Venäjän hyökkäyssota lisäsi kansainvälisiä kaupanesteitä, ja niitä kohdataan myös EU:n sisämarkkinoilla – selvitys kokosi yritysten kokemuksia

Kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä 41 prosenttia oli kohdannut kansainvälisiä kaupanesteitä vuosina 2019–2022, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ulkoministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tutkimus.

Etlan 13.3.2023 julkaisema selvitys kartoitti yritysten kokemuksia kohdatuista kaupanesteistä, esteiden talousvaikutuksia sekä arvoketjujen häiriöitä ja toimintavarmuuden parantamista.
Kaupanesteiden määrän ja kaupankäynnin aktiivisuuden välillä on selkeä yhteys. 

Geopoliittinen epävarmuus lisää kaupanesteiden määrää 

Suurin osa tutkituista kaupan esteistä ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Yleisimmin esille nousivat vienti- ja tuontikiellot sekä korkeat tai syrjivät tullimaksut. Tutkimuksen mukaan niin korona-pandemia kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen johdosta asetetut pakotteet vastatoimineen ovat lisänneet kaupan esteitä. 

Ulkoministeriön kansainvälisen kaupan osastopäällikön Tuomas Tapion mukaan protektionismi on lisääntynyt kansainvälisessä taloudessa, mikä korostaa kaupanestetyön tärkeyttä myös jatkossa.

”Kaupanesteiden lisääntyminen alkoi jo globaalin finanssikriisin jälkeen. Sääntöpohjainen ja avoin kansainvälinen kauppa on ollut viime vuosina entistä kovemmalla koetuksella. Muuttunut toimintaympäristö vaatii valppautta niin viranomaisilta kuin yrityksiltä, joihin kaupanesteet kohdistuvat”, Tapio toteaa. 

Kaupanesteitä myös EU-alueella 

Suurin osa yritysten kohtaamista kaupan esteistä oli EU:n ulkopuolella, mutta yritykset ovat törmänneet niihin myös EU:n sisämarkkinoilla. EU-alueella suomalaisyritykset kohtasivat kaupanesteitä eniten Ruotsin ja Saksan kanssa. Yritykset olivat kohdanneet yleisimmin teknisiä kaupanesteitä, eli muun muassa paikallisia standardeja, tuotemääräyksiä ja sertifiointeja (32 prosenttia). Toiseksi eniten yritysten toimintaa oli haitannut kilpailua vääristävät valtiontuet (13 prosenttia).

”Yritysten EU-alueella kohtaamat kaupanesteet korostavat yhtenäisten sisämarkkinoiden merkitystä. Tämä tulee ottaa huomioon myös EU:n valtiontukisääntöjen muuttamista pohdittaessa, jotta sisämarkkinat mahdollistavat tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille yrityksille”, ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Tutkimus on jatkoa aikaisempina vuosina toteutetuille kaupanesteselvityksille. Sen ovat rahoittaneet ulkoministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, jotka ovat kaupanesteistä vastaavia viranomaisia Suomessa. Ministeriöt seuraavat sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa muiden viranomaisten kanssa ja avustavat kaupanesteitä kohtaavia yrityksiä yhdessä Suomen ulkomaan edustustojen kanssa. TEM:ssä toimiva SOLVIT-ongelmanratkaisuverkosto ratkoo myös yritysten kohtaamia ongelmia yhteistyössä komission ja muiden jäsenmaiden kanssa.

Lisätiedot:
yksikönpäällikkö Sanna Selin, UM, p. 0295 350 612
erityisasiantuntija Niina Etelävuori, TEM, p. 0295 047 022