Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Työ- ja elinkeinoministeriö
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Yritykset
    • Yritysrahoitus
    • Työelämä
    • Energia
    • Kilpailu ja kuluttajat
    • Alueet
    • Työvoiman maahanmuutto ja kotoutuminen
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
  • fi
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Päättyneitä hankkeita
  • TE-palvelut 2024 -uudistus
  • Usein kysyttyjä kysymyksiä TE-palvelut 2024 -uudistuksesta

TE-palvelut 2024 -uudistus

  • Usein kysyttyjä kysymyksiä TE-palvelut 2024 -uudistuksesta
    • Usein kysyttyjä kysymyksiä kuntien järjestämisvastuusta
    • Usein kysyttyjä kysymyksiä tietojärjestelmistä
    • Usein kysyttyä henkilöstöasioista
    • Usein kysyttyjä kysymyksiä nuorten yhteispalvelusta
  • TE-palvelut 2024 -uudistuksen tilaisuuksia
  • Kuntien rahoituslaskelmat
  • Kuntien tietopaketit
  • Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri

Kysymyksiä ja vastauksia TE-palvelut 2024 -uudistuksesta

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia:

  • Kysymyksiä ja vastauksia työllisyysalueista
  • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien järjestämisvastuusta
  • Kysymyksiä ja vastauksia tietojärjestelmistä ja kokonaisarkkitehtuurista
  • Kysymyksiä ja vastauksia henkilöstöasioista
  • Kysymyksiä ja vastauksia nuorten yhteispalvelusta
  • Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2021 jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus.

  • Palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan kou-lutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja pai-kallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.

    Olennainen osa uudistusta on kunnille luotava rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita palveluja.

  • Työnhakijan näkökulmasta palvelujen asiakaslähtöisyys paranee, kun palvelut tuotetaan kuntien lähipalveluina. Kunnat voivat kehittää palveluja omien kuntalaistensa ja alueelle sijoittuvien työn-antajien tarpeista käsin, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksessa huo-mioidaan myös alueellinen liikkuvuus.

    Laajasta, koko maan näkökulmasta tarkasteltuna uudistuksessa keskeistä on siirron yhteydessä luotava kannustava rahoitusmalli.  Malli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan yhteensä 7 000–10 000 lisätyöllistä.

  • Järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. 

  • Uudistuksen ytimessä on niin sanottu kannustava rahoitusmalli.  Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy.

    Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskee jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu määräytyy työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuta kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain.

    Työttömyysturvan rahoitusvastuun siirto toteutetaan kunta–valtio-suhteessa kustannusneutraalisti.

  • Uudistus ei ole suoraan verrattavissa siihen, miten työllisyyden kuntakokeiluja toteutetaan 118 kunnassa. Kuntakokeilujen toteutus ja TE-palvelu-uudistuksen myötä syntyvät pysyvät palvelurakenteet tulevat eroamaan paljonkin toisistaan, eikä siksi voida puhua kokeilujen vakinaistamisesta. Esimerkiksi kannustava rahoitusmalli on uusi asia, jota ei sovelleta parhaillaan käynnissä oleviin kuntakokeiluihin. Kuntakokeiluista saatavia oppeja ja hyviä palvelupolkuja tullaan kuitenkin hyödyntämään TE-palvelu-uudistuksessa.

    Työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. 

    Alun perin kuntakokeilujen oli määrä päättyä 30.6.2023. Kuntakokeilulle säädettiin jatko siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille.

    Lue lisää työllisyyden kuntakokeiluista

  • Kuntakokeilulla ei ollut enää tarkoitus vaikuttaa hyvinvointialueratkaisuun. Käytännössä kuntakokeilut mahdollistavat sen, että palvelujen yhdyspintoja päästään rakentamaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse sote-palveluja työllistymisensä edistämiseksi.

  • TE-palvelujen siirtoa on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, kuntien, TE-palvelujen, ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. 

    Uudistusta ja hallituksen esityksen pohjatyötä tehtiin kuudessa virkamiesvalmisteluryhmässä. Ryhmissä valmisteltiin seuraavia asioita:

    Kuntien järjestämisvastuu: Miten taataan palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja kuntien mah-dollisuus suoriutua tehtävistään?

    Rahoitusmalli: Miten kuntia kannustetaan kehittämään toimintansa tehokkuutta ja vaikuttavuutta työllisyyden hoidossa?

    Palvelut: Mitkä palvelut kuntalaisten tulee saada kunnasta ja mitkä palvelut keskitetään valtakun-nallisesti?

    Ohjaus, valtion tehtävät ja tiedolla johtaminen: Millaisilla tiedolla johtamisen ja rahoituksen kei-noilla valtio jatkossa ohjaa kuntia?

    Henkilöstö ja muutosjohtaminen: Miten henkilöstöä tuetaan uudistuksessa ja millaista muutosjoh-tamista se edellyttää?

    Tietojärjestelmät ja kokonaisarkkitehtuuri: Mikä on tulevaisuuden ict-ratkaisu, joka palvelee sekä erilaisia kuntia että valtion keskitettyä tiedonhallintaa?

    Virkamiesvalmisteluryhmiä sparrasivat noin 400 sidosryhmien asiantuntijaa. Työvoimapolitiikan palvelurakenne -alatyöryhmä on käsitellyt virkamiesvalmistelussa syntyvät esitykset, minkä jälkeen ne on viety kansliapäälliköistä koostuvalle ryhmälle. Ryhmä on valmistellut esitykset, joiden pohjalta työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on tehnyt linjauksia jatkovalmistelua varten.

    TE-palvelujen siirtoa koskeva hallituksen esitys saatettiin eduskunnan käsittelyyn 6.10.2022.

    Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä

    TE-palvelujen siirtoa ja hallituksen esitystä valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden, kuntien, TE-palvelujen, ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. 

  • Työvoimapalvelut siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tämä vastaa kokoluokaltaan nyt käynnissä olevien työllisyyden kuntakokeilujen vähimmäiskokoa. Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhaki-joiden saatavilla kaikkialla Suomessa. 

