Hyppää sisältöön

HIISI-jatkoselvitys antaa vankan tietopohjan hallituksen ilmastosuunnitelmille ja niiden vaikutusarvioille

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 18.2.2022 10.41
Tiedote
Taivas ja auringon nousu

VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050.

Jatkoselvitys tarvittiin, koska hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 hyväksyttiin joukko uusia ilmastokirjauksia. Samalla sovittiin, että tutkimustahot ja ilmastopaneeli arvioivat keväällä 2022 ilmastokirjausten ja toimien riittävyyttä Suomen ilmastotavoitteiden kannalta, jotta tiedetään, paljonko uusia toimia pitää päättää vielä myöhemmin. Näiden arviointi ei ollut ajallisesti mahdollista valtioneuvoston kanslian tilaamassa VN TEAS HIISI-selvityksessä, jonka tulokset julkaistiin 1.12.2021.

Jatkoselvityksessä arvioitiin myös sitä, kuinka hyvin Suomen nykyiset ilmasto- ja energiapäätökset ovat linjassa EU:n FitFor55-säädösehdotuspaketin mahdollisten tavoitteiden saavuttamisen kanssa liittyen taakanjakosektorin vuoden 2030 kasvihuonekaasujen päästötavoitteeseen sekä uusiutuvan energian osuuteen loppuenergiankulutuksesta ja arvioon loppuenergiankulutuksesta.

Selvityksen politiikkaskenaarioon (WAM-н) sisällytetyt toimet johtavat kokonaisuutena merkittävään kasvihuonekaasupäästöjen vähennykseen, uusiutuvan energian lisääntymiseen ja energiankäytön tehostumiseen. Hiilineutraaliuden ja EU:n ehdotuksen mukaisen taakanjakosektorin tavoitteen saavuttaminen edellyttävät kuitenkin lisätoimia, joiden tarve kasvaa päästötavoitteiden kiristyessä vuosien 2030 ja 2035 jälkeen. Lisäksi tulee huomata, että skenaarioon on sisällytetty joukko toimia, joista ei ole vielä joko poliittisia tai yritysten investointipäätöksiä.

”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta siihen”, toteaa teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ilmasto- ja energiastrategian tarkastelu kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästölähteet (päästökauppasektori, taakanjakosektori ja maankäyttösektori) ja nielut (maankäyttösektori). Päähuomio sekä hallituksen ilmastosuunnitelmissa linjattavissa politiikkatoimissa, että niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö lähettää strategialuonnoksen laajalle lausuntokierrokselle maaliskuussa.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ja 2030–2050 ilmastotavoitteiden saavuttaminen

”Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä sekä päästötavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttävät merkittäviä päästövähennyksiä kymmenen vuoden sisällä. Hallituksen laatimat poliittiset päätökset johtavat jo oikealle päästövähennysuralle, mutta toimien toteutuminen tulisi varmistaa ja lisäksi tultaneen tarvitsemaan lisätoimia HIISI-jatkoselvityksessä laaditun analyysin perusteella”, toteaa tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:stä.

Selvityksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2030 vajaat 31 Mt CO2-ekv (megatonnia hiilidioksidiekvivalentteina). 60% vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla korkeintaan 28 Mt, eli päästökuilu olisi tuolloin runsaat 2 Mt. Tarkasteluissa päästöjen vertailuvuosi on 1990.

Vuonna 2035 päästöt olisivat 25 Mt. Maankäyttösektorin nettonieluarvioon 21 Mt CO2-ekv. perustuvan 70 prosentin vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla enintään 21 Mt, eli päästökuilu olisi runsaat 4 Mt.

Vuonna 2040 päästöt olisivat 19 Mt. Vähennystavoite olisi silloin 80%, ja päästöjä saisi olla enintään 14 Mt, joten päästökuilu olisi noin 5 Mt.

Vuoteen 2050 päästöt olisivat noin 7 Mt. Vähennystavoite olisi noussut jo vähintään 90 prosenttiin, jolloin päästöjä saisi olisi korkeintaan 7 Mt, joten päästökuilu olisi lähes nolla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että luonnollisten hiilinielujen lisäksi Suomessa poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä teknisin keinoin (CCS ja BECCS), ja talteen otettu hiilidioksidi varastoidaan pitkäikäisiin tuotteisiin tai geologisiin muodostelmiin.

Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistavoitteen saavuttamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja kehitys voi edetä myös suotuisammin, kuin mitä selvityksen WAM-н -skenaario antaa ymmärtää. 

Kokonaispäästöjen kannalta on tärkeää muistaa, että kaikkien päästösektoreiden tulee merkittävästi vähentää päästöjään, jotta hiilineutraalisuustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050. 

Skenaarioissa uusiutuvan energian osuus saavuttaa 60 prosentin tavoitetason laskettuna energian loppukulutuksesta vuonna 2030 ja täyttää siten EU:n uusiutuvan energian direktiivin luonnoksessa esitetyn periaatteen mukaisesti lasketun ohjeellisen tavoitteen Suomelle. 

EU:n laskentasääntöjen mukainen loppuenergian kulutus Suomelle olisi 266 TWh (ilman kv. lentoliikennettä), eli se jäisi EU:n FitFor55-paketin energiatehokkuusdirektiiviesityksen pohjalta Suomelle arvioidusta 255 TWh:n tavoitteesta. Onkin oletettavaa, että hiilineutraalisuustavoitteet ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen energiatehokkuusvaatimusten kanssa siitä huolimatta, että energiankäyttö tehostuu merkittävästi kaikilla energiasektoreilla.

Selvityksen mukaan lisätoimien tarvetta tulisi tarkastella uudelleen viimeistään silloin, kun EU:n uusista ilmasto- ja energiapoliittisista päätöksistä on parempaa tietoa. Lisäksi FitFor55-paketin kokonaisarvio Suomen näkökulmasta olisi tärkeä toteuttaa yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa, jotka kukin tarkastelevat FitFor55-säädösehdotuspaketin eri osia ja direktiiviehdotuksia. 

HIISI-jatkoselvitys lähetettiin ennakkoon tausta-aineistoksi Suomen ympäristökeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle sekä Suomen ilmastopaneelille joilta ympäristöministeriö oli VTT:n lisäksi pyytänyt lausuntoa 11.2.2022 mennessä taakanjakosektorin ilmastotoimien riittävyydestä.

Alkuperäinen HIISI-selvitys valmistui joulukuussa 2021 palvelemaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistelujen tutkimus- ja selvitystarpeita. HIISI-jatkoselvityksen toteuttivat VTT ja Merit Economics.

Lisätiedot:
tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 020 722 5806
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM p. 029 506 4819 (hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja)
 

 
Sivun alkuun