Kysymyksiä ja vastauksia TE-palvelut 2024 -uudistuksesta

Hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2021 jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Palvelut siirtyvät vuoden 2024 aikana. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus.

Palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.

Olennainen osa uudistusta on luoda kunnille rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita palveluja.

Työnhakijan näkökulmasta palvelujen asiakaslähtöisyys paranee, kun palvelut tuotetaan kuntien lähipalveluina. Kunnat voivat kehittää palveluja omien kuntalaistensa ja alueelle sijoittuvien työnantajien tarpeista käsin, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus.

Laajasta, koko maan näkökulmasta tarkasteltuna uudistuksessa keskeistä on siirron yhteydessä luotava kannustava rahoitusmalli.  Malli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan yhteensä 7 000–10 000 lisätyöllistä.

TE-palvelujen siirron valmistelun rinnalla hallitus valmistelee useita muita työnhakijoiden palveluja parantavia ja työllisyyttä edistäviä uudistuksia, kuten pohjoismaista työvoimapalvelumallia ja TE-palvelujen digitaalista uudistusta. Yhdessä nämä uudistukset vaikuttavat positiivisesti työllisyyskehitykseen.

Lue muista uudistuksista työ- ja elinkeinoministeriön ajankohtaisista hankkeista

TE-palvelujen siirtoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 aikana.

Uudistuksen ytimessä on niin sanottu kannustava rahoitusmalli.  Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy.

Jatkossa työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuttaisi kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Lisäksi kunnan rahoitusvastuu työttömyysturvasta alkaisi nykyistä aiemmin. Rahoitusvastuun aikaistaminen kannustaisi kuntia nykyistä enemmän kehittämään tehokkaita palveluja ja ohjaamaan asiakkaat heidän työllistymistä parhaiten edistäviin palveluihin. 

Uudistus ei ole suoraan verrattavissa siihen, miten työllisyyden kuntakokeiluja toteutetaan 118 kunnassa. Kuntakokeilujen toteutus ja TE-palvelu-uudistuksen myötä syntyvät pysyvät palvelurakenteet tulevat eroamaan paljonkin toisistaan, eikä siksi voida puhua kokeilujen vakinaistamisesta. Esimerkiksi kannustava rahoitusmalli on uusi asia, jota ei sovelleta parhaillaan käynnissä oleviin kuntakokeiluihin. Kuntakokeiluista saatavia oppeja ja hyviä palvelupolkuja tullaan kuitenkin hyödyntämään TE-palvelu-uudistuksessa.

Työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. 

Alun perin kuntakokeilujen oli määrä päättyä 30.6.2023. Kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille.

Lue lisää työllisyyden kuntakokeiluista

TE-palvelujen siirtoa valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden, TE-palvelujen, ELY-keskusten, KEHA-keskuksen, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Uudistusta ja hallituksen esityksen pohjatyötä tehdään kuudessa virkamiesvalmisteluryhmässä. Ryhmien vastuulla olevia valmistelussa ratkaistavia asioita:

1. Kuntien järjestämisvastuu: Miten taataan palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja kuntien mahdollisuus suoriutua tehtävistään?
2. Rahoitusmalli: Miten kuntia kannustetaan kehittämään toimintansa tehokkuutta ja vaikuttavuutta työllisyyden hoidossa?
3. Palvelut: Mitkä palvelut kuntalaisten tulee saada kunnasta ja mitkä palvelut keskitetään valtakunnallisesti?
4. Ohjaus, valtion tehtävät ja tiedolla johtaminen: Millaisilla tiedolla johtamisen ja rahoituksen keinoilla valtio jatkossa ohjaa kuntia?
5. Henkilöstö ja muutosjohtaminen: Miten henkilöstöä tuetaan uudistuksessa ja millaista muutosjohtamista se edellyttää?
6. Tietojärjestelmät ja kokonaisarkkitehtuuri: Mikä on tulevaisuuden ict-ratkaisu, joka palvelee sekä erilaisia kuntia että valtion keskitettyä tiedonhallintaa?

Kansliapäälliköistä koostuva ryhmä käsittelee virkamiesvalmistelussa syntyvät esitykset, jonka jälkeen ne viedään työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän linjattaviksi.

TE-palvelujen siirtoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä

Työllisyyden ministerityöryhmä linjasi 31.8.2021, että palvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tämä vastaa kokoluokaltaan nyt käynnissä olevien työllisyyden kuntakokeilujen vähimmäiskokoa. Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa. 

Jos kunta ei täytä yksin palvelujen järjestämisen kriteerejä, sen olisi muodostettava yhteistoiminta-alue toisen tai toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa. Yhteistoimintaan velvoitetut kunnat voisivat itse päättää yhteistoiminnan muodosta kuntalaissa säädetyn mukaisesti, eli perustavatko ne esimerkiksi kuntayhtymän tai sopivat vastuukuntamallista. Kunnat voisivat itse päättää myös alueesta, jolla yhteistoiminta toteutetaan, kuitenkin edellä esitetyt kriteerit huomioiden.

Kuntien yhteistoiminnan toteutumisen varmistamiseksi lainsäädäntöön liitettäisiin niin sanottu perälautasäännös. Siinä säädettäisiin määräajasta, johon mennessä kuntien tulisi päättää yhteistoiminnasta. Jos päätöstä ei olisi tehty, asiasta päättäisi valtioneuvosto.

Toisin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla, TE-palveluiden asiakaskunta tulee pääsääntöisesti työikäisen työvoiman, ei koko väestön piiristä. Tästä syystä työvoimapohja on katsottu kunnan väestöpohjaa paremmaksi kriteeriksi kuntien järjestämisvastuulle. 

Työvoima on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen virallinen määritelmä 15–74-vuotiaille henkilöille, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoima jakautuu työllisiin ja työttömiin. Tilastokeskus laskee ja arvioi kunkin kunnan ja alueen työvoiman määrän vuosittain. Tieto on aina noin vuoden vanhaa. 

Järjestämisvastuulliselta kunnalta tai yhteistoiminta-alueelta edellytetään siirtyvien TE-palveluiden riittävän suurta resursointia, jotta palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus kyetään turvaamaan. 

Kuntalain mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Järjestämisvastuulliselle taholle asetettavilla kriteereillä on nimenomaan tarkoitus varmistua siitä, että yhdenvertaisten palvelujen saatavuus voidaan varmistaa. Järjestämisvastuun siirron yhteydessä tapahtuu merkittävä rahoitusjärjestelmän muutos sekä henkilöstöresurssien siirto, mitkä viime sijassa varmistavat, että yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata.

Kaksikieliset kunnat tai yhteistoiminta-alueet velvoitetaan tiettyjen kriteerien täyttyessä sopimaan keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsin kielellä annettavien TE-palvelujen järjestämisestä. Näin turvataan työnhakijan kannalta olennaisten palveluiden saatavuus ruotsin kielellä.

Kannustavan rahoitusmallin ideana on, että kunnalla on rahoituskannustin edistää jokaisen kunnassa työttömänä olevan työllistymistä. Kannustin ei ota kantaa siihen, mihin kuntaan henkilö työllistyy. Työllistyminen toiseen kuntaan on henkilön asuinkunnalle yhtä kannustavaa kuin jos henkilö työllistyisi asuinkuntaansa. Kannustimet toimivat näin myös kuntien välillä ja osin myös rohkaisevat työssäkäyntialueiden laajenemiseen.

Kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin, myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Henkilöstön siirtymisessä kuntiin noudatetaan virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutusta koskevia periaatteita. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.