa.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja Suomen kansallinen toimeenpanosuunnitelma

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (2011) kertovat, miten valtioiden ja yritysten tulisi toteuttaa velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Kukin valtio vastaa periaatteiden toimeenpanosta omalla alueellaan.

Suomi oli maailman neljäs maa, joka julkaisi oman toimeenpano-ohjelman YK:n periaatteista. Suomen hallitus hyväksyi kansallisen toimeenpanosuunnitelman 17.9.2014. Suomi on toteuttanut ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja jatkaa nyt YK:n periaatteiden toimeenpanoa eri keinoin valtioneuvoston yhteistyöllä.

Tutustu tarkemmin

• YK:n periaatteisiin
• Suomen kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan.

Valtion omistajaohjaus

Suomen valtio määrittelee strategiansa omistajaohjaukselle kunkin hallituskauden alussa periaatepäätöksellä. Nykyisen periaatepäätöksen mukaan valtio edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä vastuullista toimintaa ja velvoittaa yhtiöiden hallituksen vastaamaan ja raportoimaan siitä omistajille yhtiökokouksissa. Lisäksi valtio edellyttää, että sen omistamien yhtiöiden on YK:n periaatteiden mukaisesti otettava huomioon ihmisoikeudet läpinäkyvästi sekä omassa toiminnassaan että alihankintaketjuissaan.

Tutustu tarkemmin

• omistajaohjauksen periaatepäätökseen (8.4.2020).

Tutkimukset ja selvitykset

Valtioneuvosto haluaa erilaisilla tutkimuksilla selvittää lainsäädännön tilaa ja tarpeita sekä tilannekuvaa yritysten toimista ihmisoikeuksien suhteen.

• Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut arviomuistion kansallisesta yritysvastuulaista. Muistio tarkastelee, millaisia lainsäädännöllisiä vaihtoehtoja velvoitteen toteuttamiseksi olisi sekä mitkä olisivat velvoitteen vaikutukset ihmisoikeuksiin, ympäristöön sekä yrityksiin ja millaiset edellytykset lainsäädännön toteuttamiseksi olisi. Arviomuistio asianmukaisen huolellisuuden velvoitteesta – Kansallisen yritysvastuulain arviointia (2022)
  Kansallista yritysvastuulakia koskeva arviomuistio: lausuntoyhteenveto (2022)
• Valtioneuvoston teettämä SIHTI-hanke selvittää suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista suhteessa odotuksiin, joita YK:n periaatteissa on asetettu. Yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen arviointiin on käytetty Corporate Human Rights Benchmarkin (CHRB) kehittämää metodologiaa. Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hanke: Selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta (2021)
• Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt oikeudellisen selvityksen yritysvastuulaista. Selvitys kartoittaa, millainen yrityksille lainsäädännössä asettava asianmukaisen huolellisuuden velvoite voisi olla Suomessa. Selvityksessä avataan yritysvastuulain mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja, soveltamisalaa sekä valvontaa ja sanktioita. Tarkastelun taustaksi selvityksessä käydään läpi Euroopan unionin sekä eräiden muiden maiden yritysvastuusääntelyä. Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista PDF 693kB (2020)
• Työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö ja ulkoministeriö ovat teettäneet selvityksen, jossa tarkastellaan, miten Suomen nykyinen lainsäädäntö soveltuu suomalaisten yritysten ulkomailla aiheuttamiin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin ja mitä mahdollisia aukkoja ja ongelmia sääntelyyn sisältyy. Selvitys on osa Suomen YK:n periaatteiden toimeenpano-ohjelmaa. Selvitys Suomen lainsäädännöstä, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista PDF 428kB (2015)

Suomi järjesti osana YK:n periaatteiden toimeenpanoa niin sanottuja pyöreiden pöytien vuoropuheluja. Niissä valtio haki yhdessä yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistä näkemystä siitä, miten YK:n periaatteita tulisi toteuttaa yritystoiminnassa.

