Äkillinen rakennemuutos (ÄRM)

Äkillisellä rakennemuutoksella (ÄRM) tarkoitetaan tilannetta, jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai toimiala irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla konkurssin tai laajan sopeuttamistoimenpiteen johdosta.

Erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla pyritään estämään aluetalouden taantuminen. Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.

Lähtökohtana rakennemuutosten hallinnassa on alueen omien toimijoiden vastuu. Alueen hyvä valmistautuminen ja varautuminen lisäävät sen omien ja valtion panostusten vaikuttavuutta äkillisen ja jatkuvan rakennemuutoksen tilanteessa.

Prosessi ja toimijoiden roolit

Prosessin päävaiheet toteutuvat osin samanaikaisesti. TE-toimiston tukema muutosturvaprosessi käynnistyy välittömästi yrityksen kanssa tarkemmin sovitulla tavalla.

Kaikissa vaiheissa varmistetaan, että ministeriön johdolla on käytössään tuore tilannekuva vaikutuksista ja toimenpiteistä.

  1.  Yrityksen tiedonannon jälkeen ministeriössä luodaan heti tilannekuva työllisyys- ja aluevaikutuksista. Tilannekuva sisältää muun muassa suhteellisen työpaikkamenetyksen tarkastelun ja toimenpiteiden valmistelun.
  2.  Ministeriössä tehdään oheisten kriteerien pohjalta arvio, hoidetaanko rakennemuutostilannetta alueellisesti vai sovelletaanko tilanteeseen valtioneuvostotasoista toimintamallia. Kokonaisarviossa huomioidaan tilanteen vaikutus sekä alueelle että kansallisesti.
    • Elinkeinoelämän rakenteissa on tapahtunut äkillinen muutos, josta aiheutuu uhkaava aluetalouden kriisi.
    • Työpaikkojen poistumisen kokonaismäärä yrityksessä on useita satoja ja suhteellinen vaikutus on alueellisesti kriittinen.
    • Alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen seurauksena uudistumispotentiaalia.
    • Valtioneuvoston lisätoimilla ja -rahoituksella katsotaan olevan oleellinen merkitys uudelleentyöllistymisessä sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa.
  3. Aluetoimijat ja yrityksen edustajat kokoavat rakennemuutosryhmän tilannekuvan tarkentamiseksi ja toimenpidesuunnitelman laatimiseksi.
  4. Aluetoimijoita ovat kunnan lisäksi mm. maakunnan liitto, alueellinen kehittämisyhtiö, koulutuksen järjestäjät, TE-toimisto ja ELY-keskus, joka toimii myös keskeisenä yhteystahona valtioneuvoston suuntaan.
  5. Yritys käynnistää yt-neuvottelut ja toimittaa neuvotteluesityksen TE-toimistolle. Päätökset mahdollisista liiketoimintaratkaisuista ja työvoimavähennyksistä tehdään yt-neuvottelujen päätyttyä, jotka kestävät vähintään 6 viikkoa. Täsmällisemmät vaikutukset ja rakennemuutoksen vaatimat toimet tarkentuvat vasta tämän jälkeen.
  6. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja uudelleentyöllistymisen tukitoimet käynnistyvät heti. Alueen TE-toimisto sopii muutosturvan käytännön järjestelyistä yrityksen kanssa. TE-toimisto tarjoaa työntekijöille pääasiassa tieto- ja neuvontapalveluja yt-neuvottelujen aikana. Mahdolliset uudelleenkoulutuspalvelut ja muut palvelut käynnistyvät yt-neuvottelujen päätyttyä, jolloin selviää yrityksen oma panos muutosturvaan.
  7.  Aluetoimijat toimittavat yhteisen toimenpidesuunnitelman valtioneuvostolle. Se käsittää lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset
    • uudelleentyöllistymisen tukemiseksi
    • uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi
    • yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja kasvun tukemiseksi
    • muita tilannetta korjaavia toimia eri hallinnonaloilla (kuten infraa, hyvinvointia ja koulutusta)  sekä
    • ehdotuksen valtion rahoitukseksi.
  8. Toimenpidesuunnitelma käsitellään asianomaisissa ministeriöissä. Valtioneuvostossa koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Rahoitus kootaan tapauskohtaisesti ja monikanavaisesti eri rahoituslähteistä. Rahoituksessa hyödynnetään ensisijaisesti alueille jo kohdennettua rahoitusta. Ministeriöt voivat kohdentaa mahdollista lisärahoitusta lisäbudjettien kautta. Toimenpiteiden käytännön valmistelu ja toteutus kestävät kaikkiaan usein vuosia.
  9. Toimenpiteiden toteutumista seurataan alueellisesti ja kansallisesti.

Lue lisää

Lisätietoja: Tapani Kojonsaari ja Hanna-Maria Urjankangas