Kotimaanmatkailu

Vuonna 2022 kotimaanmatkailun kysyntä kattoi 65 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja sillä on merkittävä rooli niin matkailun volyymin kuin ympärivuotisen toiminnan näkökulmasta.

Kotimaanmatkailu toimii ympärivuotisuutta sekä tasaisuutta tuovana markkinana esimerkiksi kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuessa ja muuttaessa kansainvälisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Koronapandemian aikana kasvanut kotimaanmatkailun kysyntä kannattelee monen matkailuyrityksen peruskassavirtaa. Kotimaanmatkailun ja sen markkinoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kokonaisuutena aiempaa enemmän huomiota.

Pohjoismainen kotimaanmatkailun selvitys 2023

Kotimaanmatkailun merkitys kaikissa Pohjoismaissa kasvoi koronapandemian aikana, kun kansainvälistä matkustamista rajoitettiin voimakkaasti. TEM koordinoi vuosien 2022-2023 aikana toteutettua pohjoismaista kotimaanmatkailun selvitystä, jossa kuvattiin tuona aikana syntyneitä hyviä käytänteitä sekä kotimaanmatkailun roolia, volyymia ja potentiaalia. Tutkimus toteutettiin kaikissa Pohjoismaissa (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) ja itsehallintoalueilla (Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti). Tutkimuksen toteutti Innolink yhdessä Oxford Researchin ja Icelandic Tourism Reseach Centerin kanssa. Sen rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Englanninkielinen loppuraportti on julkaistu pohjoismaisen yhteistyön sivustolla:

TEMin tiedote 13.6.2023: 

Lue täältä tutkimuksen päätuloksista ja taustoista englanniksi (esitetty päätöswebinaarissa 19.4.2023):

Kotimaanmatkailun kehittämistyöpajat

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti syksyllä 2021 kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen sarjan, jonka tavoitteena oli tukea kotimaan matkailutoimijoita ja -yrityksiä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä kotimaanmatkailijoille. Työpajoissa ideoitiin ja jalostettiin kotimaanmatkailun tunnistettujen kehittämistarpeiden ja kohderyhmäselvityksen tulosten pohjalta yritysten tuotteita ja palveluita sekä kehitettiin yritysten osaamista keskeisiin kehitystarpeisiin perustuen. Työpajasarjan tavoitteena oli lisäksi tiivistää kotimaanmatkailun yhteistyötä sekä jatkaa keskustelua kotimaanmatkailun kansallisen koordinaation tarpeesta.

Kehittämistyöpajojen keskeisistä tuloksista, työpajoihin osallistuneille suunnatun kyselyn palautteesta ja jatkokehitystarpeista tuotettiin yhteenvetoraportti. Kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen toteuttamisesta vastasi Matkailun tiedolla johtamisen Supervoimat -allianssi, vastuullisena palveluntuottajana HMMH Consulting Oy.

Lisätietoja:

Kotimaanmatkailun kohderyhmäselvitys

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2020 teettämässä selvityksessä tutkittiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia, kotimaanmatkailijoiden kohderyhmiä sekä laadittiin matkailuyritysten tuotekehitystä palvelevia kehittämisehdotuksia. Analyysi perustuu tuhannelle suomalaiselle tehtyyn kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja -tutkimuksiin. Kyselyn perusteella tunnistettiin viisi kotimaanmatkailijatyyppiä, joiden tarpeet ja odotukset eroavat keskenään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet. Selvitys avaa kohderyhmien tarpeisiin vastaavia kehittämistoimia sekä kotimaan matkustusmotivaatioon ja -päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen toteutti Lapin ammattikorkeakoulu. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Lisätietoja: Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali - selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista

Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti keväällä 2019 selvityksen kotimaanmatkailun keskeisistä kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia, mutta matkailutoimijat kaipaavat aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, vahvempaa kotimaanmatkailun brändiä ja valtakunnallista koordinaatiota kotimaanmatkailun edistämiseksi. Selvityksessä tarkasteltiin kotimaanmatkailun kehittämistarpeita, niiden vaatimia toimenpiteitä sekä vastuutahoja ja resursointitarvetta. Analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuun kyselyyn ja matkailun asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Lisätietoja: Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista 

100 syytä matkailla Suomessa

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kotimaanmatkailun kehittämistä ja edistämistä myös erilaisten avustusten välityksellä. Ministeriö on tukenut Suoma ry:n koordinoimaa ”100 syytä” matkailla Suomessa -kampanjaa vuosina 2018-2022 valtionavustuksilla. Matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen 100 syytä -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Kampanjaa rahoittavat matkailuorganisaatiot, matkailuyritykset, nähtävyyskohteet sekä valtakunnalliset matkailutoimijat. Vuonna 2022 TEM tuki kampanjan toteutusta 35 000 euron valtionavustuksella. Suoma ry osallistuu yhteistyöhön koordinoivalla työpanoksella.

Hallitus suuntasi osana eduskunnan 25.6.2020 hyväksymää vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota 0,5 miljoonaa euroa kotimaanmatkailun tukemiseen osana koronakriisin johdosta toteutettavia elvytystoimenpiteitä. Rahoitus kohdennettiin valtakunnallisen kotimaanmatkailun kampanjan toteuttamiseen Suoma ry:n 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan yhteydessä. Lisärahoituksen avulla toteutetulla Vinkkipankki 100+ -kampanjalla pyrittiin vahvistamaan kotimaan matkailutarjonnan esilletuomista, edistämään matkailuyritysten myyntiä ja elpymistä koronakriisistä sekä jatkamaan kotimaan matkailukautta mahdollisimman pitkälle syksyyn. 

Lisätietoja: TEM tiedote 1.7.2020 Hallitus tukee matkailun elpymistä ja kehittämistä 4,5 miljoonan euron lisärahoituksella

Löydä Suomesi - kotimaanmatkailun haastekampanja 2017

Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ministeri Mika Lintilän johdolla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kotimaanmatkailun haastekampanjan Löydä Suomesi. Kampanjan tueksi tehdyllä videolla haastetaan suomalaiset lomailemaan enemmän kotimaassa.

Tavoitteena oli, että koko kansa levittäisi kampanjavideota sosiaalisessa mediassa eteenpäin sekä kertoisivat sanoin ja/tai kuvin, minne haluaisivat Suomessa matkustaa. Myös esimerkiksi matkailutoimijoiden oli mahdollista hyödyntää videota omassa viestinnässään. Jotta haaste eli koko vuoden, tehtiin muun muassa yhteistyötä matkabloggaajien kanssa.

Kampanja on päättynyt ja kampanjaa varten luotuja Facebook- ja Instagram-tilejä ei enää päivitetä. Haastekampanjan antia summataan ministeri Lintilän blogikirjoituksessa.

Lisätietoja: Sanna Kyyrä