Kolumni: Vastuu kasvusta on yhteinen

Kasvusta, kilpailukyvystä ja elinvoimasta puhutaan Suomessa enemmän kuin pitkään aikaan. Kasvua tarvitaan. Kasvu ei synny yksittäisistä päätöksistä, vaan rohkeudesta uudistua ja kyvystä tehdä se yhdessä. Kun yritysten TKI-toiminta vahvistuu, syntyy uusia tuotteita, tuottavuutta, vientiä ja työpaikkoja. Asiantuntijat Jan Blomberg ja Mika Pikkarainen varmistavat kolumnissamme, että kasvun edellytykset kootaan nyt yrityksille selkeäksi palvelukokonaisuudeksi, joka tukee yhteistä tekemistä ja yritysten kasvua.

Yritysten TKI-toiminta kasvun ajurina

TKI-toiminta – eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö – on yksi keskeisimmistä taloudellisen kasvun ja uudistumisen moottoreista. Se mahdollistaa tuottavuuden paranemisen, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden vahvistumisen sekä osaamisen ja hyvinvoinnin kasvun. Lisäksi se on avainasemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Siksi TKI-panostukset ovat strategisesti välttämättömiä kaikille alueille, jotka haluavat menestyä nopeasti muuttuvassa maailmassa. 

Yritykset kantavat vastaisuudessakin päävastuun Suomessa tehdyistä TKI-investoinneista, joiden lisäämiseen yrityksiä myös julkisella rahoituksella kannustetaan. T&K-rahoitukseen investoidaan merkittävästi aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään. Myös elinvoimakeskuksille tarjoutuu uusi mahdollisuuksia tukea yritysten innovaatiotoimintaa, nyt kun uusi pk-yrityksille tarkoitettu T&K-rahoituspalvelu on otettu käyttöön. Rahoitus on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka toimivat pääosin kotimarkkinoilla ja tavoittelevat kasvua sekä myöhemmin kansainvälistymistä. 

Elinvoimakeskukset johtavat jatkossakin alueellista Team Finland (TF) -yhteistyötä. TF-kotimaan verkoston koordinaatiosta vastaa Business Finland. TF-palvelupolku toimii esimerkkinä asiakaslähtöisestä palvelusta viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi, joka on tarkoituksenmukaista alueilla laajentaa tukemaan selkeämmin myös yritysten TKI-toimintaa. Tätä jo toimivaa palvelua ja sen toimintatapoja edelleen kehittäen voidaan rakentaa uudenlaista ja vaikuttavampaa tapaa palvella yrityksiä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja tarvelähtöisesti yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Samalla investointien edistämisen yhteistyötä tiivistetään alueilla mukaan lukien myös nykyistä parempi investointihankkeiden tilannekuvan muodostaminen.

Alueellinen yhteistyö kasvutoimien tukemisessa

Kasvu syntyy yritysten päätöksistä ja tekemisestä, mutta edellytykset rakentuvat usein usean toimijan yhteispelillä. Siksi kasvun vauhdittaminen on ennen kaikkea yhteensovittamista: roolien, palvelupolkujen ja yhteisen tilannekuvan on toimittava niin, että yritys saa oikean tuen oikeaan aikaan. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun yrityksen tarve syntyy nopeasti. Esimerkiksi merkittävä energiainvestointi etenee vain, jos kunta, kehitysyhtiö, työllisyysalue ja valtion toimijat toimivat yhdessä, sopivat työnjaon selkeästi ja vievät asioita eteenpäin tavoitteellisesti. Toimiva ja joustava yhteistyö on perusedellytys vaikuttavalle kasvutyölle.

Valtion aluehallinnon uudistuessa elinvoimakeskukset kokoavat jatkossa valtion alueellisia kasvua tukevia tehtäviä yhteen. Samalla kuntien, kehitysyhtiöiden ja työllisyysalueiden rooli elinkeinojen ja yrityspalvelujen edistämisessä on vahvistunut ja etenkin isompien kaupunkien rooli on nykyään merkittävä. Elinvoimakeskusten roolina on tukea ja vahvistaa alueellista työtä: koota valtion välineet ja osaaminen yritysten ja kumppaniverkoston käyttöön, rakentaa yhteistä tilannekuvaa sekä vahvistaa sujuvia palvelupolkuja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kun yhdessä tekeminen toimii, yrityksen on helpompi edetä kohti kasvua.

