- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
Tietoa siviilipalvelukseen hakeutuvalle
Siviilipalvelukseen voi hakeutua kutsunnoissa, niiden jälkeen tai vapaaehtoisena aloitetusta varusmiespalveluksesta. Suoritettu varusmiespalvelus otetaan huomioon jäljellä olevaa siviilipalvelusaikaa laskettaessa. Hakemus jätetään joko kutsuntalautakunnalle, joukko-osaston komentajalle tai puolustusvoimien aluetoimistolle.
Siviilipalvelushakemuksen jättänyt varusmies kotiutetaan välittömästi. Kutsuntalautakunnan tai puolustusvoimien aluetoimiston on hyväksyttävä hakemus, jos se on asianmukaisesti laadittu.
Siviilipalvelushakemuksessa hakija vakuuttaa vakaumukseen perustuvien syiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta. Syitä siviilipalvelukseen hakeutumiselle ei tarvitse yksilöidä.
Siviilipalvelusta ei voi aloittaa ennen siviilipalveluskeskuksen antamaa kirjallista palvelukseen astumismääräystä, joka lähetetään siviilipalvelusvelvolliselle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen palveluksen alkamista. Siviilipalvelus alkaa yleensä hakemuksen hyväksymisvuoden tai kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa. Siviilipalvelushakemukseen voi merkitä toivotun palveluksen aloittamisajankohdan.
Siviilipalveluksessa peruskoulutusjakso ja yleishyödyllinen työpalvelu
Siviilipalveluksen suorittaminen aloitetaan 10 - 11 kertaa vuodessa järjestettävällä peruskoulutusjaksolla.
Siviilipalveluksen peruskoulutusjakso (28 pv) sisältää kaikille yhteisesti annettavaa opetusta sekä erityisopetusta kolmen eri suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Suuntautumisvaihtoehtoina ovat palo-, pelastustoimi ja väestönsuojelu, ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu, kansalaisvalmiudet ja väkivallan ennaltaehkäisy. Siviilipalvelusvelvollisten koulutus järjestetään siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä.
Työpalvelu suoritetaan siviilipalveluspaikoissa, joita on noin 2000 eri puolilla Suomea. Palveluspaikalla on oltava sopimus palveluspaikkana toimimisesta siviilipalveluskeskuksen kanssa. Siviilipalvelusta ei voi suorittaa oman työnantajansa palveluksessa.
Siviilipalvelusvelvollisen on haettava työpalveluspaikkaa itsenäisesti esimerkiksi käyttämällä apuna siviilipalveluskeskuksen internetsivuilla olevaa palveluspaikkaluetteloa. Jos palveluspaikan saaminen ei onnistu, siviilipalveluskeskus auttaa paikan etsimisessä.
Varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen siviilipalvelukseen hakeutuva kutsutaan siviilipalveluskeskuksessa järjestettävään täydennyspalveluskoulutukseen eikä hän osallistu peruskoulutusjaksolle tai työpalveluun.
Katso myös maanpuolustusvelvollisen työsuhdeturva
Lisätietoja: Siviilipalveluskeskus