Kysymyksiä ja vastauksia OECD:n kansallisesta yhteyselimestä

OECD:n toimintaohjeet ovat valtioiden esittämiä suosituksia monikansallisille yrityksille vastuullisesta liiketoiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Toimintaohjeet perustuvat kansainvälisille standardeille. Näitä ovat muun muassa kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus sekä ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

Toimintaohjeet ovat ainoa vastuullista liiketoimintaa koskeva säännöstö, jota valtiot ovat sitoutuneet edistämään. Toimintaohjeiden tavoitteena on edistää yritysten osallistumista taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen kaikkialla maailmassa.

Toimintaohjeiden noudattaminen on yrityksille vapaaehtoista. Ohjeiden noudattamista seuraavat kuitenkin kussakin toimintaohjeisiin sitoutuneessa maassa asetetut kansalliset yhteyselimet.

Toimintaohjeet ovat saatavilla verkossa suomeksi, englanniksi sekä joukolla muita kieliä.

OECD:n toimintaohjeiden mukaisesti jokaisen valtion, joka on sitoutunut toimintaohjeisiin, tulee perustaa kansallinen yhteyselin. Kansallisten yhteyselinten tehtävänä on tehdä toimintaohjeita tunnetuksi ja vastata toimintaohjeita koskeviin kysymyksiin.

Toimintaohjeisiin sitoutuneet valtiot voivat organisoida kansallisen yhteyselimen toiminnan haluamallaan tavalla ja yhteyselimeen voi kuulua myös liike-elämän, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Organisoinnissa on huolehdittava, että toimintaohjeissa yhteyselimille asetetut perusperiaatteet – näkyvyys, saavutettavuus, läpinäkyvyys ja vastuullisuus – täyttyvät. Yhteyselimillä tulee olla sidosryhmien luottamus. Riippumatta yhteyselinten rakenteesta niiden tulee myös kehittää ja ylläpitää suhteita liike-elämän, työntekijöiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden kiinnostuneiden tahojen edustajiin.

Suomessa kansallisena yhteyselimenä toimii työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan kanssa.

Eri tahot voivat tehdä kansalliselle yhteyselimelle valituksen, joka koskee jonkin yrityksen toimintaa suhteessa toimintaohjeisiin. Tällöin yhteyselin tarjoaa keskustelufoorumin käsitellä valitusta. Valituskäsittelyn yhteydessä yhteyselimen tulee toimia puolueettomasti, ennustettavasti, tasavertaisesti ja toimintaohjeiden mukaisesti.

Valituskäsittelyssä yhteyselin tekee ensin alustavan arvion siitä, onko valituksessa aihetta tarkempaan käsittelyyn. Toimintaohjeissa on määritelty kriteerit, mitä valituksessa tulee olla, jotta se otetaan tarkempaan käsittelyyn. Näitä ovat muun muassa osapuolten identifiointi ja niiden edut kyseisessä asiassa, onko asia todellinen ja perusteltu sekä näyttääkö yrityksen toiminnan ja esiin nostetun asian välillä olevan yhteyttä. Jos kriteerit eivät täyty, yhteyselin tekee päätöksen olla ottamatta valitusta tarkempaan käsittelyyn ja julkaisee päätöksen perusteluineen. Jos kriteerit täyttyvät, yhteyselin ottaa valituksen tarkempaan käsittelyyn. Tarkempaan käsittelyyn ottaminen ei siis vielä tarkoita, että yritys oli rikkonut toimintaohjeita vaan, että kriteerit tarkempaan käsittelyyn ottamiselle täyttyvät.

Tarkemman käsittelyn aluksi yhteyselin tarjoaa osapuolille sovittelua. Jos osapuolet pääsevät sovittelussa yhteisymmärrykseen, yhteyselin julkaisee sovittelun päätteeksi sovittelun tuloksen työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Jos taas toinen osapuolista tai molemmat kieltäytyvät sovittelusta, yhteyselin voi tutkia valituksen sisällön tarkemmin. Tarkempaa käsittelyä varten yhteyselin voi pyytää lisäselvityksiä osapuolilta sekä tarpeen mukaan muilta asiantuntijoilta. Käsittelyn päätteeksi yhteyselin julkaisee ministeriön verkkosivuilla lopullisen lausunnon. Lausunto voi sisältää suosituksia. Yhteyselin voi myös ottaa kantaa siihen, onko valituksen kohteena ollut yritys noudattanut toimintaohjeita. Suomessa yhteyselin tekee näin.

Yhteyselin ottaa huomioon valituksen käsittelyssä tarpeen suojella liikesalaisuuksia ja muita salassa pidettäviä tietoja.

Yhteyselimen tekee valituskäsittelyn päätteeksi raportin OECD:lle valituksesta ja sen lopputuloksista.

Mikä tahansa taho voi tehdä valituksen. Valituksen voi tehdä myös useampi taho yhdessä.

Valituksen tulee koskea OECD:n toimintaohjeiden kappaleita ja monikansallista yritystä. Yhteyselimet eivät käsittele yritysten välisiä kiistoja.

Valituksen tulee koskea joko kansallisen yhteyselimen maassa toimivaa yritystä tai maassa pääkonttoriaan pitävää yritystä.

Työ- ja elinkeinoministeriö informoi valituksen pääpiirteistä yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukuntaa ja pyytää neuvottelukuntaa nimeämään keskuudestaan ehdokkaat valitusta käsittelevään alajaostoon. Ministeriö nimittää alajaoston neuvottelukunnan ehdotusten pohjalta. Alajaosto ottaa vastuun valituksen käsittelystä ministeriön virkamiehistä koostuvan sihteeristön tuella. Valituskäsittelyn päätteeksi alajaosto esittelee lopputuloksen neuvottelukunnalle, joka taas esittää oman näkemyksensä työministerille. Työministeri allekirjoittaa lopullisen päätöksen valituksesta.

Valitusta koskevaan päätöksentekoon osallistuvat yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan jäsenet ja työministeri. Neuvottelukunnan jäsenet toimivat valituskäsittelyn yhteydessä neuvottelukuntaa koskevan asetuksen pohjalta henkilökohtaisella virkavastuulla. Jäsenet muodostavat näkemyksensä itsenäisesti ilman oman taustaorganisaationsa konsultointia ja käsittelevät valituksiin liittyvää tietoa luottamuksellisesti. Jäsenten on myös arvioitava, onko heillä eturistiriita asiassa. Jos jäsenellä on eturistiriita, hänen on jäävättävä itsensä eikä hän ei voi osallistua valitusprosessiin.