Arviointitutkimus: Työllisyyden kuntakokeilut tilastojen ja kokeilun toteuttajien näkökulmasta

Kuntakokeilut kokevat olevansa kehittämistyössä oikealla tiellä, vaikka merkittäviä vaikutuksia ei kuntatason tilastojen perusteella vielä ole nähtävissä. Alkava kaksivuotiskausi ratkaisee missä määrin palvelun uudistaminen on onnistunut ja kokeilujen ideoita ja toimintatapoja saadaan sovitettua uuteen työvoimapalvelujen ekosysteemiin, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaman tutkijakonsortion väliraportissa.

Työllisyyden kuntakokeilujen arviointitutkimuksen toinen väliraportti sisältää kaksi osaa, joista ensimmäinen perustuu kuntatason tilastoaineistoihin ja toinen kokeilujen johdolle ja vastuuhenkilöille osoitettuun kyselyyn.

Kuntatason vaikutukset jääneet toistaiseksi vähäisiksi

Kuntatason tilastollisten analyysien perusteella työllisyyden kuntakokeilulla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia työvoimapalveluiden tarjontaan, työttömyyteen tai sen rakenteeseen. Kuntien välillä esiintyy suuria eroja työvoimapoliittisten palveluiden painotuksissa. Osa kunnista painottaa koulutuksellisia toimia toisten panostaessa laajemmin kuntouttaviin ja palkkatuettuihin toimiin. Tätä asetelmaa kuntakokeilu ei ole muuttanut. Joitain viitteitä on kuitenkin siitä, että palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan käyttö olisi lisääntymässä kokeilukunnissa.

Pääosin kehitystyön nähdään edenneen, vaikka olosuhteiden muutokset herättävät huolta ja kritiikkiä

Syksyllä 2022 toteutettiin työllisyyden kuntakokeilujen johto- ja vastuutehtävissä toimiville suunnattu kysely, johon saatiin 164 vastausta (vastausprosentti 57).

Puolet kyselyyn vastanneista arvioi kokeilujen toimivan vielä osin puutteellisesti, toinen puoli suurelta osin tavoitellulla tavalla. Vastaajien selvä enemmistö katsoo maahanmuuttajien ja nuorten palveluprosessien sujuvan kokeiluissa vähintään melko hyvin, muiden palvelujen suhteen vastaava osuus on vajaat puolet.

Yhteistyö sujuu moneen suuntaan hyvin, mutta TE-hallinnon kanssa siinä on useammassa kokeilussa ollut vaikeuksia. Myös yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa on ollut ongelmia. Ongelmia on tunnistettu työvoimapalvelujen ja terveyspalvelujen yhdyspinnalla yleisesti jo pitkään.

Kyselyn mukaan kokeilut ovat selvästi parantaneet alueen eri toimijoiden yhteistyötä ja koetaan, että yhteistyön kautta on kyetty paremmin vastaamaan myös alueen työvoimatarpeisiin. Vuoropuhelu TEM:n suuntaan on hieman vahvistunut aiemmista havainnoista, vaikkakin sen vahvistumista edelleen kaivataan.

Vastuutyöntekijämalli on laajasti käytössä kaikissa kokeiluissa, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Kasvokkaisen ja yksilöllisen palvelun sekä kokonaisvaltaisemman asiakastyökulttuurin toteuttamisen arvioidaan edistyneen. Uhkatekijänä on asiakasmäärien kasvu ja monialaisen palvelun ruuhkautuminen. Lisäksi vastuutyöntekijämallin toteuttamiseen vaadittavien resurssien puute ja monin paikoin suuri henkilöstön vaihtuvuus hankaloittavat mallin ihanteellista toteuttamista.

Kokeilujen saamaa tukea pidetään enimmäkseen riittämättömänä. Tietojärjestelmien toimivuudessa on paljon parannettavaa. Resursseja pidetään monessa kokeilussa riittämättöminä ja henkilöstön rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä on ollut ongelmia.

Kokeiluissa ollaan jonkinlaisessa välivaiheessa – on sekä hyvin toimivia että jatkossa vielä paljon huomiota vaativia palveluja ja kehittämiskohteita. Monissa kokeiluissa ollaan tyytyväisiä, että koronapandemiasta, työmarkkinatilanteen muutoksista, talousnäkymien epävarmuudesta ja kokeilujen rinnalla toteutetuista muista suurista uudistuksista huolimatta asiakkaiden ohjaus ja palveluprosessit on saatu toimimaan. Palvelujen uudistamisessa ja kehittämisessä on myös edistytty.

Edessä on tärkeä vaihe tulosten sulauttamisessa uuteen työllisyydenhoidon malliin

Kokeiluaikana toteutetut kolme suurta muutosta - työvoimapalveluiden kunnallistamispäätös, uuden työvoimapalvelumallin käyttöönotto ja hyvinvointialueiden valmistelu ja niiden käynnistäminen - ovat aiheuttaneet kokeiluille merkittäviä muuntumistarpeita.

Kyselyn välittämä kuva on, että kaikesta huolimatta kokeilut kokevat olevansa kehittämistyössään oikealla tiellä, etenkin palvelujen henkilökohtaistamisen ja paikallistamisen osalta, mutta myös monelta osin hyvin käynnistyneen yhteistyön suhteen. Kehittämistyössä ollaan vaiheessa, jossa uuden toimintakäytännön vahvuudet ja haasteet alkavat tulla näkyviin.

Jatkossa joudutaan miettimään vakavammin, miten työvoimapalvelut näkyvät kuntastrategioissa sekä elinvoima- ja koulutuspolitiikassa. Tässä kokeilut ovat erilaisissa vaiheissa, sillä osalla on takanaan aikaisempien kokeilujen kokemus. Eroja on myös siinä, millaiset ovat olleet aikaisemmat yhteistyökäytännöt erityisesti työvoimapalvelujen ja kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kesken.

Työllisyyden kuntakokeiluja toteutetaan ylhäältä asetettujen raamien sisällä. Raamien johdosta suuremmat muutokset aiempaan toimintatapaan nähden saattavat ilmetä selvimmin yksilötasolla palveluohjauksessa ja palvelujen sisällössä sekä kokeiltujen muutosten mahdollisissa työllisyysvaikutuksissa, joita ei ole vielä voitu arvioida. Näihin kysymyksiin paneudutaan tarkemmin loppuraportissa yksilötason tutkimusaineistojen avulla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Arviointitutkimuksen loppuraportti valmistuu syksyllä 2023.

Arvioinnin toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiations. Toisen väliraportin ovat laatineet Simo Aho, Robert Arnkil, Kari Hämäläinen, Sami Lind, Timo Spangar, Juha Tuomala, Satu Ojala, Antti Saloniemi, Jari Stenvall, Ari Mäkiaho.

Lisätietoja: johtava tutkija Kari Hämäläinen, VATT, p. 029 551 9416, [email protected], erikoistutkija Simo Aho, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6059, [email protected] sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Hanna Liski-Wallentowitz, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7131, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.