Hyppää sisältöön

Biotalousstrategia 2022–2035 – kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää

maa- ja metsätalousministeriötyö- ja elinkeinoministeriöympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 1.4.2022 9.59
Tiedote

Suomen uusi biotalousstrategia on valmistunut. Strategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035.

Biotalous on meillä poikkeuksellisen merkittävä sektori. Vuonna 2019 sen luoma arvonlisä oli 26 miljardia euroa, eli 13 prosenttia kansantaloudessa syntyneestä arvonlisästä.

Biotaloutta toteutetaan resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Strategia tukee vahvasti Suomen ja EU-alueen vihreää siirtymää. Biotalouden hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaiseen jakaantumiseen kiinnitetään huomiota yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

”Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä osa kansantaloutta. Strategian uusi suunta korostaa arvonlisän kasvattamista. Olemme halunneet nostaa esiin erityisesti uudet biopohjaiset tuotteet esimerkiksi tekstiilialalla, lääketeollisuudessa ja jopa akkumateriaaleina. Kaiken perustana on kestävä uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Biotalous perustuu tuotantoon, jossa hyödynnetään kestävästi luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja, sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Suomessa myös luontoa hyödyntävät palvelut, kuten luontomatkailu, ovat osa biotaloutta.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesällä 2020 biotalousstrategian päivityshankkeen. Siinä tunnistettiin biotalouden arvonlisän kasvattaminen tärkeäksi painopistealueeksi, jota muissa strategioissa ei käsitellä kattavasti ja kokonaisvaltaisesti. Sen toimilla toteutetaan lukuisten muiden strategioiden, kuten metsä-, teollisuus- ja Puhdas maapallo kaikille -strategioiden tavoitteita. 

Strategian toimenpiteet jakautuvat neljän otsikon alle: 1) Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta, 2) Vahva osaamis- ja teknologiaperusta, 3) Kilpailukykyinen toimintaympäristö ja 4) Bioresurssien ja muiden ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys. Strategiassa on myös sektorikohtaisia toimenpiteitä.

Arvonlisää tavoitellaan kehittämällä uusia raaka-aineita, valmistusmenetelmiä, tuotteita ja palveluita, lisäämällä jalostusarvoa ja resurssitehokkuutta sekä hyödyntämällä sivuvirtoja ja kiertotalouden toimintamalleja. Lupaavaa kehitystä on muun muassa metsäalalla, elintarvikkeiden ja energian tuotannossa, lääke-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa, vesihuollossa, kalataloudessa, vesiviljelyssä, matkailupalveluissa sekä luonnontuotealalla. 

Biotalousstrategian tavoitteet vuoteen 2035 mennessä ovat:

  • kaksinkertaistetaan biotalouden arvonlisä
  • luodaan kilpailukykyisiä ja innovatiivisia biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin 
  • synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uudistavaa liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle 
  • lisätään materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödynnetään sivuvirtoja
  • vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja muista uusiutumattomista raaka-aineista
  • varmistetaan ekologista kestävyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumiskykyä ja vahvistetaan biotalouden laajapohjaista osaamista
  • vahvistetaan ja uudistetaan teknologiaperustaa.

Biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi muun muassa laaditaan ja toteutetaan biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma, edistetään uusien, innovatiivisten biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sekä laatuaan ensimmäisten teollisen mittakaavan laitosten sijoittumista Suomeen. 

Strategian toimia rahoitetaan muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla. Strategian toimeenpano jakaantuu usean eri ministeriön vastuulle ja sitä tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Alueilla on keskeinen rooli strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja niitä kannustetaan laatimaan omat biotalouden toimintasuunnitelmat. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmän strategian toimeenpanoa varten. 

Lisätiedot:
alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM, p. 029 506 3662
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235
neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen, MMM, p. 029 516 2236
erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen, YM, p. 029 525 0042

 
Sivun alkuun