Pk-yrityksillä positiivisimmat näkymät sitten Venäjän hyökkäyssodan alun

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet hieman viime keväästä, osoittaa tuore Pk-yritysbarometri. Yritysten odotukset ovat myös paremmat kuin vuosi sitten. Tähän ovat vaikuttaneet matalana pysynyt inflaatio ja korkojen lasku. Erityisesti rakennusalan yritysten haastava tilanne on vähitellen helpottamassa.

Pienten ja keskisuurten yritysten talousnäkymät ovat hieman aiempaa myönteisemmät, ja useampi ennakoi tilanteen paranevan kuin heikkenevän. Taustalla vaikuttavat odotukset talouden yleisestä elpymisestä, joka riippuu olennaisesti yksityisen kulutuksen vahvistumisesta. Tähän liittyy kuitenkin epävarmuutta, tilannetta seurataan varovaisen toiveikkain mielin.

”Pk-yritysten suhdannenäkymä on kehittymässä keväästä myönteisempään suuntaan. Tämä antaa viitteitä talouden elpymisestä. Elinvoimaiset pk-yritykset ovat tärkeitä ja keskeisiä talouden kasvun, työllisyyden ja investointien kannalta”, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta, rekrytointihalut kasvavat 

Pk-yritysten investointihalukkuus on nousussa, mutta se on edelleen vaatimattomalla tasolla. Vain teollisuudessa on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan vähenevän.

Kevään barometriin verrattuna pk-yritysten rekrytointiaikeet näyttävät sen sijaan vahvistuneen. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 11 prosenttia odottaa sen vähentyvän. Suurin joukko, 75 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä. 

Tullipolitiikka nostanut kustannuksia ja kiristänyt kilpailua

Vuoden 2025 aikana pk-yritysten vientiodotuksia on painanut Yhdysvaltojen tullipolitiikasta johtuva kauppasuhteiden kiristyminen. Hieman enemmän kuin joka kymmenes pk-yritys raportoi kansainvälisen tullipolitiikan tai muiden kaupan rajoitteiden aiheuttaneen kohonneita kustannuksia. Lisäksi lähes joka kymmenes pk-yritys on kohdannut tullien seurauksena aiempaa kireämpää kilpailua.

”Epävarmuus kansainvälisen kaupan säännöistä on aiheuttanut harmaita hiuksia yrittäjille tänä vuonna. USA:han vieville yrityksille toimintaympäristö on ollut poikkeuksellisen sumuinen ja 15 prosentin tullitaso on merkittävä haitta monelle pk-yritykselle. Yritykset kaipaavat ennakoitavuutta ja mahdollisimman esteetöntä kauppaa, jotta uskaltavat tehdä investointeja ja laajentua kansainvälisille markkinoille”, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. 

Yritysten kasvuhakuisuus vakiintunut vaatimattomalle tasolle

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on ollut pitkään laskussa. Tuoreimmat tiedot viittaavat tilanteen tasaantumiseen. Yli kolmannes yrityksistä ilmoittaa olevansa joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuinen. Erityisesti mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus on noussut hieman viime vuoden pohjalukemista. Kokonaisuutena kasvuhakuisuus on kuitenkin edelleen vaatimattomalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin.
 
”Kasvuyritykset ovat tärkeitä, sillä ne kehittävät uusia innovaatioita ja toimivat kasvun moottoreina sekä kirittäjinä muille yrityksille. Myönteinen merkki talouden elpymisestä on, että nuorten pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja rohkeita riskejä ottavia yrittäjiä”, sanoo Brotherus.

Kasvua tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Yritysten menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yleisintä se oli teollisuudessa, jossa yrityksistä 37 prosenttia kertoi olevansa aktiivinen t&k-toiminnassa. Viisi prosenttia pk-yrityksistä, joilla ei vielä ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa, suunnittelee sen käynnistämistä seuraavan vuoden aikana. Tämä kertoo myönteisestä kehityksestä.

Yleisimmät julkisen t&k-toiminnan rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueelliset viranomaiset, kuten ELY-keskukset, sekä valtakunnallinen toimija Business Finland.

”On myönteistä, että pk-yrityksissä on halua lisätä t&k-toimintaa. Tarvitsemme ehdottomasti lisää tuottavuutta ja kasvua Suomen talouteen. Olemme hallituksessa sitoutuneet neljän prosentin t&k-tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä parlamentaarisen suunnitelman mukaisesti. Kolmasosa tästä on tarkoitus saavuttaa julkisella rahoituksella ja kaksi kolmasosaa yritysten omina panostuksina”, sanoo elinkeinoministeri Puisto.

Rahoitusympäristössä edelleen haasteita, mutta yrityksillä myös tilaisuus käynnistää tärkeitä kasvuinvestointeja

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn barometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Vastaava luku vuoden 2021 keväällä oli 25 prosenttia. 

”Toisaalta yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla. Sen sijaan, että yritykset keskittyvät vahvistamaan puskureita epävarmuutta vastaan, kannustan käynnistämään tulevaisuuteen suuntaavia investointeja. Ne ovat tärkein keino varmistaa kasvu ja kilpailukyky. Juuri nyt on oikea hetki, kun kysyntä Suomen lähimarkkinoilla kasvaa, osaavaa työvoimaa on saatavilla ja korkotaso on alhainen”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveraa vaaditaan entistä useammin yritysten pankkilainojen takaajaksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 64 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta.

”Finnveran perustehtävä on täydentää rahoitusmarkkinaa siellä, missä rahoitushaasteet ovat suurimpia. Pk-yritysten omavaraisuus on vahvistunut ja yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia. Tarvittaessa rohkaisemme yrityksiä kasvamaan myös lainarahoituksella. Kasvu on haettava viennistä ja nykyisessä toimintaympäristössä yhä useammin uusilta markkinoilta. On iso kysymys, tuntevatko pk-yritykset riittävät tavat suojautua viennin riskeiltä tai hyödyntää rahoitusta kauppojen toteutumiseksi”, toteaa Ketola.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 4 200 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2025 puolivälistä heinäkuun 2025 puoliväliin. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Lars Aikala, p. 050 401 6410, [email protected]
pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, p. 050 384 9479, [email protected]  
liiketoimintajohtaja Juha Ketola, pk- ja midcap-yritykset, Finnvera, p. 029 460 2658, [email protected] 
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 050 526 2515, [email protected]