    Jos kunta ei täytä yksin palvelujen järjestämisen kriteerejä, sen on muodostettava yhteistoiminta-alue toisen tai toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueiden tulee olla työmarkkinoiden ja työs-säkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa. Yhteistoimintaan velvoitetut kunnat voisivat itse päättää yhteistoiminnan muodosta kuntalaissa säädetyn mukaisesti, eli perustavatko ne esimerkiksi kun-tayhtymän tai sopivat vastuukuntamallista. Kunnat voivat itse päättää myös alueesta, jolla yhteis-toiminta toteutetaan, kuitenkin edellä esitetyt kriteerit huomioiden.

    Kuntien yhteistoiminnan toteutumisen varmistamiseksi lainsäädäntöön on liitetty niin sanottu pe-rälautasäännös. Siinä säädetään määräajasta, johon mennessä kuntien tulee päättää yhteistoimin-nasta. Jos päätöstä ei ole tehty, asiasta päättää valtioneuvosto.

    Järjestämisvastuuseen voidaan hakea poikkeuslupaa saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi sekä muutamien palvelujen järjestämiseen, niiden tarpeeseen sekä kustannuksiin liittyvien erityisten tekijöiden perusteella. Kaikkia poikkeuslupia koskee vaatimus siitä, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi, ja ettei palvelutaso heikkene poikkeuksen seurauksena. Kunnan tai työllisyysalueen tulee hakea poikkeuslupaa valtioneuvos-tolta ja liittää hakemukseen suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä.

  • Toisin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla, TE-palveluiden asiakaskunta tulee pääsääntöisesti työikäisen työvoiman, ei koko väestön piiristä. Tästä syystä työvoimapohja on katsottu kunnan väestöpohjaa paremmaksi kriteeriksi kuntien järjestämisvastuulle. 

    Työvoima on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen virallinen määritelmä 15–74-vuotiaille henkilöille, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoima jakautuu työllisiin ja työttömiin. Tilastokeskus laskee ja arvioi kunkin kunnan ja alueen työvoiman määrän vuosittain. Tieto on aina noin vuoden vanhaa. 

  • Valtioneuvosto voi myöntää poikkeusluvan kuntien muodostamalle työllisyysalueelle, jonka työvoiman määrä alittaa 20 000 henkilöä. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

    1) työvoimapalvelujen järjestämisen edellyttämän toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole muutoin tarkoituksenmukaista,
    2) poikkeuslupa on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi,
    3) poikkeuslupa on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi,
    4) 20 000 henkilön työvoimapohjan omaavan työllisyysalueen muodostaminen edellyttäisi useamman Tilastokeskuksen tilastollisen luokitukseen perustuvan työssäkäyntialueen yhdistämistä, tai 
    5) poikkeusluvan myöntäminen on alueelliset, palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut, palvelujen tarve, palvelujen kustannukset sekä muut palvelujen järjestämiseen liittyvät tekijät huomioon ottaen muusta erityisestä syystä perusteltua.

    Lisäksi poikkeusluvan myöntäminen edellyttää aina, että työvoimapalveluiden järjestämiseen on osoitettu riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit eikä alueen tai muun työllisyysalueen palvelutaso merkittävästi heikkene poikkeuksen seurauksena.
     

  • Uudistuksen yksi lähtökohta on se, että kunnallisella tasolla paikallisiin työmarkkinoihin ja kunnassa tai alueella toimiviin työnantajiin liittyvät kysymykset pystytään tunnistamaan nopeammin. Kunnilla täytyy siis olla jo lähtökohtaisesti näkemys siitä, millaisia kohtaanto-ongelmia tai alueelliseen liikkuvuuteen liittyviä haasteita alueella on. 

    Valtio tukee kuntia tehtävässään tarjoamalla kaikille kunnille ja alueille yhteiset työkalut ja raportointiratkaisut, joiden kautta sekä oman alueen että lähialueiden tai muiden keskeisten verrokkikohtien tilanteen seuranta helpottuu. KEHA-keskus vastaa jatkossa koko palvelujärjestelmän ja yksittäisten alueiden kansallisesta arvioinnista ja seurannasta. KEHA tuottaa tehtävänsä puitteissa vuosittaisia asiantuntija-arvioita mm. alueellisen liikkuvuuden tilanteesta. Sekä kunnat että TEM pystyvät hyödyntämään näistä. Lisäksi kunnat pystyvät normaalisti hyödyntämään esim. ELY-keskusten tuottamia tilannekatsauksia alueellisista työmarkkinoista sekä työvoiman kysynnästä.
     

  • Järjestämisvastuulliselta kunnalta tai yhteistoiminta-alueelta edellytetään siirtyvien TE-palveluiden riittävän suurta resursointia, jotta palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus kyetään turvaamaan. 

    Kuntalain mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

    Järjestämisvastuulliselle taholle asetettavilla kriteereillä on nimenomaan tarkoitus varmistua siitä, että yhdenvertaisten palvelujen saatavuus voidaan varmistaa. Järjestämisvastuun siirron yhteydessä tapahtuu merkittävä rahoitusjärjestelmän muutos sekä henkilöstöresurssien siirto, mitkä viime sijassa varmistavat, että yhdenvertaiset palvelut voidaan turvata.

    Kaksikieliset kunnat tai yhteistoiminta-alueet velvoitetaan tiettyjen kriteerien täyttyessä sopimaan keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsin kielellä annettavien TE-palvelujen järjestämisestä. Näin turvataan työnhakijan kannalta olennaisten palveluiden saatavuus ruotsin kielellä.

  • Kannustavan rahoitusmallin ideana on, että kunnalla on rahoituskannustin edistää jokaisen kunnassa työttömänä olevan työllistymistä. Kannustin ei ota kantaa siihen, mihin kuntaan henkilö työllistyy. Työllistyminen toiseen kuntaan on henkilön asuinkunnalle yhtä kannustavaa kuin jos henkilö työllistyisi asuinkuntaansa. Kannustimet toimivat näin myös kuntien välillä ja osin myös rohkaisevat työssäkäyntialueiden laajenemiseen.

  • Kunnat vastaavat yhteistyörakenteiden luomisesta itsenäisesti. Lisäksi valtion ja kuntien välistä yhteistyötä toteutetaan ELY-keskusten johtamissa alueellisissa yhteistyö- ja seurantakeskusteluissa. Nämä toteutetaan kerran vuodessa. Keskusteluiden yksi tarkoitus on tuoda esiin mm. hyviä käytäntöjä ja haasteita joita alueelliseen liikkuvuuteen on liittynyt.

  • Kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin, myös TE-toimistojen henkilöstö siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Henkilöstön siirtymisessä kuntiin noudatetaan virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutusta koskevia periaatteita. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä.

  • TE-palveluita koskevassa uudistuksessa kunnille siirretään pääosa nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtio vastaa työllisyydenhoidon palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla. Valtiolla on kokonaisvastuun lisäksi ylialueellinen ja valtakunnallinen koordinoiva rooli palvelukokonaisuuksissa, joilla edistetään kansallisesti merkittäviä työllisyystoimenpiteitä yhdessä kuntien kanssa. Tällaisia palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi positiiviset ja negatiiviset rakennemuutostilanteet sekä kansainväliset rekrytoinnit.

    ELY-keskusten hankintatehtävät seuraavat lähtökohtaisesti palveluratkaisua. Näin ollen muutokset kohdistuvat erityisesti ELY-keskusten elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueilla (E-vastuualue) oleviin TEM:n hallinnonalan tehtäviin. Uudistuksessa valtion rooli, prosessit ja yhdyspinnat työllisyydenhoidon tehtävissä edellyttävät uudelleenorganisointia. Samalla määritellään, millainen on jatkossa valtion rooli aluekehittämisessä. ELY-keskukset jatkavat valtion aluehallinnon viranomaisina, jotka vastaavat tehtävissään elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun muuttuviin tarpeisiin.

  • Uudistuksen myötä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) roolia vahvistetaan valtakunnallisen työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän ohjauksen toimeenpanossa. KEHA-keskuksen tehtäviä on organisoitu siten, että se pystyy tukemaan järjestä-misvastuun siirron toimeenpanoa vuosina 2023 ja 2024.

  • Kunnille siirretään pääosa nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtio vastaa työllisyydenhoidon palvelujär-jestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla. Valtiolla on kokonaisvastuun lisäksi ylialu-eellinen ja valtakunnallinen koordinoiva rooli palvelukokonaisuuksissa, joilla edistetään kansalli-sesti merkittäviä työllisyystoimenpiteitä yhdessä kuntien kanssa. Tällaisia palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi positiiviset ja negatiiviset rakennemuutostilanteet sekä kansainväliset rekrytoinnit.

    Uudistuksessa työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät ovat valtion tehtäviä. 

    TE-palveluihin liittyvät maksatustehtävät siirtyvät kuntien vastuulle. TE-asiakaspalvelukeskuksen neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävät siirtyvät kuntiin siltä osin, kun palvelut siirtyvät kuntien teh-täväksi.

  • Työntekijän oleskelulupahakemus (TTOL) käsitellään toistaiseksi kaksivaiheisessa prosessissa, jossa TE-toimisto tekee kokonaisharkintaan perustuvan osapäätöksen ja Maahanmuuttovirasto muun lupaharkinnan jälkeen lopullisen päätöksen asiassa. Osapäätös koskee työvoiman saatavuutta (saatavuusharkinta) ja työsuhteen ehtojen arvioimista sekä työnantajan edellytysten selvittämistä.

    TE-palvelut 2024 –uudistuksen myötä työntekijän oleskelulupaan liittyvän osapäätöksen tekemi-nen siirtyy TE-toimistoista Maahanmuuttovirastoon. Näin ollen Maahanmuuttovirasto vastaa 1.1.2025 lähtien kokonaisuudessaan työlupiin liittyvistä tehtävistä.  

  • Valtio vastaa työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän valtakunnan tason toimivuudesta. Valtio vastaa palvelujärjestelmän ohjauksesta ja yhteistyössä kuntien kanssa kokonaisuuden toimivuu-den arvioinnista. 


    Valtioneuvosto tulee linjaamaan hallituskausittain työllisyydenhoidon tavoitteista, jotka ovat oh-jauksen ja vuoropuhelun perustana. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustetaan neuvotte-lukunta, jonka valtioneuvosto asettaa nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä olisi työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä työllisyydenhoidon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina ministeriöt ja kunnat.

    Jos kunta tai yhteistoiminta-alue ei kykene järjestämään laissa tai valtioneuvoston linjauksessa tarkoitettuja palveluja, ministeriö voisi päättää järjestämisvastuun toteutumista koskevan arvioin-timenettelyn aloittamisesta. Arviointimenettelyn aikana kunta tai yhteistoiminta-alue laatisi yh-dessä valtion kanssa toimintasuunnitelman riittävien palvelujen turvaamiseksi alueellaan. Arvioin-timenettelyn aloittamisen edellytyksistä ja prosessista säädettäisiin erikseen. 

    Hajautettu palvelujärjestelmä edellyttää asiakkaiden palvelut kokoavaa ”yhtä luukkua” ja toimivaa asiakastietojärjestelmien kokonaisuutta. Valtakunnallisesti on myös tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteistä tietovarantoa, joka samalla mahdollistaa tiedolla johtamisen ja ohjauksen. Kunnille tulee käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään, jotta asiakastietojen kirjauskäytännöt pysyvät yhtenäisinä, asiakastietojen käsittelyyn liittyviä tietoturva- ja -suojariskejä voidaan vähentää, vältetään hankintalainsäädännöstä aiheutuvat haasteet sekä hillitään tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia ja siten muutoksen taloudellisia vaikutuksia.

    Työmarkkinatori säilyy työnhakijoiden ja työnantajien valtakunnallisena palvelualustana myös palveluiden siirryttyä kunnille.

  • TE-palvelut 2024 -uudistuksessa kunnille siirtyvistä työllisyyspalveluista muodostuu kunnille uusi valtionosuustehtävä, joka rahoitetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta. Uusiin valtionosuustehtäviin myönnetään koko maan tasolla täysimääräinen eli 100-prosenttinen valtionosuusrahoitus. 

    Kunnille siirtyvien TE-palveluiden rahoitus viedään valtionosuusjärjestelmään käyttäen yhdistel-mäkriteeriä: 

    • 50 prosenttia rahoituksesta kohdennetaan työikäisen väestön perusteella ja 
    • 50 prosenttia kohdennetaan laajan työttömyyden käsitteen mukaisen työttömien määrän pe-rusteella. 

    Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien ja palveluissa olevien yhteismäärää, jolloin myös palveluissa olevat tulevat huomioiduksi valtionosuuksien jakoperusteissa. Yhdistelmäkriteerillä pyritään kohdentamaan rahoitusta kunnille palvelutarpeen mukaan niin, että kannustavan rahoi-tusmallin vaikutukset eivät heikkene merkittävästi.

    Laskennalliseen valtionosuusrahoitukseen siirrytään vaiheittain kahden vuoden aikana, jotta kun-tiin kohdistuvat muutokset pysyvät maltillisina.

    Tästä perusratkaisusta poiketen muiden kuin pakolaisten osalta kotoutumiskoulutuksen rahoitus kohdennetaan kunnille vieraskielisen väestön määrän perusteella valtionosuusjärjestelmän kautta. Pakolaisten osalta kotoutumiskoulutus rahoitetaan jatkossakin valtion laskennallisena korvaukse-na. Korvaus maksetaan suoraan sille kunnalle, johon pakolainen muuttaa.

  • Kunnat saavat jatkossa valtionosuutta niiden vastuulle siirtyviin TE-palveluihin. Valtionosuus on kunnille yleiskatteista tuloa, jonka käytöstä kunnat päättävät itse ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset palveluiden järjestämisestä. 

    Kannustava rahoitusmalli ohjaa kuntia edistämään työllisyyttä kustannustehokkaiden palveluiden kautta. Kannustavuuteen kuuluu ajatus siitä, että kunnalle voisi jäädä laskennallisesti työllisyyden hoitoon jyvitetystä valtionosuudesta rahaa käytettäväksi johonkin muuhun, jos palvelut on järjestetty tehokkaasti ja vaikuttavasti.

  • Hyvinvointialueella on vastuu työttömien sosiaali- ja terveyspalveluista ja palveluiden yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Siltä osin, kun säädetään viranomaisille yhteistyövelvoitteita, hyvinvointialue osallistuu omien tehtäviensä osalta.

    Kuka tahansa voi ilmoittautua työnhakijaksi ja saada työllistymistä tukevia palveluja. Työhön osallistuminen voi olla myös osa-aikaista ja työtehtäviä voidaan mukauttaa asiakkaan työkyvyn mukaan.

    Tutustu myös sote-uudistuksen yhdyspintoja koskevaan kysymys-vastaus -palstaan, jonka löydät soteuudistus.fi –sivustolta. 

  • Työllistymistä edistävää monialaista palvelua koskevaa sääntelyä (TYP-laki) uudistetaan osana TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtoa koskevaa lainsäädäntöä. Lain päivittämisellä varmistetaan, että tulevat työllisyydenhoidon toimijat, kuten kunta, hyvinvointialue ja Kela, pystyvät tekemään yhteistyötä niiden asiakkaiden osalta, jotka tarvitsevat monialaista tukea työllistymisessä. Käytännön toiminnan yhdyspinnat rakennetaan kuitenkin alueilla. Laki antaa raamit ja toimivallan, mutta kunnat ja hyvinvointialueet voivat itse päättää toimeenpanosta parhaalla mahdollisella tavalla.

    Lisää tietoa TYP-toimintamalliin kohdistuvista lainsäädännöllisistä uudistuksista löydät toimintamallin usein kysyttyjä kysymyksiä -palstalta.

  • TYP ei ole organisaatio vaan verkostomuotoinen toimintamalli, josta säädetään työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (TYP-laki). Myös jatkossa TYP-toiminnan kaltainen verkostomainen toimintamalli on mahdollinen. 

    Nykyisen TYP-lain keskeisenä ideana on tarjota tietylle asiakasryhmälle palveluja yhteensovitettuna kokonaisuutena. Palvelujen ja asiakkaan palvelutarpeen yhteensovittaminen on olennaista jatkossakin.

    Tarkoituksena on säätää lailla vain raamit. Kunnat, Kela ja hyvinvointialueet neuvottelisivat kyseessä olevalla alueella verkoston kokoonpanosta ja toiminnasta. Verkoston maantieteellinen alue kiinnittyy nykyisin TE-toimiston toiminta-alueeseen. Jatkossa se mitä todennäköisimmin olisi työllisyydenhoidon alue. 

    Lisää tietoa aiheesta löydät TYP-toimintamallin usein kysyttyjä kysymyksiä -palstalta.

  • Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on luoda selkeät raamit organisaatioiden työnjaolle – kuitenkin niin, että alueille jää mahdollisuuksia sopia toimeenpanosta ja ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Työnjaon selkeyttämisen avaimet ovat siten alueilla, lainsäädäntö tarjoaa selkänojan.

  • Työvoimapalveluiden järjestäminen muodostaa kunnille uuden tehtävän, johon kunnat saavat rahoituksen yleiskatteellisena valtionosuutena. Palkkatukeen käytetyt määrärahat siirtyvät kuntien valtionosuuteen. Kunnat päättävät, kuinka paljon ne kohdentavat määrärahaa työvoimapalveluiden järjestämiseen ja mikä osuus varoista kohdennetaan palkkatukeen.

  • Kuntien välttämättömiä muutoskustannuksia korvataan. Kunnat saavat korvauksia, kun kaikki tu-levat työllisyysalueet ovat tiedossa. 

  • ESR-rahoituksen käyttö on mahdollista mikäli TE-palvelut 2024 –valmistelua koskevat tehtävät on sisällytetty osaksi rahoittajan hyväksymää ESR:n projektisuunnitelmaa ja -päätöstä.

  • Nimestä ei ole säädetty laissa.

  • Kuntien työllisyysalueiden valmistelu kuuluu kunnille. TEMin asettamat valtakunnalliset valmisteluryhmät tukevat kuntien valmistelua, kuten myös Kuntaliitto, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Valtiolla ei ole varsinaista ohjausroolia kuntien valmistelussa. 

  • TE-toimistojen nykyisin tarjoamat työnantaja- ja yrityspalvelut siirtyvät kuntien työvoimaviranomaisten järjestämisvastuulle. Näihin palveluihin kuuluvat esim. työnvälitys sekä palkkatuen ja starttirahan myöntäminen.

