- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kotimaanmatkailu
Matkailutoimialan merkitys Suomen kansantaloudelle on kasvanut. Kotimaanmatkailu tuottaa noin 70 % Suomen matkailukysynnästä ja sillä on merkittävä rooli niin matkailun volyymin kuin ympärivuotisen toiminnan näkökulmasta. Suomalaiset tekevät tällä hetkellä lähes yhtä monta yöpymisen maksullisessa majoituksessa sisältävää vapaa-ajanmatkaa kotimaahan ja ulkomaille, joskin kasvu kohdistuu vahvemmin ulkomaille.
Kotimaanmatkailu toimii ympärivuotisuutta sekä tasaisuutta tuovana markkinana esimerkiksi kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuessa ja muuttaessa kansainvälisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kotimaanmatkailun ja sen markkinoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kokonaisuutena aiempaa enemmän huomiota.
Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista
Työ- ja elinkeinoministeriö teetti kevään 2019 aikana selvityksen kotimaanmatkailun keskeisistä kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia, mutta matkailutoimijat kaipaavat aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, vahvempaa kotimaanmatkailun brändiä ja valtakunnallista koordinaatiota kotimaanmatkailun edistämiseksi. Selvityksessä tarkasteltiin kotimaanmatkailun kehittämistarpeita, niiden vaatimia toimenpiteitä sekä vastuutahoja ja resursointitarvetta. Analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuun kyselyyn ja matkailun asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.
Lisätietoja: Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista
100 syytä matkailla Suomessa
Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kotimaanmatkailun kehittämistä ja edistämistä myös erilaisten avustusten välityksellä. Ministeriö on tukenut Suoma ry:n koordinoimaa ”100 syytä” matkailla Suomessa -kampanjaa vuosina 2018-2020 valtionavustuksilla. Vuonna 2020 TEM tukee kampanjan toteutusta 35 000 euron valtionavustuksella.
Jo neljättä kertaa toteutettavan, matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen 100 syytä -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Vuonna 2020 globaalin koronapandemian keskellä käynnistyneen kampanjan tavoitteena on kannustaa suomalaisia matkustamaan kotimaassa heti kun se on turvallista. Tavoitteena on myös pidentää kotimaan matkailukautta kampanja-aikaa myöhemmälle syksyyn pidentämällä.
Vuonna 2020 kampanja toteutetaan ajanjaksolla 1.5.-31.10.2020. Kampanjaa rahoittavat matkailuorganisaatiot, matkailuyritykset, nähtävyyskohteet sekä valtakunnalliset matkailutoimijat. Suoma ry osallistuu yhteistyöhön koordinoivalla työpanoksella.
Löydä Suomesi - kotimaanmatkailun haastekampanja 2017
Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ministeri Mika Lintilän johdolla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kotimaanmatkailun haastekampanjan Löydä Suomesi. Kampanjan tueksi tehdyllä videolla haastetaan suomalaiset lomailemaan enemmän kotimaassa.
Tavoitteena oli, että koko kansa levittäisi kampanjavideota sosiaalisessa mediassa eteenpäin sekä kertoisivat sanoin ja/tai kuvin, minne haluaisivat Suomessa matkustaa. Myös esimerkiksi matkailutoimijoiden oli mahdollista hyödyntää videota omassa viestinnässään. Jotta haaste eli koko vuoden, tehtiin muun muassa yhteistyötä matkabloggaajien kanssa.
Kampanja on päättynyt ja kampanjaa varten luotuja Facebook- ja Instagram-tilejä ei enää päivitetä. Haastekampanjan antia summataan ministeri Lintilän blogikirjoituksessa.