• Päivittäistavarakaupan, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten yhteinen näkemys YK:n periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa; PDF 442kB (2015, päivitetty 2017)
• Human rights impacts of own operations: insights for due diligence -asiakirja (2018) herättelee lukijoita erilaisiin ihmisoikeuskysymyksiin, kuten työterveys ja -turvallisuus, työperäinen syrjintä, pakkotyö, riittävä palkka, ylipitkät työajat, maaoikeudet sekä järjestäytymisvapaus maissa, joissa ihmisoikeuslainsäädäntö tai sen toimeenpano on puutteellista.

YK:n periaatteiden mukaan valtioiden tulisi huolehtia siitä, että ihmisoikeudet otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa.

• Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa oppaassa (2017) kerrotaan, miten ihmisoikeudet ja muut vastuullisuuskysymykset voidaan ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa
• Valtiovarainministeriö julkaisi Suomen ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian syksyllä 2020. Strategian toimeenpanoa varten on perustettu kahdeksan teemaryhmää. Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla edistetään kansallisen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Ihmisoikeudet ovat osa sosiaalisen kestävyyden teemaryhmää.

Julkiset rahoitusinstrumentit

YK:n periaatteiden mukaan valtioiden tulisi ottaa huomioon ihmisoikeudet yrityksille tarjottavassa julkisessa rahoituksessa. Suomessa on käynnissä vuosina 2018–2021 hanke, jolla vahvistetaan julkisia rahoitusinstrumentteja käyttävien yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Hankkeen toteuttaa voittoa tavoittelematon järjestö Shift.

• Ohjelmaraportti ”Aligning Finland’s State Financing for Private Sector Activity Abroad with the UN Guiding Principles on Business and Human Rights PDF 314kB ”(2019).
• Loppuraportti ”Embedding the UN Guiding Principles in Finland’s State Financing of Private Sector Activity Abroad – Final Program Report” (2022)

OECD:n kansallinen yhteyselin

OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille (2011) ja niiden tarkentavissa ohjeissa kerrotaan, miten valtiot haluaisivat yritysten toimivan vastuullisesti.

OECD:n kansalliset yhteyselimet edistävät OECD:n toimintaohjeiden tunnettuutta. Suomessa kansallisena yhteyselimenä toimii työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan kanssa.

Tutustu

• OECD:n toimintaohjeisiin
• Suomen kansallisen yhteyselimentoimintaan
• Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaan oppaaseen (2017) OECD:n toimintaohjeista monikansallisille yrityksille ja Suomen kansallisen yhteyselimen toiminnasta.

Suomen EU-puheenjohtajakausi

Suomi toi esiin yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä EU-puheenjohtajakautensa aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö järjestivät joulukuussa 2019 Brysselissä laajan kansainvälisen konferenssin, jonka aiheena oli EU:n yritykset ja ihmisoikeudet -politiikka. Konferenssin yhteydessä julkaistiin konferenssin loppuasiakirja sekä asiakirja, joka kokosi sidosryhmien näkemyksiä teemasta.

Tutustu

• Konferenssin loppuasiakirjaan: Agenda for Action on Business and Human Rights PDF 436kB
• Sidosryhmien näkemyksiin: Perspectives Paper PDF 640kB.

Muut tukimateriaalit

Suomi on tarjonnut yrityksille ja virkamiehille koulutusta yrityksistä ja ihmisoikeuksista. Koulutuksia ovat toteuttaneet muun muassa FIBS ry ja KMPG.

Lisäksi vienninedistämismatkoille on tehty maakohtaisia muistioita kunkin maan yhteiskuntavastuun tilanteesta. Muistioissa tarkastellaan myös ihmisoikeuksien toteutumista. Tutustu muistioihin Market Opportunities -verkkosivuilla. 

Lue lisää yhteiskuntavastuun kansainvälisistä ohjeista ja periaatteista.

Lisätiedot: Laura Pätsi