  • Kuntien työvoimaviranomaiset voivat järjestää työvoimakoulutuksena ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävää koulutusta, yrittäjävalmiuksia lisäävää koulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Ammatilliseen tutkintoon tai sen osaan johtavaa työvoimakoulutusta järjestetään jatkossakin ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain mukaisesti OKM:n hallinnonalan järjestämänä. 

    Työvoimakoulutusten opiskelijavalinnasta vastaavat kuntien työvoimaviranomaiset. Työvoimaviranomainen ei saa rajoittaa henkilöasiakkaan mahdollisuutta osallistua työvoimakoulutukseen tämän kotikunnan tai asuin- tai oleskelupaikkakunnan perusteella, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
     

  • Työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin ei sisälly säännöksiä työvoimapoliittisesta avustuksesta.

Sivun alkuun

Oikopolut

  • Yhteystiedot ja asiointi
  • Henkilöhaku
  • Organisaatio
  • Viestintä
  • Tilaa tiedotteita ja kolumneja

Sivusto

Tietoa sivustosta

Muuta evästeasetuksia

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Palaute

Yhteystiedot

PL 32, 00023
VALTIONEUVOSTO

Vaihde 0295 16001

            Työ- ja elinkeinoministeriö
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Yritykset
      • Elinkeinopolitiikka
        • Yrittäjyyspolitiikka
        • Yrittäjyyden neuvottelukunta
        • EU:n teollisuuspolitiikka
      • Innovaatiopolitiikka
        • Ekosysteemit
          • Business Finlandin ekosysteemirahoitus
          • Innovatiiviset kaupungit ja yhteisöt
        • Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus
          • Tutkimuksen ja osaamisen hyödyntäminen
        • Innovatiiviset julkiset hankinnat
          • Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO
        • Innovaatiomyönteinen sääntely
          • Mitä innovaatiomyönteinen sääntely on?
          • Innovaatiomyönteinen sääntely EU:ssa ja kansainvälisesti
        • Kasvuportfolio
        • Teollisoikeudet
          • Patentti
          • Tavaramerkki
          • Työsuhdekeksintö­lautakunta
          • Mallioikeus
        • EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
          • Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
          • Miten Suomen EDIH:it syntyivät
        • Kansainvälinen innovaatioyhteistyö
      • Painopistealueet
        • Matkailu
          • Matkailun talousvaikutukset
          • Matkailun työllisyys
          • Hallituksen matkailualoitteet
            • Aiempien hallitusten matkailualoitteet
          • Suomen matkailustrategia
          • Matkailun toimijat
          • Julkista tukea matkailun kehittämiseen
          • Kotimaanmatkailu
          • Matkailufoorumi
        • Avaruuspolitiikka
          • Avaruusasiain neuvottelukunta
            • Avaruusasiain neuvottelukunnan sihteeristö
          • Kansallinen avaruusstrategia
            • Avaruusstrategian uudistaminen
          • Kansainvälinen avaruusyhteistyö
          • Kansallinen avaruuslainsäädäntö
          • Lupa avaruustoimintaan
          • Avaruusesineiden rekisteri
          • Avaruustoiminnan valvonta
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
        • Yritysten liiketoiminnan digitalisaatio
          • Datatalouden kasvuohjelma
            • Datatalouden kasvuohjelman pilotit
          • Tekoälyasetus
          • Euroopan tekoälyneuvosto ja sen alatyöryhmät
        • Luova talous
          • Luovan talouden tiekartta
          • Muotoilu
        • Mineraalipolitiikka
          • Mineraalistrategia
          • Mineraaliala
            • Mineraalien turvallisuuskumppanuus MPS
            • EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus CRMA
          • Mineraalialan linkkejä ja julkaisuja
          • Kysymyksiä ja vastauksia kaivostoiminnasta
          • Kaivoslain uudistaminen
            • Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
            • Keskustelutilaisuudet
        • Biotalous
        • Arktinen politiikka
          • Jäänmurtaja-aloite ICE Pact
          • Suomen arktinen strategia
          • Arktinen talousdialogi
          • Arktinen kaivostoiminta: Grönlanti
          • Arktinen kalatalous: Islanti
      • Yrityksen toiminnan sääntely
        • Elinkeinon harjoittamisen oikeus Suomessa
        • Kirjanpito
          • Kirjanpitolautakunta
        • Tilintarkastus
        • Kaupparekisteri
        • Teollisoikeudet
        • Tekninen turvallisuus
          • Markkinavalvonta
          • Markkinavalvontaohjelmat
          • Markkinavalvontatoimien tehokkuuden arviointi
          • Lelujen turvallisuus
          • Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden toteamisesta ja ilmoitetuista laitoksista
          • Markkinavalvonta- ja vaatimustenmukaisuusasetus
        • Perintätoiminta
        • Kiinteistönvälitys ja vuokrahuoneiston välitys
        • Majoitus- ja ravitsemistoiminta
        • Matkapalveluyhdistelmät
      • Yritysten kansainvälis­tyminen
        • Ulkomaalaiset yritysostot
          • Kysymyksiä ja vastauksia ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annetusta laista
          • Ulkomaalaisten yritysostojen päätökset
        • Ulkomaiset investoinnit
      • EU:n sisämarkkinat
        • Tuoteyhteyspiste
          • Tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla
          • Yleiset vaatimukset tuotteille Suomessa
          • Muut kansalliset tuotemääräykset
          • Tuotteita koskeva sääntely EU-tasolla
          • Tuotteiden vastavuoroinen tunnustaminen EU:ssa
        • Palveluyritysten keskitetty asiointipiste
        • Viranomaisten hallinnollinen yhteistyö sisämarkkinoilla
        • Viranomaisten ilmoitusvelvoitteet
        • Kaupanesteet
          • SOLVIT
          • Sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvonnan työryhmä SMET
        • Verkkoalustoja koskeva EU-sääntely
          • Verkkoalustojen ja yritysten välinen suhde
          • Digimarkkinasäädös
        • Sisämarkkinoiden hätätila-asetus
      • Yrityspalvelut
        • Yritys-Suomi
        • Eurooppalainen yrittäjyyden edistämispalkinto
      • Yhteiskuntavastuu
        • Yritykset ja ihmisoikeudet
        • Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
        • OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
