Raha-asianvaliokunta puoltaa tukea kahdelle puhtaan metaanin investoinnille

Hallituksen raha-asianvaliokunta puolsi 5.12.2024 yhteensä liki 50 miljoonan euron investointitukea kahdelle uuden energiateknologian suurelle demonstraatiohankkeelle.

Valiokunta puolsi sitoumusta, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi päättää 26 061 900 euron tuen myöntämisestä CI ABF I FIN DevCo Oy:lle nesteytettyä biometaania tuottavan biokaasulaitoksen rakentamiseksi Nivalaan. Samoin se puolsi sitoumusta 23 925 000 euron tuen myöntämisestä Kemira Chemicals Oy:n uusiutuvan synteettisen metaanin tuotantolaitoksen rakentamiseksi Äetsään.

Päätöksiä ei ole vielä tehty. Raha-asianvaliokunnan puoltojen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tukipäätökset ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen päätettäväksi lähiaikoina.

”Fossiilista luopuminen liikenteessä etenee näillä investoinneilla. Hankkeet ovat oivallinen esimerkki siitä, miten samaan aikaan voidaan vastata niin maatalouden omavaraisuuden vahvistamiseen kuin hyödyntää biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa uusiutuvan synteettisen metaanin tuottamiseksi. Näissä Suomella on vahvuuksia, joita kannattaa hyödyntää”, ministeri Mykkänen toteaa.

Nivalan biokaasulaitos tuottaisi biometaania liikennekäyttöön

Hankeyritys CI ABF I FIN DevCo Oy:n biokaasulaitos tuottaisi noin 170 GWh nesteytettyä biometaania vuodessa, joka hyödynnettäisiin pääosin liikenteen polttoaineena. Laitos käsittelisi noin 600 000 tonnia lantoja, peltojätevirtoja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja vuodessa. Lisäksi prosessissa syntyisi mädätettä, joka toimitettaisiin viljelijöille lannoitekäyttöön. Hankeyrityksen omistaa Copenhagen Infrastructure Partnersin hallinnoima rahasto.

Hankkeen uutuusarvona on suuren biokaasulaitoksen toteutus, maatalouden jätevirtojen hyödyntäminen suuressa mittaluokassa sekä nesteytetyn biometaanin tuottaminen liikennekäyttöön. Maatalouden jätevirtoihin liittyy huomattava hyödyntämispotentiaali ja ratkaisua voidaan monistaa muihin kohteisiin.

Investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 88 000 tonnia vuodessa, kun tuotettu biometaani korvaa fossiilisia liikennepolttoaineita. Hakijan arvion mukaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 510 henkilötyövuotta, ja hankkeen myötä syntyisi 20 uutta työpaikkaa. 

Myös Äetsän laitoksen synteettistä metaania käytettäisiin liikennepolttoaineena

Kemira Chemicals Oy:n uusiutuvan synteettisen metaanin tuotantolaitos rakennettaisiin natriumkloraatin tuotantolaitoksen yhteyteen Äetsään. Metaanin tuotantoon käytettäisiin kloraattielektrolyysissä sivutuotteena syntyvää uusiutuvaa vetyä ja ulkopuolelta hankittavaa biopohjaista hiilidioksidia. Synteettistä metaania tuotettaisiin vuodessa noin 111 GWh. Lisäksi prosessissa syntyisi prosessihöyrynä hyödynnettävää lämpöä. Tuotettu metaani käytettäisiin ensisijaisesti liikennepolttoaineena. 

Hankkeen uutuusarvona on kloraattielektrolyysin sivutuotevedyn ja biopohjaisen hiilidioksidin hyödyntäminen uusiutuvan synteettisen metaanin tuottamiseksi liikennekäyttöön. Teknologia on monistettavissa myös muihin kohteisiin.

Investointi vähentäisi fossiilisia hiilidioksidipäästöjä noin 38 700 tonnia vuodessa. Hakijan arvion mukaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi noin 35 henkilötyövuotta, ja hankkeen myötä syntyisi 16 uutta työpaikkaa.

Lisätiedot:
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341
erityisasiantuntija Tuula Savola, TEM, p. 0295 047 133 
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, p. 0295 064 815