Kokous 16.6.2026
Kasvun merkkejä näkyvissä - työvoimaviranomaisten tulee varautua osaavan työvoiman välittämiseen sekä jatkaa työttömyyden vähentämistä kaikissa asiakasryhmissä
Kevään viimeisessä kokouksessa keskusteltiin kasvunäkymistä, kysyntälähtöisestä ekosysteemistä työvoimapalveluissa sekä työnantaja- ja yrityspalvelujen alustavista kehittämistarpeista. Lisäksi tarkasteltiin työvoimapalvelujärjestelmän tietojohtamisen tilannekuvaa ja kehittämistarpeita.
Kasvu edellyttää osaamistarpeiden ennakointia
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n asiantuntija Mikko Räsänen esitteli neuvottelukunnalle yhteenvetoa positiivisista kasvunäkymistä sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Taloudessa on menossa selkeä käänne. Tampereen Työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari esitteli Tampereen seudun työllisyysalueen kysyntälähtöistä työvoimapalvelujen kokonaisuutta. Työllisyysalueella on panostettu myös osaavan työvoiman ennakointiin. Neuvottelukunnan työnantaja- ja yrityspalvelujaosto esitteli lisäksi keskeisiä periaatteita palvelujen kehittämiseksi, joiden osalta valmistelu jatkuu syksyllä.
Neuvottelukunta totesi kasvusignaalien olevan näkyvissä. Toisaalta huomioitiin valtiovarainministeriön maltillisempi näkemys kasvun alkamiseen. Työnantaja- ja yritysyhteistyön todettiin olevan kunnille tärkeä kehityskohde tulevaisuudessa. Jatkossa tulee pohtia mitä julkisen toimijan työnantaja- ja yrityspalveluilta edellytetään alueellisesti ja kansallisesti ja minkälainen tietopohja palvelisi teemaa parhaiten.
Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että työvoimaviranomaisten tulisi pystyä vastaamaan nopeasti mahdollisen kasvun tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että työvoiman osaamista tulee kehittää ja kysyntää ennakoida etupainotteisesti, jotta osaajien puute ei nouse kasvun esteeksi. Myös kansallisen tietopohjan kehittämiseen kiinnitettiin huomiota.
Työmarkkinatilanteen muutoksen arveltiin haastavan kuntien elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikkaa sekä aiempia toimintamalleja esimerkiksi alueellisen liikkuvuuden edistämisessä. Työllisyyspoliittisia toimenpiteitä mitoittaessa tulisi huomioida myös maakuntien erilainen tilanne työvoiman tarjonnassa.
Neuvottelukunta totesi myös, että kysyntään vastaamisen ohella työllisyysalueiden on tärkeää tehdä myös laadukasta perustyötä työttömyyden vähentämiseksi kaikissa asiakasryhmissä.
Tietojohtamisen teema käsittelyssä
Työvoimapalvelujen tietojohtamisen tilannetta ja kehittämistarpeita käsiteltiin neuvottelukunnassa osana työvoimapalvelujärjestelmästä tehtävää selvitystä. Tietojohtamisen vahvuutena todettiin olevan vahva keskittäminen KEHA-keskukseen, mikä mahdollistaa resurssien hyödyntämisen aiempaa paremmin. Lisäksi nykyisen tietojohtamisen mallin etu on se, että se tuottaa kansallisesti yhtenäistä tietoa päätöksenteon tueksi. Kehittämiskohdiksi tunnistettiin muun muassa yhteiskehittäminen kuntien kanssa sekä palvelujen vaikuttavuuden tai palvelupolkujen seurantamahdollisuudet. Tietojohtamiseen kohdistuu myös ristiriitaisia odotuksia ja tarpeita eri toimijoilta.
Neuvottelukunta painotti datan saatavuuden yhdenmukaisen tiedon tärkeyttä. Samalla sitä pitää oppia myös käyttämään analyyttisesti ja tarkastelemaan asioita myös työvoimapalveluita laajemmassa kontekstissa. Tietojohtamista tulisi myös kehittää keinoista tavoitteiden seurannan suuntaan.
Neuvottelukunta hiljentyy kesäkaudeksi
Neuvottelukunta jatkaa työskentelyä syyskaudella. Seuraavat kokoukset on suunniteltu pidettäväksi 15.10, 18.11 ja 17.12.
Neuvottelukunnan ja jaostojen työskentelyä voi seurata hankeikkunasta:
Lisätietoja:
neuvottelukunnan pääsihteeri, erityisasiantuntija Jenni Wessman, TEM, [email protected]
TEM:n verkkosivu: Työllisyyden edistämisen valtakunnallinen neuvottelukunta