Yritys-, työllisyys- ja työelämävaikutusten arviointi lainvalmistelussa

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa valtioneuvostossa yritys-, työllisyys- ja työelämävaikutusten arvioinnin kehittämisestä. Säädösehdotusten yritys-, työllisyys- ja työelämävaikutusten arviointi perustuu valtioneuvoston yhteisiin ohjeisiin.

• Lainvalmistelun vaikutusarviointiohje

Vaikutusarviointiohjeet kattavat taloudellisten vaikutusten, viranomaisvaikutusten, ympäristövaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin. Yritysvaikutuksia tarkastellaan osana taloudellisia vaikutuksia. Työllisyys- ja työelämävaikutuksia tarkastellaan osana muita yhteiskunnallisia vaikutuksia.

• Lainvalmistelun kehittäminen | oikeusministerio.fi

Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yritysvaikutusten huomioimista säädösvalmistelussa, tukee säädösvalmistelijoita yritysvaikutusten arvioinnissa ja kehittää yritysvaikutusten arvioinnin menetelmiä.

Yritysvaikutuksia arvioitaessa on tarkasteltava sääntelyn ja erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia etenkin

• yritysten kustannuksiin ja tuottoihin (mm. hallinnollinen taakka),
• yritysten väliseen kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen,
• pk-yrityksiin, yrittäjyyteen ja yritysten kasvumahdollisuuksiin,
• yritysten investointeihin ja innovaatiotoimintaan,
• yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.

Pk-yritysvaikutusten tarkistuslista (pk-yritystesti)

Lue lisää

• Sääntelyn sujuvoittaminen | tem.fi
• Innovaatiomyönteinen sääntely | tem.fi
• Työ- ja elinkeinoministeriön yrityspaneeli

Julkaisuja

• Pienyritysvaikutusten ja yritysten hallinnollisen taakan arviointi säädösvalmistelussa | Työ- ja elinkeinoministeriö 2011
• Selvitys vaihtoehtojen hyödyntämisestä erityisesti yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa | Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007
• Lainsäädännön yritysvaikutukset ja niiden arviointi | Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006

Lainsäädännön työllisyys- ja työelämävaikutusten arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja tukee lainsäädännön työllisyys- ja työelämävaikutusten arviointia. Työllisyysvaikutuksia tarkastellaan budjettivaikutusten osalta yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.

Työllisyys- ja työelämävaikutusten arvioinnin tueksi työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut vaikutusten tunnistamisen tarkistuslistan, jonka tarkoituksena on auttaa säädösvalmistelijaa tunnistamaan ja sen jälkeen arvioimaan hankkeen olennaisia vaikutuksia.

Kuvitteelliset esimerkit

• Esimerkki vuosilomalain työelämävaikutuksista
• Esimerkki kaupan aukioloaikoja koskevien rajoitusten poistamisesta

Muiden kuin työelämää koskevien hallituksen esitysten osalta kyse on säädösehdotuksen välillisistä vaikutuksista työelämään. Se, miten ja missä järjestyksessä työelämävaikutuksia käsitellään, on aina mietittävä erikseen. Edellä olevat esimerkit on tarkoitettu vain avuksi hahmotettaessa mahdollisia työelämävaikutuksia.
Erityisesti on huomattava, että säädösehdotuksen vaikutuksia tasa-arvoon työelämässä ja työnantajaa koskevien taloudellisten vaikutusten arviointi saattavat olla perusteltua tehdä osana ehdotuksen työelämäarviointia eikä tasa-arvoa tai taloudellisia vaikutuksia koskevissa kohdissa.

Työllisyysvaikutusten arviointikehikko

Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi on perustaltaan samanlaista kuin muissakin yhteyksissä toteutettava politiikkamuutosten työllisyysvaikutusten arviointi. Arvioinnissa käytettävät menetelmät riippuvat muun muassa siitä, pyritäänkö arvioimaan paitsi suoria, myös erilaisia välillisiä vaikutuksia. Vaikutukset voivat myös erota lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Soveltuvan arviointimenetelmän valinta riippuu myös käytettävissä olevasta aineistosta.

Olennaista on jo säädösvalmistelun varhaisessa vaiheessa pyrkiä tunnistamaan mahdollisia vaikutusmekanismeja, jotta nähdään, miltä osin on tarpeen tehdä tai teettää työllisyysvaikutusarvio. Vaikutusarvioinnissa olisi tunnistettava paitsi sellaiset työllisyysvaikutukset, joita säädösmuutoksella tavoitellaan, myös ei-tavoitellut tai ei-toivotut vaikutukset.

• Työllisyysvaikutusten arviointikehikko

Yksinkertaistetun kehikon avulla voi tunnistaa, liittyvätkö vaikutukset työvoiman kysyntään, tarjontaan ja/tai työmarkkinoiden tasapainoon.  Kehikko tarjoaa systemaattisen tavan käydä tarkistuslistan tapaan läpi erityyppisiä työllisyysvaikutuksia. Se ei itsessään siis ole väline vaikutusarviointiin vaan pikemminkin väline sen tunnistamiseen, olisiko teetettävä vaikutusarvio.

Kehikkoa käyttäen on laadittu myös joukko esimerkkitapauksia. Osa esimerkeistä on kuvitteellisia esimerkkejä, osa puolestaan toteutettuja säädösmuutoksia.

• Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä