Biopolttoaineet ja bionesteet
Biopolttoaineet ovat nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita. Biopolttoaineita ovat esim. bioetanoli ja uusiutuva diesel. Bionesteet ovat muuhun kuin liikennettä varten (esim. lämmitykseen) tuotettuja nestemäisiä polttoaineita kuten pyrolyysiöljy. Biopolttoaineet ja bionesteet tuotetaan biomassasta.
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tulee täyttää EU:n kestävyyskriteerit. Biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa (393/2013) eli kestävyyslaissa, säädetään EU:n kestävyyskriteereistä ja niiden täyttymisen osoittamisessa noudatettavista menettelyistä. Suomessa Energiavirasto hoitaa kestävyyslain mukaisia viranomaistehtäviä ja vastaa kansallisesta kestävyysjärjestelmästä.
Biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain (446/2007) eli jakeluvelvoitelain, nojalla verovelvollisen liikennepolttoaineiden jakelijan on toimitettava kulutukseen biopolttoaineita. Biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä (jakeluvelvoite) nousee tasaisesti 30 prosenttiin vuonna 2029.
Laissa on lisäksi säädetty erillisvelvoite kehittyneille biopolttoaineille, joka nousee asteittain ja on 10 prosenttia vuonna 2030. Kehittyneillä biopolttoaineilla tarkoitetaan jakeluvelvoitelain liitteen A-osassa luetelluista raaka-aineista tuotettuja biopolttoaineita. Jakeluvelvoitteeseen sisällytettävien biopolttoaineiden tulee täyttää EU-kestävyyskriteerit.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) eli ns. RED II annettiin 11 päivänä joulukuuta 2018 ja se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. RED II:lla on korvattu alkuperäinen uusiutuvan energian direktiivi (2009/28/EY). Direktiivi sisältää biopolttoaineita, muita uusiutuvia polttoaineita ja energialähteitä sekä kestävyyskriteereitä koskevia säännöksiä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Merkittävä muutos on se, että jatkossa myös kiinteiden biomassojen tulee täyttää kestävyyskriteerit.
Lisätietoja: Harri Haavisto