Palkkatukea työnantajalle työttömän palkkaamiseen

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Eräissä tilanteissa yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia palkkauskustannuksista.

Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työttömästä,  jolla on puutteita ammatillisessa osaamisessa, tai henkilön pysyvä tai pysyväisluonteinen vamma tai sairaus alentaa tämän tuottavuutta tuetussa työtehtävässä tai henkilö on 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön. Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta. Tuella kompensoidaan työntekijän alentunutta tuottavuutta. Tuki on myös korvausta siitä, että työnantaja käyttää tavanomaista enemmän aikaa työntekijän ohjaamiseen.

Palkkatuen saamisen edellytykset

Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat (lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia). Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että

  • palkkatuki ei vääristä kilpailua
  • työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaisen palkan 
  • työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa

Mistä palkkatukea voi hakea?

Palkkatukea haetaan ennen työsuhteen alkamista työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi –palvelun kautta tai verkosta tulostettavalla lomakkeella. Tuen hakeminen sähköisesti nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.

Palkkatuella työllistettävien määrä ja vaikutusten arviointi

Vuosittain aloitettujen palkkatukijaksojen määrät ovat vaihdelleet noin 28 000–35 000 jakson välillä vuosina 2015–2021. Keskimäärin vuoden aikana palkkatuella työllistettynä olleiden määrä on vaihdellut noin 17 400–22 700 työllistetyn välillä. Vuosittain palkkatukea maksetaan noin 200–250 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toteuttaman palkkatuen vaikuttavuutta koskevan VN TEAS -tutkimuksen mukaan yrityksiin kohdistuva palkkatuki nostaa ansioita, lisää työkuukausia ja vähentää työttömyyskuukausia. Muulle yksityiselle sektorille tai julkiselle sektorille kohdistuva palkkatuki ei vaikuta tuloihin tai työllisyyteen. Palkkatukijakson pituudella tai edeltävän työttömyysjakson kestolla ei ole selkeää vaikutusta, vaan vaikutukset ovat samankaltaisia alle tai yli kuuden kuukauden palkkatukijaksoilla sekä alle ja yli vuoden työttömyysjakson jälkeen. 

Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttaman työttömyyden laajoja kustannuksia koskevan VN TEAS -tutkimuksen (tammikuu 2019) mukaan yksityiselle sektorille (yrityksille) myönnetty palkkatuki on oppisopimuskoulutuksen ohella tehokkain työllistymiseen vaikuttava väline. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset tulevat viiveellä, ja ovat suhteellisen kalliita.

Edellä kuvatuissa tutkimuksissa on huomioitu kaltaistamismenetelmällä se, että palkkatuella työllistyvät eroavat ryhmänä koko työttömien massasta. Verrokkiryhmä, joka ei palkkatuella ole työllistynyt, on tutkimuksissa muodostettu kaltaistamalla ryhmä havaittavilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaiseksi kuin palkkatuella työllistynyt joukko palkkatuen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 

Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä työnvälitystilastossa seurataan palkkatuella työllistyneiden tilannetta kolme kuukautta palkkatukijakson päättymisen jälkeen. Varmin tieto on työttömänä työnhakijana olevien osuudesta, joten tämä on pääsääntöisesti seurattava mittari. Työttömien osuuden tulisi luonnollisesti olla mahdollisimman pieni. Vuosina 2015–2021 kolme kuukautta palkkatukijakson jälkeen työttömänä olleiden osuus on vaihdellut noin 48–55 prosentin välillä. Yrityssektorilla osuus on vaihdellut 30–38 prosentin, kuntasektorilla 59–68 prosentin ja kolmannella sektorilla 53–60 prosentin välillä.

Palkkatuen uudistaminen

Hallitusohjelmassa on useita linjauksia koskien palkkatuen kehittämistä. Tarkoituksena on toteuttaa kokonaisuudistus, jossa huomioitaisiin hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Valmistelun aikana käydään lävitse nykyinen palkkatukisääntely ja siihen liittyvät uudistamistarpeet.

Tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä ja yksinkertaistaa palkkatukea vähentämällä työnantajabyrokratiaa. Lisäksi hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää.

Kokonaisuuden osana on tarkoitus uudistaa kolmannen sektorin palkkatuki. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Osana valmistelua selvitetään mahdollisuus subjektiiviseen palkkatukeen ikääntyneille tai pitkään työttömänä olleille.

Palkkatukiuudistus oli lausuntokierroksella 1.4–27.5.2022.

Palkkatukiuudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 19.9.2022. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Lue lisää palkkatukiuudistuksesta

Palkkatukiuudistuksen eteneminen (suunnitelma): Esitysluonnos lausuntokierrokselle 1.4–27.5.2022. Hallituksen esitys 19.9.2022. Eduskuntakäsittely ja lakien vahvistaminen lokakuu–joulukuu 2022. Lait voimaan 1.1.2023. Grafiikan tiedot 19.9.2022.  #palkkatukiuudistus

 

Lisätietoja: Ville Heinonen