          • Kysymyksiä ja vastauksia OECD:n kansallisesta yhteyselimestä
          • Suomen kansallisen yhteyselimen käsittelemät valitukset
        • Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
        • Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
        • Vastuullisuusraportointi
        • Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
        • Korruption torjunta
        • Pakkotyön torjunta
        • Yritysten huolellisuusvelvoite
      • Toimialapalvelu
    • Yritysrahoitus
      • Lainat, takaukset ja takuut
        • Finnveran kotimaan rahoitus
        • Finnveran viennin rahoitus
        • Valtiontakuurahasto
      • Suomen Teollisuussijoitus
      • Euroopan strategisten investointien rahasto
      • Yritysten kehittämistuet
        • Toimintaympäristön kehittämisavustus
        • Yrityksen kehittämisavustus
      • Kansainvälistymisen tukeminen
      • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus
        • Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelma
      • Aluetuet
        • Kuljetustuki
      • Kansalliset yritystuen yleiset edellytykset
        • Yritystukineuvottelukunta
          • Lausunnot (YTN)
        • Yritystukiseminaarit
        • Yritystukien tutkimusjaosto
        • Yritystukien tietopalvelu
    • Työelämä
      • Työlainsäädäntö
        • Työsopimus ja työsuhde
          • Työsopimuksen tekeminen
            • Lomauttaminen ja työsuhteen päättäminen
            • Maanpuolustusvelvollisen työsuhdeturva
          • Kysymyksiä ja vastauksia työsopimuslain muutoksista
          • Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukieltosopimuksista
          • Perhevapaat
            • Raskausvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa
          • Nuoret työntekijät
            • Nuorille sopivat kevyet työt
            • Nuorilta kielletyt ja nuorille vaaralliset työt
          • Lähetetyt työntekijät
            • Ilmoitusvelvollisuus
          • Merityö
        • Työaika ja vuosiloma
          • Työaika
          • Vuosiloma
        • Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
          • Opintovapaa
          • Taloudellisesti tuettu ammatillisen osaamisen kehittäminen
        • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
          • Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä
        • Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
          • Yksityisyyden suoja työelämässä
        • Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
        • Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
        • Tilaajavastuu
        • Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
        • Kansainvälinen työjärjestö ILO
          • ILO julkaisut ja raportit
          • ILOlle raportit ja lausunnot
          • ILOn sopimuksia ja suosituksia
          • ILOn sopimuksia aiheittain, I
          • ILOn sopimuksia aiheittain, II
          • ILOn suosituksia
      • Työelämän kehittäminen
        • Työolobarometri
        • Työelämän kehittämisstrategia
      • Työllisyys
        • Julkiset työvoimapalvelut
          • Henkilöasiakaspalvelut
          • Palvelut yrityksille ja yhteisöille
        • Työllisyysalueet
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä työllisyysalueista
        • Työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet
        • Työllisyyden edistämisen valtakunnallinen neuvottelukunta
        • Tuet ja korvaukset
          • Palkkatuki
          • Starttiraha
          • Työolosuhteiden järjestelytuki
          • Työttömyysturva
          • Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille
        • Työllistymisen monialainen edistäminen
        • Hankinnoilla työllistäminen
        • Yhteiskunnallinen yrittäjyys
        • Kansainvälinen yhteistyö työllisyys­asioissa
        • Siviilipalvelus
          • Tietoa siviilipalvelukseen hakeutuvalle
          • Yhteisö voi hakeutua siviilipalveluspaikaksi
      • Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
        • Työllisyyskatsaus
        • Kuntapohjaiset vuosikeskiarvot
        • Tilaston julkistamispäivät, kuvaus ja laatuseloste
      • Osaava työvoima
        • Jatkuva oppiminen
        • Työikäisten osaamisen tunnistaminen
          • Osaamisen tunnistamisen selvitykset ja kokeilut
        • Elinikäinen ohjaus
          • Elinikäisen ohjauksen valtakunnalliset kehittämishankkeet
    • Energia
      • Energia- ja ilmastostrategia
        • Aiemmat strategiat
          • Vuoden 2022 IE strategian selvitykset
          • Vuoden 2022 IE strategian tilaisuudet
        • EU:lle toimitettavat suunnitelmat ja raportit
        • Energia- ja ilmastopolitiikan skenaarioiden valmistelu
          • Laskelmat ja mallit
          • Skenaarioiden valmistelu
      • Päästökauppa
        • Päästökauppadirektiivi
        • Päästöoikeuksien huutokauppa
        • Tarkkailu ja todentaminen
        • Lentoliikenteen päästökauppa
        • Sähköistämistuki
        • Hiilirajamekanismi
      • Sähkömarkkinat
        • HE sähkön siirtohinnat
        • Lunastusasiat
        • Älyverkot
          • Perustietoja
        • Energiayhteisöt
        • Tietoa sähköpulasta
      • Lämpömarkkinat
        • Hukkalämpö
        • Selvitykset, lämpömarkkinat
      • Uusiutuva energia
        • EU lainsäädäntö
        • Biopolttoaineet
        • Uusiutuvan energian tuet
        • Lupamenettelyiden nopeuttaminen
        • Ohjeet ja seuranta
      • Energiatehokkuus
        • Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuuslaki
        • Energiatehokkuussopimukset ja -katselmukset
        • Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa
        • Tuotteiden energiatehokkuus
          • Tuotteiden ekologinen suunnittelu eli ecodesign
          • Tuotteiden energiamerkintä
          • Tuoteryhmäkohtaisten vaatimusten valmistelu
      • Energia- ja investointituet
        • Energiatuki
          • Hakeminen ja maksatus
          • Tuettavat hankkeet ja tuen enimmäismäärä
        • Uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haku
        • Aurinkosähkön hankehaku
        • EU:n nettonollateknologia-asetus
      • Ydinenergia
        • Ydinenergia-alan hallinto
          • Ydinenergialainsäädäntö
          • Ydinjätehuoltorahasto
          • Ydinvastuu
          • Lupamenettely
          • Kansainväliset sopimukset ja vientivalvonta
