Yritykset ja ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti. Jokaisella on oikeus nauttia omista ihmisoikeuksistaan ilman syrjintää. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia. Tämä tarkoittaa, että yhden oikeuden edistäminen usein parantaa toisten oikeuksien toteutumista. Vastaavasti yhden oikeuden heikentäminen voi haitata toisten toteutumista.

Yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus syrjimättömyyteen, järjestäytymisvapaus ja oikeus yksityisyyteen. Yritykset ja ihmisoikeudet rakentuvat kolmelle pilarille: valtioiden velvollisuudelle suojella ja edistää ihmisoikeuksia, yritysten vastuulle kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä toimenpiteille, joilla korjataan tapahtuneet haittavaikutukset.

Ihmisoikeuksien edistämiseksi on sovittu yhteisistä kansainvälisistä periaatteista. Näistä keskeisimmät ovat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Olemme koonneet tälle sivustolle tietoa ja asiakirjoja, jotka liittyvät näiden periaatteiden ja toimintaohjeiden toimeenpanoon ja edistämiseen Suomessa.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja Suomen kansallinen toimeenpanosuunnitelma

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (2011) kertovat, miten valtioiden ja yritysten tulisi toteuttaa velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Kukin valtio vastaa periaatteiden toimeenpanosta omalla alueellaan.

Suomi oli maailman neljäs maa, joka julkaisi oman toimeenpano-ohjelman YK:n periaatteista. Suomen hallitus hyväksyi kansallisen toimeenpanosuunnitelman 17.9.2014. Suomi on toteuttanut ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ja jatkaa nyt YK:n periaatteiden toimeenpanoa eri keinoin valtioneuvoston yhteistyöllä.

Tutustu tarkemmin

Valtion omistajaohjaus

Suomen valtio määrittelee strategiansa omistajaohjaukselle kunkin hallituskauden alussa periaatepäätöksellä. Nykyisen periaatepäätöksen mukaan valtio edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä vastuullista toimintaa ja velvoittaa yhtiöiden hallituksen vastaamaan ja raportoimaan siitä omistajille yhtiökokouksissa. Lisäksi valtio edellyttää, että sen omistamien yhtiöiden on YK:n periaatteiden mukaisesti otettava huomioon ihmisoikeudet läpinäkyvästi sekä omassa toiminnassaan että alihankintaketjuissaan.

Tutustu tarkemmin

Tutkimukset ja selvitykset

Valtioneuvosto haluaa erilaisilla tutkimuksilla selvittää lainsäädännön tilaa ja tarpeita sekä tilannekuvaa yritysten toimista ihmisoikeuksien suhteen.

Suomi järjesti osana YK:n periaatteiden toimeenpanoa niin sanottuja pyöreiden pöytien vuoropuheluja. Niissä valtio haki yhdessä yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistä näkemystä siitä, miten YK:n periaatteita tulisi toteuttaa yritystoiminnassa.

YK:n periaatteiden mukaan valtioiden tulisi huolehtia siitä, että ihmisoikeudet otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa.

  • Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa oppaassa (2017) kerrotaan, miten ihmisoikeudet ja muut vastuullisuuskysymykset voidaan ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa
  • Valtiovarainministeriö julkaisi Suomen ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian syksyllä 2020. Strategian toimeenpanoa varten on perustettu kahdeksan teemaryhmää. Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää konkreettiset toimet, joilla edistetään kansallisen strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Ihmisoikeudet ovat osa sosiaalisen kestävyyden teemaryhmää.

Julkiset rahoitusinstrumentit

YK:n periaatteiden mukaan valtioiden tulisi ottaa huomioon ihmisoikeudet yrityksille tarjottavassa julkisessa rahoituksessa. Suomessa on käynnissä vuosina 2018–2021 hanke, jolla vahvistetaan julkisia rahoitusinstrumentteja käyttävien yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Hankkeen toteuttaa voittoa tavoittelematon järjestö Shift.

OECD:n kansallinen yhteyselin

OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille (2011) ja niiden tarkentavissa ohjeissa kerrotaan, miten valtiot haluaisivat yritysten toimivan vastuullisesti.

OECD:n kansalliset yhteyselimet edistävät OECD:n toimintaohjeiden tunnettuutta. Suomessa kansallisena yhteyselimenä toimii työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan kanssa.

Tutustu

Suomen EU-puheenjohtajakausi

Suomi toi esiin yrityksiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä EU-puheenjohtajakautensa aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö järjestivät joulukuussa 2019 Brysselissä laajan kansainvälisen konferenssin, jonka aiheena oli EU:n yritykset ja ihmisoikeudet -politiikka. Konferenssin yhteydessä julkaistiin konferenssin loppuasiakirja sekä asiakirja, joka kokosi sidosryhmien näkemyksiä teemasta.

Tutustu

Muut tukimateriaalit

Suomi on tarjonnut yrityksille ja virkamiehille koulutusta yrityksistä ja ihmisoikeuksista. Koulutuksia ovat toteuttaneet muun muassa FIBS ry ja KMPG.

Lisäksi vienninedistämismatkoille on tehty maakohtaisia muistioita kunkin maan yhteiskuntavastuun tilanteesta. Muistioissa tarkastellaan myös ihmisoikeuksien toteutumista. Tutustu muistioihin Market Opportunities -verkkosivuilla. 

Lue lisää yhteiskuntavastuun kansainvälisistä ohjeista ja periaatteista.

Lisätiedot: Laura Pätsi