Yritykset eivät kuitenkaan odota yksittäisiä palveluja, vaan selkeitä palvelukokonaisuuksia, joissa rahoitus, osaaminen, neuvonta ja verkostot kytkeytyvät toisiinsa yrityksen tarpeen mukaan. Kun asiakkaan odotus on kokonaisuus, myös yhteistyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa ja ennakoitavampaa. Tässä sopimuksellisuus tarjoaa toimivan kehikon. Siitä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi valtion ja yliopistokaupunkien välisissä ekosysteemisopimuksissa, joissa tavoitteena on valittujen kärkialojen innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Yksi käytännöllinen ja kokeilemisen arvoinen jatkoratkaisu voisi olla alueellinen kasvusopimus, jossa elinvoimakeskus ja alueen keskeiset toimijat sopivat yhteisistä tavoitteista, työnjaosta ja seurannan periaatteista niin, että yritykselle palvelukokonaisuus sujuvoituu ja alueen kyky tarttua kasvu- ja investointimahdollisuuksiin paranee. Samalla yhteistyön onnistumista voitaisiin mitata konkreettisesti: kasvaako kasvuyritysten määrä ja syntyykö uusia investointeja, vientiä ja työpaikkoja.

Sopimuksellisuuteen perustuvaa toimintamallia on kehitetty osana elinvoimakeskusten kasvupalvelut -hanketta. Sopimuksellisuus ei tarkoita uutta byrokratiaa, vaan yhteisesti sovittua ymmärrystä tavoitteista, rooleista ja vastuista. Monilla alueilla yhteistyö toimii jo hyvin, ja juuri siksi sitä kannattaa myös vahvistaa.

Yhteistyötä tarvitaan myös TEM:n hallinnonalan toimijoiden välillä

Yhteistä näkemystä ja yhteistyötä tarvitaan jatkossa myös TEM-konsernin kasvua edistävien virastojen ja yhtiöiden kesken. Ministeriö on tunnistanut yhteistyön vahvistamisen painopisteiksi suuryritykset, mittelstand-yritykset, startupit ja kasvuyritykset. Yhteisiä läpileikkaavia kehittämisalueita ovat aineettoman arvonmuodostuksen tukeminen, ennakointityö, vaikuttavuuden arviointi, markkina-analyysit, EU-rahoituksen hyödyntäminen sekä kotimaan Team Finland -rahoitus- ja palvelupolun sujuvuuden ja asiakasyhteistyön kehittäminen. 

TEM on linjannut, että hallinnonalan toimijat – Business Finland, elinvoimakeskukset, Tesi, Finnvera, VTT, GTK ja lääkekehityskeskus – kohdistavat yhteistä työtään aiempaa systemaattisemmin seuraaville strategisille alueille:

• murrokselliset teknologiat (mm. kyberturvallisuus, avaruus, kvantti, tekoäly, puolijohteet ml. sirut), viestintäteknologia,
• energia- ja vähähiiliteknologiat, energiamurros,
• kaksikäyttö ml. puolustus- ja meriteollisuus; arktinen osaaminen,
• biopohjaiset ratkaisut, uudet materiaalit, mineraalit ja kiertotalous,
• ruokateknologia; terveys- ja bioteknologia, lääkekehitys sekä
• skaalautuvat korkean arvonlisän palvelut, matkailu ja luovat alat.

Valtion tehtävänä on luoda edellytyksiä ja poistaa esteitä. Elinvoimakeskusten tehtävänä on koota nämä edellytykset alueelliseksi kokonaisuudeksi ja yhteensovittaa ne fiksusti alueellisiin tavoitteisiin. Kasvu ei synny yhdestä ohjelmasta, yhdestä organisaatiosta eikä yksittäisten toimijoiden ponnistuksista. Tulevaisuuden kasvu, alueiden elinvoima ja liike-elämän dynamiikka syntyvät siitä, että yhteinen suunta muuttuu yhteiseksi tekemiseksi.

osastopäällikkö Jan Blomberg, Itä-Suomen elinvoimakeskus
neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen, työ- ja elinkeinoministeriö