        • Ydinturvallisuus, turvajärjestelyt ja valvonta
          • Ydinturvallisuus
          • Turvajärjestelyt ja ydinmateriaalivalvonta
        • Ydinlaitokset ja ydinenergiahankkeet
          • Loviisan voimalaitos
            • Käyttölupa 2007-2030
            • YVA-ohjelma
            • YVA-selostus
          • Olkiluodon voimalaitos
            • Olkiluoto 1 ja 2
              • Olkiluoto 1 ja 2 käyttölupa
              • Olkiluoto 1 ja 2 YVA-ohjelma
              • Olkiluoto 1 ja 2 YVA-selostus
            • Olkiluoto 3
              • Olkiluoto 3 käyttölupahakemus
            • Hyvin matala-aktiivisen jätteen YVA-menettely
          • Fennovoima
            • Ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA)
            • Periaatepäätösprosessi
            • Rakentamislupahakemus
          • Tutkimusreaktorin käytöstäpoisto
          • Terrafamen uraanin talteenotto
        • Ydinjätehuolto
          • Kansallinen ohjelma
          • Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke
            • Posivan käyttölupahakemus
            • Posiva rakentamislupa
            • Posiva periaatepäätös
            • Ympäristövaikutusten arviointi
          • Käytetty ydinpolttoaine
        • Ydinenergian kehityshankkeet
      • Energiahuollon varmuus
        • Turvetyöryhmä
      • Energiakolumnit
      • Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
        • EU-energiayhteistyö
        • Pohjoismainen energiayhteistyö
        • Kansainvälinen energiajärjestö IEA
        • Uusiutuvan ja puhtaan energian yhteistyö
        • Ydinenergian yhteistyö
        • Muita energia-alan yhteistyöfoorumeita
      • Energiateknologiat
        • Innovaatiorahasto
      • Vähähiilisyystiekartat
        • Vähähiilisyystiekarttojen päivittäminen 2024
        • Vähähiilisyystiekartat 2020
    • Kilpailu ja kuluttajat
      • Kilpailu
        • Kilpailupolitiikka
        • Kilpailulainsäädäntö
          • Keskeinen lainsäädäntö
          • Yrityskauppavalvonta ja kilpailuneutraliteetti
          • Seuraamukset
      • Julkiset hankinnat
        • Hankintojen ilmoittaminen ja kynnysarvot
          • EU- ja kansalliset kynnysarvot
        • Keskeiset toimijat
        • Neuvontaa ja ohjeita
        • Lainsäädäntö
          • Oikeuskäytäntö
          • Hankintadirektiivit
        • Hankintalain kokonaisuudistus
      • EU:n valtiontukisääntely
        • Ajankohtaista EU:n valtiontukisääntelystä
        • Menettelytavat ja koordinaatio
        • Valtiontukisäännöt
          • Valtiontuen käsite
          • Vähämerkityksinen tuki eli de minimis -tuki
          • Yleinen ryhmäpoikkeusasetus
          • Valtiontukien kasautumissääntö
          • Kansallinen lainsäädäntö
        • Kansalliset tukiohjelmat ja myönnetyt valtiontuet
        • Palveluvelvoitemenettely - SGEI
          • SGEI-sääntelyn käyttö Suomessa
      • Kuluttajat
        • Kuluttajaturvallisuus
          • Kuluttajaturvallisuuslaki
            • Kuluttajaturvallisuusvalvonta
          • Kuluttajaturvallisuusasiain neuvottelukunta
        • Koti- ja etämyynti
        • Matkapalveluyhdistelmäasiain neuvottelukunta
    • Alueet
      • Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
        • Alueiden kehittämisen painopisteet
        • Aluekehittämiskeskustelut
        • Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
        • Maaseutu- ja saaristopolitiikka
        • Tukialueet
        • Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
          • Aluekehittämisen selonteko
        • Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
        • Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
          • Alueelliset kehitysnäkymät
          • Aluekehittämisen suuntaviivat 2040
          • Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnin uutiskirje
        • Itäisen Suomen ohjelma
      • Kaupunkikehittäminen
        • Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä
          • Kaupunkipolitiikan keskustelut ja tietopohja
        • Temaattiset kumppanuudet
        • Ekosysteemisopimukset
        • Kaupunkikehittäminen EU:ssa
          • EU:n rahoitus- ja kehittämisvälineet kaupungeille
      • Rakennemuutos
        • Äkillinen rakennemuutos (ÄRM)
        • Positiivisen rakennemuutoksen edistäminen
      • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
        • EU:n koheesiopolitiikka
        • Kumppanuussopimus
        • EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastot
          • Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027
          • Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
        • Vähävaraisten avun rahasto FEAD 2014–2020
        • Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) -tavoite 2021–2027
        • EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC)
      • ELY-keskukset
        • ELY-keskusten ohjaus
        • Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
        • ELY-keskusten tulossopimukset
    • Työvoiman maahanmuutto ja kotoutuminen
      • Maahanmuuttajien kotoutuminen
        • Kotoutumispolitiikka
        • Lainsäädäntö ja ohjeistus
        • Kotoutumispalvelut
        • Kotoutumishallinto ja toimijat
        • Kotoutumisen seuranta
        • Kotoutumisen SIB-hanke
      • Kansainvälinen osaaminen ja työvoima
        • Työvoiman maahanmuuton hallinto
        • Työvoiman maahanmuuton lainsäädäntö
        • Työvoiman maahanmuuton palvelut
        • Osaajien maahanmuuton kehittäminen
        • Talent Boost
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet
    • Uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Tilaa aineistoja
    • Päätökset
    • Tapahtumat
    • Sosiaalinen media ja verkkolähetykset
    • Tarjous- ja lausuntopyynnöt
      • Lausuntopyynnöt
      • Tarjouspyynnöt
    • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Säädösvalmistelu
      • Lainsäädäntöhankkeet
      • Istuntokauden lainsäädäntösuunnitelma
      • Sääntelyn sujuvoittaminen
        • Sääntelyn sujuvoittaminen työ- ja elinkeinoministeriössä
          • Yksi yhdestä -periaate
        • Miten sääntelytaakkaa kevennetään
          • Vanhan hallinnollisen taakan selvitykset
        • Euroopan komission REFIT-ohjelma
      • Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi
        • Yrityspaneeli
