- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Avaruusasiain neuvottelukunta
- Kansallinen avaruusstrategia
- Kansainvälinen avaruusyhteistyö
- Kansallinen avaruuslainsäädäntö
- Lupa avaruustoimintaan
- Avaruusesineiden rekisteri
- Avaruustoiminnan valvonta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä astronauttihausta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Avaruuspolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kotimaanmatkailu
Matkailutoimialan merkitys Suomen kansantaloudelle on kasvanut. Kotimainen matkailukysyntä tuottaa noin 70 % Suomen matkailukysynnästä ja sillä on merkittävä rooli niin matkailun volyymin kuin ympärivuotisen toiminnan näkökulmasta. Suomalaiset tekevät tällä hetkellä lähes yhtä monta yöpymisen maksullisessa majoituksessa sisältävää vapaa-ajanmatkaa kotimaahan ja ulkomaille, joskin kasvu kohdistuu vahvemmin ulkomaille.
Kotimaanmatkailu toimii ympärivuotisuutta sekä tasaisuutta tuovana markkinana esimerkiksi kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuessa ja muuttaessa kansainvälisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kotimaanmatkailun ja sen markkinoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kokonaisuutena aiempaa enemmän huomiota.
Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista
Työ- ja elinkeinoministeriö teetti keväällä 2019 selvityksen kotimaanmatkailun keskeisistä kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia, mutta matkailutoimijat kaipaavat aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, vahvempaa kotimaanmatkailun brändiä ja valtakunnallista koordinaatiota kotimaanmatkailun edistämiseksi. Selvityksessä tarkasteltiin kotimaanmatkailun kehittämistarpeita, niiden vaatimia toimenpiteitä sekä vastuutahoja ja resursointitarvetta. Analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuun kyselyyn ja matkailun asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.
Lisätietoja: Selvitys kotimaanmatkailun kehittämistarpeista
Kotimaanmatkailun kohderyhmäselvitys
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä tutkittiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia, kotimaanmatkailijoiden kohderyhmiä sekä laadittiin matkailuyritysten tuotekehitystä palvelevia kehittämisehdotuksia. Analyysi perustuu tuhannelle suomalaiselle tehtyyn kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja -tutkimuksiin. Kyselyn perusteella tunnistettiin viisi kotimaanmatkailijatyyppiä, joiden tarpeet ja odotukset eroavat keskenään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet. Selvitys avaa kohderyhmien tarpeisiin vastaavia kehittämistoimia sekä kotimaan matkustusmotivaatioon ja -päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen toteutti Lapin ammattikorkeakoulu. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.
Lisätietoja: Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali - selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista
100 syytä matkailla Suomessa
Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kotimaanmatkailun kehittämistä ja edistämistä myös erilaisten avustusten välityksellä. Ministeriö on tukenut Suoma ry:n koordinoimaa ”100 syytä” matkailla Suomessa -kampanjaa vuosina 2018-2020 valtionavustuksilla. Matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen 100 syytä -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Kampanjaa rahoittavat matkailuorganisaatiot, matkailuyritykset, nähtävyyskohteet sekä valtakunnalliset matkailutoimijat. Vuonna 2020 TEM tuki kampanjan toteutusta 35 000 euron valtionavustuksella. Suoma ry osallistuu yhteistyöhön koordinoivalla työpanoksella.
Hallitus suuntasi osana eduskunnan 25.6.2020 hyväksymää vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota 0,5 miljoonaa euroa kotimaanmatkailun tukemiseen osana koronakriisin johdosta toteutettavia elvytystoimenpiteitä. Rahoitus kohdennettiin valtakunnallisen kotimaanmatkailun kampanjan toteuttamiseen Suoma ry:n 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan yhteydessä. Lisärahoituksen avulla toteutetulla Vinkkipankki 100+ -kampanjalla pyrittiin vahvistamaan kotimaan matkailutarjonnan esilletuomista, edistämään matkailuyritysten myyntiä ja elpymistä koronakriisistä sekä jatkamaan kotimaan matkailukautta mahdollisimman pitkälle syksyyn.
Lisätietoja: TEM tiedote 1.7.2020 Hallitus tukee matkailun elpymistä ja kehittämistä 4,5 miljoonan euron lisärahoituksella
Löydä Suomesi - kotimaanmatkailun haastekampanja 2017
Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriö toteutti ministeri Mika Lintilän johdolla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kotimaanmatkailun haastekampanjan Löydä Suomesi. Kampanjan tueksi tehdyllä videolla haastetaan suomalaiset lomailemaan enemmän kotimaassa.
Tavoitteena oli, että koko kansa levittäisi kampanjavideota sosiaalisessa mediassa eteenpäin sekä kertoisivat sanoin ja/tai kuvin, minne haluaisivat Suomessa matkustaa. Myös esimerkiksi matkailutoimijoiden oli mahdollista hyödyntää videota omassa viestinnässään. Jotta haaste eli koko vuoden, tehtiin muun muassa yhteistyötä matkabloggaajien kanssa.
Kampanja on päättynyt ja kampanjaa varten luotuja Facebook- ja Instagram-tilejä ei enää päivitetä. Haastekampanjan antia summataan ministeri Lintilän blogikirjoituksessa.