Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kivihiilen energiakäyttöä korvaaviin hankkeisiin nyt 22,8 miljoonaa euroa

Työ- ja elinkeinoministeriö
2.7.2021 11.44
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt uusia päätöksiä kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttavien hankkeiden investointituesta. Tukea myönnettiin nyt kolmelle hankkeelle Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa, yhteensä 22 829 282 euroa.

Ensimmäiset kivihiilen käytöstä luopumiseen kannustavat tukipäätökset tehtiin joulukuussa 2020, jolloin neljää hanketta tuettiin 7 715 880 eurolla. Tukea myönnettiin näin seitsemälle hankkeelle yhteensä 30 545 162 euroa. Tukihaku on nyt päättynyt. 

Kivihiilen käyttö on Suomessa vuonna 2019 annetun lain mukaan kielletty sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien yritysten ja yhteisöjen kivihiiltä korvaavien investointien käynnistymistä voidaan tukea erillisellä kannustimella. 

Tuettujen hankkeiden myötä kivihiilen energiakäyttö vähenee yli 1700 GWh vuodessa ja fossiiliset hiilidioksidipäästöt yli 660 000 tonnia vuodessa. 

– Kivihiilestä luopumisen tuki on ollut erinomainen keino vauhdittaa siirtymistä päästöttömään lämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt tuettavat kolme kohdetta hyödyntävät lämpöpumppuja, hukkalämpöä ja biomassaa kivihiilen korvaamiseksi jo ennen lakisääteistä kieltoa. Samalla ne ovat osa siirtymää tuontipohjaisista fossiilista polttoaineista kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Tuetut hankkeet ovat osa laajempia suunnitelmia, joilla tukea saaneilla energiankäyttöalueilla siirrytään nopeutetulla aikataululla pois kivihiilen käytöstä. Tuen saajat toteuttavat myös muita toimenpiteitä, jotta kivihiilestä voidaan luopua viimeistään vuonna 2025.

Tukea kivihiilen käyttöä korvaaville hankkeille Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa 

Investointitukea myönnettiin nyt kahteen hankkeeseen, joissa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa, sekä biomassaa sähkön- ja lämmöntuotantoon käyttävään hankkeeseen. 

Fortum Power and Heat Oy:lle myönnettiin Espoon Keran ilma-vesilämpöpumppulaitoksen toteutukseen 6 196 000 euroa. Yrityksen suunnitelmissa on noin 20 MW laitos, joka yhdistettäisiin Keran alueen kiinteistöille lämpöä jakavaan matalalämpöverkkoon ja Espoon kaukolämpöverkkoon.

Fortum Power and Heat Oy suunnittelee datakeskusten lämmön talteenottoa Kirkkonummella ja Espoossa. Hankkeita tuettiin 8 234 000 eurolla. Yritys suunnittelee kaukolämpöverkkoalueelleen datakeskusten lämmön talteenottoa, jonka ensimmäisen vaiheessa rakennettaisiin hukkalämpöä hyödyntävät yhteensä noin 60 MW lämpöpumppulaitokset. 

Vaasan Voima Oy suunnittelee lämpövarastoon liitettyä ja biomassaa käyttävää yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantolaitosta Vaasaan. Myönnetty tuki on 8 399 282 euroa.

Joulukuussa 2020 tuettiin kivihiilen korvaamista kaukolämmössä ja hukkalämmön hyödyntämistä

Joulukuussa 2020 tuettiin neljää hanketta Espoossa, Turun seudulla ja Vaasassa. Tuetuilla Fortum Power and Heat Oy:n, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n hankkeilla demonstroidaan suuren kokoluokan ilma-vesilämpöpumpun yhdistämistä kaukolämmön tuotantoon sekä hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa.

Kaukolämpöala on murroksessa – uusien teknologioiden ja hukkalämmön käyttö nousussa

Kivihiilen energiakäytön kielto tulee nostamaan päästöttömien tuotantomuotojen tarvetta. Pöyry selvitti vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kivihiilen energiakäyttöä Suomessa. Selvityksen mukaan kivihiiltä käytettiin vuonna 2016 lämmitykseen Espoon, Vaasan ja Turun seudun lisäksi huomattavia määriä muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. Lahdessa kivihiililaitos on suljettu vuonna 2019 ja Vantaa on ilmoittanut lopettavansa kivihiilen energiakäytön vuonna 2022.
 
Tuella nopeutettuun kivihiilestä luopumiseen on kannustettu energiayhtiöitä erityisesti muiden kuin polttoon perustuvien teknologioiden hyödyntämiseen lämmöntuotannossa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli vuonna 2020 noin 42 prosenttia ja hukkalämpöjen 11 prosenttia. Lämpöalan tuotantorakenteet ovat murroksessa ja kokemusta teollisen mittaluokan ratkaisuista esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämiseksi kaukolämmön tuotannossa tarvitaan.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM puh. 029 506 4815 
erityisasiantuntija Tuula Savola, TEM, puh. 029 504 7133
elinkeinoministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, puh. 050 516 2868

 
Sivun alkuun