      • Lainsäädännön työelämä- ja työllisyysvaikutukset
        • Työelämävaikutusten arviointi
        • Työllisyysvaikutusten arviointi
    • Ajankohtaisia hankkeita
      • Hallituksen työmarkkina­uudistukset
        • Työrauhan parantaminen työmarkkinoilla
        • Paikallisen sopimisen lisääminen
        • Sovittelujärjestelmän kehittäminen
        • Yhteistoimintalain muuttaminen
        • Suojelutyön turvaaminen
        • Irtisanomiskynnyksen madaltaminen
        • Määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen
      • Hallituksen työperäisen maahanmuuton toimet
        • Kolmen kuukauden työttömyyssääntö
        • Työntekijän oleskeluluvan tuloraja
      • Työttömyysturva­seuraamusten muuttaminen
      • Elinvoimakeskusten toimeenpanohanke
      • Yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilu
        • Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilusta
      • Kestävän kasvun ohjelma TEM:ssä
        • Kestävän kasvun ohjelman yritysrahoitushaut
          • Energiainvestointitukien ensimmäinen haku
          • Energiainvestointitukien toinen haku
          • Energiainvestointitukien kolmas haku
          • Energiainvestointitukien neljäs haku
          • Energiainvestointitukien viides haku
          • Kysymyksiä ja vastauksia RRF-energiainvestointituesta
          • Rahoitetut energiainvestointituki­hankkeet
        • Kestävän kasvun ohjelman muut rahoituskohteet
      • Luvat ja valvonta -hanke
        • Seminaarit ja tilaisuudet
        • Raportit ja selvitykset
        • Tutustu palvelukerrokseen
    • Päättyneitä hankkeita
      • TE-palvelut 2024 -uudistus
        • Usein kysyttyjä kysymyksiä TE-palvelut 2024 -uudistuksesta
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä kuntien järjestämisvastuusta
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä tietojärjestelmistä
          • Usein kysyttyä henkilöstöasioista
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä nuorten yhteispalvelusta
        • TE-palvelut 2024 -uudistuksen tilaisuuksia
        • Kuntien rahoituslaskelmat
        • Kuntien tietopaketit
        • Työvoimapalveluiden viitearkkitehtuuri
      • Kotoutumislain uudistus
      • Työllisyyden kuntakokeilut
        • Kuntakokeilualueet
        • Tilastoseuranta ja arviointi
      • Marinin hallituksen työllisyystoimet
        • Työkyvyn ylläpitäminen ja osatyökykyiset
        • Työttömyysjaksojen lyhentäminen ja TE-palvelut
        • Osaavan työvoiman tarjonta ja kohtaanto
        • Yli 55-vuotiaiden työllisyyden nostaminen
        • Työvoimatiekartat
        • Budjettiriihet
        • Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä
          • Yhteenveto alatyöryhmien esityksistä
      • Kaupan alan tulevaisuusselonteko
      • Työkykyohjelma
        • Lisää työkykykoordinaattoreita TE-toimistoihin
        • TE-palvelupilotit
        • Työkanava Oy
          • Kysymyksiä ja vastauksia Työkanavasta
        • Työllistymisen vauhdittaminen julkisilla hankinnoilla
        • Osaamiskeskus yhteiskunnallisille yrityksille 
        • Osatyökykyisten työllistymisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
      • Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi
      • Yrittäjyysstrategia
      • Kansallinen TKI-tiekartta
      • Tekoäly 4.0 -ohjelma
        • Ohjelman toimintamalli
        • Tekoäly 4.0 -kolumnit
        • Yritysten digitalisaatio -videot
      • Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma
      • Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021-2023
      • Terveysalan kasvustrategia
      • Meriteollisuuden kehittämisohjelma
        • Meriteollisuuden tilaisuudet
  • Julkaisut
    • Julkaisuja aihealueittain
      • Työelämä-julkaisut
      • Yritykset-julkaisut
      • Energia-julkaisut
      • Kilpailu ja kuluttajat -julkaisut
      • Alueet-julkaisut
      • TEM analyysit
      • Työpoliittinen aikakauskirja
      • Työvoimabarometri
      • Työllisyyskatsaukset
      • Tilastotiedote-vuosijulkaisut
    • TEM julkaisuja 2011–2014
      • Julkaisut vuosi 2014
      • Julkaisut vuosi 2013
      • Julkaisut vuosi 2012
      • Julkaisut vuosi 2011
    • TEM raportteja 2013–2014
      • Raportit vuosi 2014
      • Raportit vuosi 2013
    • Esitteet ja oppaat
      • Tervetuloa Suomeen
      • Työskentely Suomessa
      • Työlainsäädäntöesitteet
  • Ministeriö
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Työministeri
        • Elinkeinoministeri
        • Ympäristö- ja ilmastoministeri
        • Sisäministeri
        • Kunta- ja alueministeri
      • Virkamiesjohto
        • Johtoryhmät
      • Osastot ja yksiköt
      • Hallinnonalan virastot, yhtiöt ja rahastot
      • Energiamarkkinariita­lautakunta
        • Energiamarkkinariita­lautakunnan jäsenet
        • Ratkaisupyynnön tekeminen energiamarkkinariitalautakunnalle
        • Energiamarkkinariita­lautakunnan yhteystiedot
        • Energiamarkkinariita­lautakunnan ratkaisusuositukset
      • Työneuvosto
        • Työneuvoston tehtävät
        • Työneuvoston jäsenet
        • Lausunnot
        • Lausuntojen tilaaminen
        • Työneuvoston päätökset oikaisuvaatimusasioissa
      • Valtakunnansovittelijan toimisto
      • Yhteistoiminta-asiamies
        • Yhteystiedot
    • Strategiat ja toiminnan suunnittelu
      • Strategia
      • Arvot
      • Vastuullisuus
      • Budjetti
      • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
        • Tulostavoitteet
        • Eduskunnan päättämät talousarviot
        • Eduskunnan päättämät lisätalousarviot
        • Seurantatiedot
        • Suunnitelmat
        • Arvioinnit ja selvitykset
    • EU- ja kansainvälinen yhteistyö
      • Pohjoismainen yhteistyö
      • EU-valmistelujaostot
    • Elintärkeiden toimintojen turvaaminen
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Päivittäistavarahuolto vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
        • Keskeiset toimijat ja niiden vastuut
    • Valtionavustukset
    • Avoimet työpaikat
      • TEM:n virka- ja työehtosopimusasiakirjat
    • Visuaalinen ilme ja kuvapankki
    • Historiaa
    • Ilmoittajansuojelu
    • Tietoa sivustosta
      • Tietosuoja
      • Saavutettavuusseloste
      • Evästeet
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • Viestintä
    • Kunniamerkkiehdotukset
    • Palaute