Nyt on oikea hetki: Elinvoimakeskusten kasvupalvelut ja uudistuva kumppanuusyhteistyö vauhdittamassa alueellista kasvua
Valtion aluehallintouudistus ja kesäkuussa hyväksytty uusi lainsäädäntö edellyttävät panostusta myös alueellisten yrityspalveluiden kehittämiseen. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavat elinvoimakeskukset jatkavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) työtä, mutta uudistavat samalla valtion aluehallinnon roolia ja toimintaa kasvun edellytysten rakentajana alueilla.
Yhteinen yritysasiakas ja kasvun tavoite haastavat meitä kehittämään palveluita, toimintatapoja ja yhteistyön välineitä – rakentamaan yhä vaikuttavampia ja asiakastarpeisiin vastaavia kasvun ekosysteemejä alueilla.
Elinvoimakeskusten tehtäväkenttä on monipuolinen
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia, ja niillä tulee olemaan toimipaikka jokaisessa maakunnassa, lähellä yritysasiakkaita ja alueellisia kumppaneita. Keskuksia ohjaavat TEM:n lisäksi omilla toimialoillaan opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Elinvoimakeskusten tehtäväkenttä on edelleen monialainen:
- Elinkeinot ja yrittäjyys: Yritystoiminnan edistäminen ja tukeminen.
- Työllisyys ja osaaminen: Alueellinen työllisyyden kehittäminen ja työvoiman osaamisen vahvistaminen.
- Kulttuuri ja kotoutuminen: Kulttuuritoiminnan tukeminen, maahanmuuton ja kotoutumisen edistäminen.
- Maatalous ja maaseutu: Maatalouden ja maaseudun kehittäminen, EU:n maatalousrahastojen toimeenpano.
- Alueiden käyttö ja ympäristö: Alueidenkäytön suunnittelu, vesitalous, luonnon monimuotoisuus ja vesien tila.
- Kalatalous: Kalatalouden kehittäminen ja tukeminen.
- EU-ohjelmat: EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpano.
- Liikenne: Liikennejärjestelmän toimivuus ja kestävyys, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot sekä maanteiden ylläpito.
Elinvoimakeskukset toimivat alueilla valtionhallinnon edustajina ja ovat mukana luomassa alueellista elinvoimaa sekä kestävän kasvun edellytyksiä. Keskukset tukevat alueiden pk-yritysten uudistumista, investointeja, kasvua ja kansainvälistymistä. Mukana tässä työssä ovat alueilla monet muutkin toimijat, kuten kunnat, elinkeinoyhtiöt, maakuntaliitot, työllisyysalueet, oppilaitokset ja elinkeinoelämän järjestöt.
Eri toimijoiden muodostamissa alueellisissa yrityspalveluekosysteemeissä elinvoimakeskukset toimivat tehtävästä riippuen rahoittajina, palvelun- ja tiedontuottajina, vuoropuhelun ja yhteistyön edistäjinä, koollekutsujina, koordinaattoreina ja yhteistyökumppaneina.
Kasvupalvelut-hanke tukee aluehallinnon yrityspalvelujen uudistamista
TEM:n keväällä 2025 käynnistämä Elinvoimakeskusten kasvupalvelut -hanke selkeyttää elinvoimakeskusten roolia ja vahvistaa vaikuttavuutta osana alueellisia yrityspalveluverkostoja. Tavoitteena on tarjota yrityksille tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia sekä tunnistaa yhteistyötarpeet muiden hallinnonalojen kanssa.
Hankkeessa on alusta alkaen painotettu sekä alueellista (mm. kunnalliset elinkeinotoimijat) että valtakunnallista yhteistyötä. Kehittämiskumppaneina toimivat muun muassa Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja kehitysyhtiöt (SEKES) ja elinkeinoelämän keskusjärjestöt. Keskustelut edellä mainittujen kanssa ovat tuoneet esiin konkreettisia kehitystarpeita ja uusia avauksia asiakaslähtöiselle yhteistyölle. Vuoropuhelut ovat myös vahvistaneet yhteistä ymmärrystä siitä, että vaikuttavien ja kasvua tukevien yrityspalvelujen edellytyksinä ovat jatkuva yhteistyö ja avoin tiedonvaihto.
Sopimuksellisuus ja tiedon jakaminen uudistuvan kasvupalvelukokonaisuuden elementteinä
Yhtenä kehityskohteena kasvupalvelujen kehittämistyössä tarkastellaan sopimuksellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Voisivatko yhteiset sopimukset edistää alueellisten yrityspalveluekosysteemien vaikuttavuutta? Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista sopimuksellisuuteen perustuvista toimintamalleista ovat innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimukset, joita valtio on solminut yliopistokaupunkien kanssa ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset. Ekosysteemisopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta.
Mitä sopimuksellisuus alueellisissa kasvupalveluissa voisi käytännössä tarkoittaa tuomatta kuitenkaan tullessaan epätarkoituksenmukaista byrokratiaa yhteistyöhön? Millä edellytyksillä, tavoitteilla ja sisällöillä valtiolliset ja kunnalliset toimijat yhteistyössä voisivat edistää yritysten kasvuedellytyksiä entistä vaikuttavammin? Sopimuskumppaneita voisivat olla alueiden elinkeinoyhtiöt sekä kunnat ja työllisyysalueiden yrityspalvelut, joiden palveluilla on yhtymäpintoja ja yhteiset asiakkaat tulevien elinvoimakeskusten kanssa.
Tarkastelussa on myös yhteinen asiakastieto ja tiedon jakamisen mahdollisuudet. Mitä tietoa on tarpeen jakaa, millä edellytyksillä ja millä tavalla, että yhteinen tieto olisi mahdollistamassa yhä vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää toimintaa? Myös tekoälyn kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, ja vaikkapa tekoälyagentit eli keskustelurobotit voivat osaltaan sujuvoittaa asiakaspalvelua.
Elinvoimakeskukset johtavat jatkossakin alueellista Team Finland (TF) -yhteistyötä. TF-palvelupolku toimii esimerkkinä asiakaslähtöisestä ja vaikuttavasta palvelusta, jota voidaan erityisesti sen alkuvaiheessa ja alueilla laajentaa tukemaan yritysten kasvua ja kehittymistä myös kotimaassa. Tätä jo hyvin toimivaa palvelua ja sen toimintatapoja edelleen kehittäen voidaan rakentaa uudenlaista ja vaikuttavaa tapaa palvella yrityksiä kokonaisvaltaisesti ja tarvelähtöisesti.
Myös elinvoimakeskusten palveluinstrumenttien puolella on valmisteltu ja valmistellaan uudistuksia. Esimerkiksi kansallisen, pk-yritysten uudistumista tukevan tutkimus- ja kehittämisrahoitusmekanismin toimeenpanoa valmistellaan nykyisen ELY-keskusten kehittämisavustuksen pohjalta. Investointien edistämisen yhteistyötä tiivistetään alueilla mukaan lukien myös nykyistä parempi investointihankkeiden tilannekuvan muodostaminen.
Sidosryhmät kokoontuivat pohtimaan tulevaisuuden yrityspalveluja
Yhteisten yritys- eli kasvupalveluiden kehitystyö jatkuu myös ensi vuoden puolella. TEM koordinoi ja johtaa kehitystyötä, jossa rakennetaan entistä vaikuttavampaa yrityspalveluiden ekosysteemiä. Tässä kehitystyössä jokaisella toimijalla – valtiolla, kunnilla, elinkeinoelämän edustajilla – on oma roolinsa kasvuun kannustavien toimintaedellytysten rakentajina alueen yrityksille.
Järjestimme lokakuussa 2025 kasvupalveluyhteistyön sidosryhmätilaisuuden, jossa paikalla oli yli 60 osallistujaa ja sidosryhmien ja yhteistyökumppanien edustajaa ympäri Suomen. Mukana olivat mm. maakuntaliitot, Suomen yrittäjät, SEKES, seudullisia elinkeinoyhtiöitä, työllisyysalueita, Elinkeinoelämän keskusliitto, Mikro- ja yksinyrittäjät ry. (MYRY), kaupungit (BusinessOulu, Vantaan kaupunki, Lahden kaupunki), Business Finland, Finnvera, ulkoministeriö, sekä ELY-keskusten ja TEM:n edustajia. Tilaisuudessa nousi esiin yhteinen näkemys: nyt on oikea hetki hyödyntää rakenteelliseen aluehallintouudistukseen kytkeytyvät toiminnan kehittämisen mahdollisuudet ja rakentaa siten alueilla yhä parempia edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja kasvulle.
Elinvoimakeskusten ja muiden kasvupalveluita yrityksille tarjoavien tahojen menestys mitataan lopulta siinä, kuinka hyvin onnistumme rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja löytämään ratkaisuja, jotka aidosti tukevat yritysten kasvua.
Elinvoimaista Suomea ja alueellisia kasvupalveluita rakennetaan yhdessä.
teollisuusneuvos, ryhmäpäällikkö Marko Laiho, TEM
elinvoimakeskusten kasvupalvelut -hankepäällikkö Kristiina Santos, TEM
Tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyavustajaa sisällön tiivistämiseen.
1.1.2026 aloittavien elinvoimakeskusten toimeenpanosta voit lukea lisää kotisivultamme.