EU:n hiilirajamekanismin laajentaminen eteni ECOFIN-neuvostossa

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto saavutti 12.6.2026 Luxemburgissa yleisnäkemyksen ehdotuksesta, joka vahvistaisi EU:n hiilirajamekanismia (CBAM) laajentamalla sen soveltamisalaa uusiin jatkojalostustuotteisiin ja ottamalla käyttöön mekanismin kiertämistä estäviä toimenpiteitä.

CBAM kattaa tällä hetkellä perusmateriaalit, kuten raudan, teräksen, alumiinin, lannoitteet, sementin ja sähkön. Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen mekanismin soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan myös tiettyjä teräs- ja alumiini-intensiivisiä jatkojalostustuotteita, eli ns. alavirran tuotteita. Suomen tuonnista merkittäviä tällaisia tuoteryhmiä ovat mm. tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, lääketieteessä käytettävät laitteet sekä erilaisissa koneissa ja laitteissa käytettävät osat. 

Lisäksi ehdotuksessa vahvistettaisiin mekanismin kierron ehkäisyä, lisättäisiin romurauta ja -alumiini osittain soveltamisalaan sekä muutettaisiin tuontisähkön laskentasääntöjä.

Neuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat jatkojalostuslaajennuksen laajuus ja komissiolle ehdotetun säädösvallan rajaaminen tilanteissa, joissa mekanismin soveltamisalaa voitaisiin tilapäisesti kaventaa.

Osa jäsenmaista haluaisi laajentaa soveltamisalaa huomattavasti komission ehdotusta pidemmälle, kun taas Suomi on korostanut huolellisten vaikutusarviointien tärkeyttä sekä objektiivisten, määrällisten ja hiilivuotoriskiin perustuvien kriteerien merkitystä. Komission ehdotukseen verrattuna neuvosto haluaa kaksinkertaistaa jatkojalostuslaajennuksen kattavuuden tavaranimikkeiden määrässä mitattuna. Tämä myös lisäisi niiden tuojien määrää, joita mekanismin vaatimukset koskettaisivat.  

”Suomi pitää hiilirajamekanismia tärkeänä välineenä hiilivuodon torjunnassa ja edistettäessä kansainvälistä päästöhinnoittelua. Korostamme mekanismin ennakoitavuutta, vakaata sääntelykehikkoa, huolellisia vaikutusarvioita ja laadukasta toimeenpanoa. Neuvoston yleisnäkemys jatkojalostuslaajennuksesta on kompromissi jäsenmaiden eriävien näkemysten välillä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.

Jäsenmaiden näkemykset jakautuvat myös kysymyksessä toimivallan siirrosta komissiolle mekanismin soveltamisalan tilapäiseksi kaventamiseksi. Suomi on korostanut, että tilapäinen poikkeus voisi heikentää mekanismin ennakoitavuutta ja investointivarmuutta puhtaan siirtymän hankkeisiin. Suomi suhtautuu kriittisesti ehdotettuun toimivallan siirtoon. Neuvoston yleisnäkemys sisältää kuitenkin hyviä rajauksia tilapäisen poikkeuksen käyttöön.

Ehdotuksen käsittely jatkuu EU toimielinten välisissä neuvotteluissa ja Euroopan parlamentissa, jossa sen pääkäsittelystä vastaa ENVI-valiokunta. Täysistuntoäänestystä odotetaan alustavasti syyskuussa.

Hiilirajamekanismi on EU ilmastopolitiikan väline, jolla varmistemaan, että EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden hinta heijastaa nykyistä paremmin niiden päästösisältöä. Vuoden 2026 alusta lähtien mekanismi on asettanut tietyille tuontituotteille vastaavan kustannuksen kuin EU:ssa valmistetuille tuotteille aiheutuu päästökaupasta. Mekanismi kannustaa EU:n ulkopuolisia valmistajia ja tuojia vähentämään päästöjä. Sen ensisijainen tavoite on ehkäistä hiilivuotoa, eli tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa tuotantokustannukset ovat ilmastosääntelyn löysyyden vuoksi alhaisempia.

ETLA tarkastellut hiilirajamekanismin mahdollista seuraavaa laajennusta epäsuoriin päästöihin

EU:n hiilirajamekanismin laajennus tavaran valmistusprosessin suorien päästöjen lisäksi epäsuoriin päästöihin, kuten tuotannossa kulutetun sähkön tuotannosta syntyviin päästöihin, on komissiossa selvityksessä. Komission on tarkoitus tehdä vuonna 2027 ehdotuksensa siitä, laajeneeko mekanismi epäsuoriin päästöihin.

ETLA on selvittänyt mahdollisen laajennuksen vaikutuksia työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana. 10.6.2026 julkaistussa tutkimuksessa: Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etlan raportti 178) on simuloitu eri skenaarioita hiilirajamekanismin laajennuksen ja tukimuutosten vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan laajennus vähentäisi hiilivuotoriskiä ja tuontia samalla, kun se nostaisi tuonnin kustannuksia Suomessa.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Katja Tuokko, TEM, p. 0295 047 660
ilmasto- ja ympäristöministerin erityisavustaja Juuso Kilpinen, p. 0295 250 128